Afrikkalainen musiikki ja tanssi Suomessa

Elävän perinnön wikiluettelosta
Afrikkalainen musiikki ja tanssi Suomessa
Sijainti Suomi
Asiasanat kansanmusiikki, kansantanssi, soittimet, rummut, kuorolaulu, juhlat, tapahtumat, afrikkalaiset perinteet, afrikkalaiset kulttuurit

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Suomen eri afrikkalaisyhteisöissä harjoitetaan aktiivisesti monenlaista musiikkia, ja yhteisöjen juhlat tarjoavat paikan ammattilaismuusikoiden esityksille, mutta myös esimerkiksi yhteisölliselle laulamiselle ja tanssimiselle, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Ammattimuusikkojen ja tanssijoiden lisäksi perinnettä tuntevat ja harjoittavat siten näiden yhteisöjen jäsenet, joille on usein tärkeää juuri oman kotimaan perinteiden ylläpitäminen.

Ammattimuusikoiden ja -tanssijoiden toimintakenttä on kuitenkin huomattavasti laajempi, ja he esiintyvät omien yhteisöjensä tilaisuuksien lisäksi muualla erilaisille yleisöille. Lisäksi monet välittävät osaamistaan soitto- ja tanssioppilailleen, jotka ovat suurimmaksi osaksi suomalaisia. Afrikkalaisen musiikin ja tanssin harrastajien voidaan katsoa ainakin joiltain osin kuuluvan perinteen harjoittajiin, heidän etnisestä taustastaan riippumatta. Syytä on lisäksi muistuttaa, että afrikkalaista musiikkia ja tanssia harjoittavat ammattimaisestikin monet syntyperältään suomalaiset henkilöt, ja näin ollen afrikkalaisen musiikin ja tanssin tuntemus ja harjoittaminen ei rajoitu vain Suomen afrikkalaisyhteisöihin.

Kuorolaulu muodostaa erityisen osa-alueen afrikkalaisen musiikin kentässä Suomessa. Eri Afrikan maista peräisin olevia lauluja esittävät niin ammattimaiset kuin harrastajien kuorot, joista jotkut toimivat tiettyjen afrikkalaisyhteisöjen sisällä, erityisesti seurakunnissa, mutta monet ovat täysin suomalaisista koostuvia kuoroja, joilla ei välttämättä ole suoraa kontaktia afrikkalaisiin muusikoihin tai yhteisöihin, vaan musiikkia opetellaan äänitteiden ja nuottien välityksellä. Toki monet suomalaiset kuorot tekevät myös yhteistyötä afrikkalaisten kumppanien kanssa, ja osa kuoroista on jäsenistöltäänkin monietnisiä.

Perinteen harjoittaminen

Afrikkalaista musiikkia ja tanssia harjoittavat Suomessa sekä ammattitanssijat ja -muusikot että monenlaiset harrastajat. Näihin molempiin ryhmiin kuuluu niin afrikkalaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään kuin syntyperäisiä suomalaisia ja muita Suomessa asuvia ihmisiä. Ammattimuusikoiden ja -tanssijoiden toiminnalle on tyypillistä tavoitteellinen taiteellinen toiminta ja uuden luominen: perinteisiä musiikkikappaleita tai tansseja esimerkiksi sovitetaan uudenlaisiksi kappaleiksi ja osaksi laajempia esityskokonaisuuksia, luodaan kokonaan uusia tietyn afrikkalaisen tyylin mukaisia kappaleita ja koreografioita, tai afrikkalaisperäisiä musiikki- ja tanssityylejä hyödynnetään erilaisia tyylejä yhdistelevien teosten materiaalina. Lisäksi ammattimuusikot esiintyvät juhlissa, joissa afrikkalaista musiikkia soitetaan yhteisen tanssin säestykseksi.

Osa harrastajista vain kuuntelee musiikkia, käy konserteissa ja/tai tanssiesityksiä katsomassa, mutta moni myös soittaa ja/tai tanssii itse. Suosittua on erityisesti perinteisten afrikkalaisten tanssien harrastus ja länsiafrikkalaisen djembe-rummun soitto. Muitakin afrikkalaisia lyömäsoittimia soitetaan jonkin verran, muunlaisia perinnesoittimia selvästi vähemmän. Sen sijaan tansseihin liittyviä lauluja opetellaan usein tanssitunneilla. Usein tanssitunteja säestetään rummuilla ja varsinkin tanssiesityksiin pyritään saamaan rumpuyhtye säestämään, mutta tarvittaessa ja myös tanssityylistä riippuen käytetään myös äänitteitä.

Perinteen taustaa ja historiaa

Afrikkalaisen musiikin historiaa Suomessa on vaikea jäljittää, koska afrikkalaista musiikkia on kuunneltu ja harrastettu täälläkin yksityisesti jo paljon ennen kun ensimmäiset afrikkalaiset ammattimuusikot asettuivat asumaan Suomeen 1980- ja 1990-luvulla. Suomalaisen lähetystyön pitkästä historiasta huolimatta afrikkalaista musiikkia näyttää välittyneen sen kautta suomalaisille vasta 1970-luvulta lähtien.

Suomalaisten kiinnostus afrikkalaiseen musiikkiin näyttää heränneen laajemmin 1970-luvulla, ja se ilmeni muun muassa äänitteiltä opittujen sävelmien sovittamisena suomalaisille yhtyeille sekä suomalaismuusikoiden opintomatkoina Afrikkaan. 1970-luvulla luotiin myös institutionaalisia kontakteja erityisesti Tansaniaan, josta käsin toteutettu Jipemoyo-tutkimusprojekti tuotti ideoita erilaisista yhteistyöprojekteista. Näistä toteutui mm. opiskelija- ja opettajavaihto, jonka myötä Suomessa vieraili sittemmin useita tansanialaisia muusikoita ja tanssijoita, joista osa asettui tänne asumaan.

Pisimpään Suomessa asuneet afrikkalaismuusikot ovat kuitenkin Senegalista, jonne yhteydet ovat kehittyneet ennen muuta henkilökohtaisten kontaktien kautta 1970-luvun lopulta lähtien. Näiden Senegalista jo kauan sitten Suomeen muuttaneiden muusikoiden tausta oli enimmäkseen populaarimusiikissa, kun taas tansanialaiset olivat nimenomaan perinteisen musiikin ja tanssin osaajia. Tietenkin myös eri Afrikan maissa opintomatkoilla käyneet suomalaismuusikot ovat vaikuttaneet afrikkalaisen musiikin kentän muotoutumiseen Suomessa.

Afrikkalaista tanssia puolestaan esittivät ja opettivat Suomessa ensin vain satunnaiset vierailijat, mutta jotkut suomalaiset tanssijat kävivät muusikoiden tapaan opintomatkoilla sekä Euroopan suurissa kaupungeissa että Afrikan mantereella, erityisesti Länsi-Afrikassa, ja välittivät sitten oppimiaan perinteisiä afrikkalaisia tansseja suomalaisille harrastajille. Säännöllistä toimintaa on ollut noin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Harrastajakentän kiinnostus on kohdistunut lähinnä länsiafrikkalaisiin tansseihin, joskin myös itäafrikkalaisilla, erityisesti tansanialaisilla tansseilla on oma vakiintunut harrastajakuntansa.

Afrikkalaisen tanssin opettajilla on ollut suuri merkitys myös afrikkalaisen musiikin yleisön kasvattamisessa, kun tanssinharrastajat ovat kiinnostuneet ”afrotanssitunneilla” kuulemastaan musiikista. Perinteisten tanssien tunneilla on usein elävä rumpusäestys, mikä on varmasti lisännyt tanssiharrastajien intoa laajentaa osaamistaan myös tansseihin liittyvän musiikkiin, varsinkin rumpujen soittamiseen. Useat afrikkalaisen musiikin ja tanssin kentällä toimivat ammattilaiset ovat sekä muusikoita että tanssijoita, joskin suurimmalla osalla joko musiikki tai tanssi on vahvemmin heidän omaa aluettaan.

1990-luvun puolivälistä lähtien Suomeen muuttanut entistä enemmän afrikkalaisia, ja siten myös afrikkalaisia muusikoita ja tanssijoita. Afrikkalaismuusikkojen Suomeen asettuminen tuntuu kuitenkin olevan laajemmista muuttoliikkeistä osittain irrallinen prosessi; musiikkielämän keskeiset afrikkalaistoimijat eivät ole niistä maista, joista on tullut Suomeen eniten maahanmuuttajia vaan ennemminkin niistä maista, joihin suomalaisilla musiikin ja tanssin ammattilaisilla ja harrastajilla on ollut henkilökohtaisia yhteyksiä.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Afrikkalaisen musiikin ja tanssin välittäminen tapahtuu moninaisissa tilanteissa, joita useita on jo mainittu edellä. Oletettavasti afrikkalaista musiikkia ja tanssia välitetään jossain määrin myös perheiden sisällä. Varmasti afrikkalaisten maahanmuuttajien lapset osallistuvat vanhempiensa mukana oman yhteisönsä tapahtumiin, jotka ovat tärkeitä tilanteita perinteen välittämisen kannalta. Vaikka tietoa ja taitoa voi olettaa välittyvän perheiden ja maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, maahanmuuttajaperheiden ja afrikkalais-suomalaisten perheiden lapset näyttävät suuntautuneen ennemminkin muihin kuin perinteisiin afrikkalaisiin musiikki- ja tanssityyleihin, ammattilaisina heitä toimii ainakin rap-musiikin, katutanssien ja nykytanssin kentällä.

Keskeisiä tilanteita perinteen välittämisen kannalta näyttävät olevan erityisesti tanssi- ja soittotunnit, sillä niissä välittyy tanssiliikkeiden ja soittotaidon lisäksi myös monenlainen afrikkalaiseen musiikkiin ja tanssiin liittyvä tietämys, erityisesti välitettyjen musiikkikappaleiden ja tanssien kulttuuritaustasta. Lisäksi harrastajayhteisöt luovat monin tavoin pohjaa ammattimaiselle toiminnalle: Nykyisten suomalaisten afrikkalaisen musiikin ja tanssin ammattilaisten ura on useimmiten alkanut harrastuksen kautta, joskin moni on ammattilaistasolle päästäkseen hakeutunut afrikkalaisten ammattilaisten yksityisoppilaiksi ja opiskellut lisää myös itsenäisesti esimerkiksi äänitteiden avulla. Lisäksi harrastajayhteisöjen jäsenet ovat usein innokkaimpia konserttien ja tanssiesitysten osallistujia, joten he muodostavat merkittävän osan ammattilaisten esitysten yleisöstä. Harrastajan ja ammattilaisten raja on toki aina hieman häilyvä, ja usein harrastajatkin esiintyvät erilaisissa yhteyksissä, joskus myös ammattilaisten rinnalla. Tämä on ollut tyypillistä erityisesti Suomessa toteutetuille isommille tanssiproduktioille, sillä afrikkalaisen tanssin ammattilaisten määrä on ollut Suomessa varsin pieni.

Perinteen tulevaisuus

Afrikkalaisen musiikin ja tanssin harrastajien määrä vaikuttaa olevan tasaisessa kasvussa, mikä mahdollistaa esimerkiksi aiempaa useampien afrikkalaisten yhtyeiden, tanssiryhmien ja opettajien kutsumisen Suomeen esiintymään ja opettamaan. Nämä vierailijat monipuolistavat afrikkalaisen musiikin ja tanssin kenttää Suomessa tuomalla uusia vaikutteita täällä asuvien ammattilaisten ja harrastajien toimintaan. Suomeen on lisäksi viimeisen vuosikymmenen aikana muuttanut useita afrikkalaissyntyisiä muusikoita ja tanssijoita, joten myös kyseisten perinteiden keskuudessa kasvaneita henkilöitä on nyt Suomessa aiempaa enemmän. Toisaalta on myös entistä useampia syntyperältään täysin suomalaisia henkilöitä, jotka ovat käyneet opiskelemassa musiikkia ja/tai tanssia Afrikan mantereella paikallisten ammattilaisten opetuksessa. Ainakin Guineassa ja Senegalissa järjestetään vuosittain tanssi- ja rumpuleirejä, ryhmämatkoja, joiden päätarkoituksena on tanssin ja rummunsoiton opiskelu paikallisten opettajien johdolla sekä paikalliseen kulttuuriin tutustuminen. Siten suomalaiset kontaktit afrikkalaisiin musiikki- ja tanssiperinteisiin Afrikan mantereella näyttävät vahvistuvan entisestään, ja samaan aikaan Suomessa afrikkalaisen musiikin ja tanssin kenttä laajenee ja monipuolistuu.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Maailman musiikin keskus ry

Fest Afrika ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Afrikkalaisen musiikin ja tanssin yhdistyksiä Suomessa

Cheza Ngoma ry (Tampere)

Dounya Fanyi Fan ry (Helsinki)

Jamora ry (Tampere)

Kpanlogo Yede ry (Vaasa)

Länsi-afrikkalaisen musiikin yhdistys ry (Nakkila)

Mami Wata ry (Jyväskylä)

Mande Maja ry (Helsinki)

Ngoma Moto ry (Lahti)

Sisi Majitu Finland ry (Jyväskylä)

Teria Sira, Ystävyyden polku ry (Helsinki)


Verkkosivustot

Encyclopedia of Afroeuropean Studies.

Maailman musiikin keskus: Artistikatalogi > Artistit maanosittain > Afrikka.


Kirjalliset lähteet

Chiwalala, Arnold 2009. Chizentele: My Path to Original Artistry and Creative Fusion of Ngoma with Finnish Folk Music and Dance. Publication 17 of the Sibelius Academy Folk Music Department. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Rastas, Anna & Seye, Elina 2011. ”Ammattina afrikkalaismuusikko”. Musiikin suunta 4/2011: 22–36.

Saarela, Mikko 2002. “African Music in Finland”. Finnish Music Quarterly 3/2002: 12–19.

Saukkonen, Pasi 2010. Kotouttaminen ja kulttuuripolitiikka. Tutkimus maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta suomalaisella taiteen ja kulttuurin kentällä. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore.