Rauman murre

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauman murre
Sijainti Rauma, Varsinais-Suomi, Satakunta
Asiasanat Rauma, murteet, lounaismurteet, autenttisuus, dokumentaarisuus, dynaamisuus, erikoisuudet, oppaat(teokset), kielioppaat, aineeton kulttuuriperintö, kansan kieli, murrekirjallisuus

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Rauman giäld paohava paljaskonttise raumlaise ja mukulant tullist tullu. Rauman giäl tunneta laajast ymbärs Suami, ja kiitos siit kuulu eritotten girimaakar Hj. Nortamollk, kon dek kirjoillas siit laajast tunnetu jo 1900-luvu alus.

Rauman giäl o Rauma seudullt tänä päevänäkki jokapäeväses käytös. Luanolisest se o eläv ja muuttu ajan gulues ja sukupolvette vahettues, mutt se erityispiirtte – esimerkiks sanatte lyhkäsys, noppi puhe, k:n, t:n ja p:n behmendymine ja murtteis poikkeukseline d-pukstaavin gäyttämine – säilyvä ja kuuluva nykysingi raumlaistem buhes.

Erityisest nek, kukk tundeva Hj. Nortamon duatantto – ymbärs Suami – ova hyvim berill rauman giälem berinttest. Suamlaiste kirjailijatte nimikkoseoroist Nortamo-Seor r.y. o ensmäine ja stää myäden gaikkest vanheve. Seora yhtent tehtvän o Nortamom bruukkaama rauman giälem berintte yllppitämine.

-

Rauman murretta puhuvat syntyperäiset raumalaiset ja lapsena Raumalle muuttaneet. Rauman murre tunnetaan laajasti ympäri Suomea ja kiitos siitä kuuluu erityisesti kirjailija Hj. Nortamolle, joka teki kirjoillaan siitä laajasti tunnetun jo 1900-luvun alussa.

Rauman murre on Rauman seudulla tänä päivänäkin jokapäiväisessä käytössä. Se on ymmärrettäväsi elävä ja muuttuu ajan kuluessa ja sukupolvien vaihtuessa, mutta sen erityispiirteet – esimerkiksi sanojen lyhyys, nopea puhe, k:n, t:n ja p:n pehmeneminen ja murteissa poikkeuksellinen d-kirjaimen käyttö – säilyvät ja kuuluvat nykyisinkin raumalaisten puheessa.

Erityisesti Hj. Nortamon tuotantoa tuntevat ihmiset – ympäri Suomea – ovat hyvin perillä rauman murteen perinteestä. Suomalaisten kirjailijoiden nimikkoseuroista Nortamo-Seor r.y. on ensimmäinen ja siten myös vanhin. Seuran yhtenä tehtävänä on Nortamon käyttämän rauman murteen perinteen ylläpito.

Perinteen harjoittaminen

Rauman giäld pruukata arjes praakkamall ja kuulustlemall, komeljoi ja kulttuurtilasuksi järjestämäll, kirjoi ja aviisi jutui ulosandamall, veisui veissamall ja lukemall.

Murtte ova viimäs vuasin oll framill eri pualill Suami, mutt Raumall murtte vaalimine o oll katkeamatond ai Nortamo ajoist alkkate - ei vaa vuaskymnen daikk kahden drend.

Rauman giäle vaalimiseks Raumall o vuaskymnitte aikanp pidett ja edeles pidetä lukussi rauman giälen gursei, nii kaupungi väengoulun go Nortamo-Seorangin doimest. Lisseks Raumall on gatkeamat jo vuadest 1986 joka suvi prändät ilmasjakelulehdi raumangiälne erikoisnummero, ens Uusi-Rauma ja sittemmi Raumalainen -nimisest lehdist.

Rauman giäl myäs näky jokapäeväses raumlaises kiälmaisemas, esimerkiks monitte afääreitte ja kadutte nimis ja kaupungin dervtulokyldeis.

Rauman giäles, niingo muisakki murtteis, o vivahtei, mikk siftavap puhujam, baika ja aja jälkke. Yht ainva oikkja puhe- taikk kirjotustappa ei ol olemas. Esimerkiks kirimaakar Tapio Koivukari käyttä monis teoksisas rauman giäld, ko ei kirjotettunas ol identtist Nortamom bruukkama rauman giälen gans. Mut luettunas o.

-

Rauman murretta harjoitetaan arjessa puhumalla ja kuulemalla, näytelmiä ja kulttuuritilaisuuksia järjestämällä, kirjoja ja lehtijuttuja julkaisemalla, lauluja laulamalla ja lukemalla.

Murteet ovat viime vuosina olleet esillä eri puolilla Suomea, mutta Raumalla murteen vaaliminen on ollut katkeamatonta aina Nortamon ajoista lähtien - ei pelkkä hetkellinen, vuosikymmenen tai pari kestävä trendi.

Rauman murteen vaalimiseksi Raumalla on vuosikymmenien aikana pidetty ja pidetään edelleen lukuisia rauman murteen kursseja, niin kaupungin Kansalaisopiston kuin Nortamo-Seorankin toimesta. Raumalla on myös katkeamatta jo vuodesta 1986 lähtien julkaistu joka kesä ilmaisjakelulehden raumanmurteinen erikoisnumero, ensin Uusi-Rauma ja nyttemmin Raumalainen -nimisestä lehdestä.

Rauman murre myös näkyy jokapäiväisessä raumalaisessa kielimaisemassa, esimerkiksi monien liikkeiden ja katujen nimissä sekä kaupungin tervetulokylteissä.

Rauman murteessa, kuten muissakin murteissa, on vivahteita, jotka vaihtelevat puhujasta, paikasta ja ajasta riippuen. Yhtä oikeaa puhe- tai kirjoitustapaa ei ole olemassa. Esimerkiksi kirjailija Tapio Koivukari käyttää monissa teoksissaan rauman murretta, joka ei kirjoitettuna ole identtistä Nortamon käyttämän rauman murteen kanssa. Mutta luettuna on.

Perinteen taustaa ja historiaa

Lounasmurtten rauman giäles o jo vanhald ajald alkkae oll vaikuttei germaanisist kiälist. Keskajall, viimestäs vuann 1442 grundatus merikaupungis kiäl sai ulkmaan gauppoikkeuksie anssiost kummingi runssast lissä vaikuttei ulkmaan giälist. Kaupungi pääelinkeinon ol vuassadatte aja merengulk ja kaupp. Miästem bääasjaline ammatt ol merimiäs, ja het toiva mukanas rauman giälehe merimiässlangi, ko o saan vaikuttei viro, ruati, engelska, saksa ja hollanin giälist. Mm. näitten dekjätte sanota vaikuttannu rauman giälen gehityksehe. Suur humorist, kirimaakar Hj. Nortamo, loi 1900-luvu alus rauman giälest kirjotetun giäle ja loi samallp pohja sen giälopill, ming sitt myähembin vuaskymnink kirimaakar Tauno Koskela kirjas ylös.

-

Lounaismurteisiin kuuluvassa rauman murteessa on jo vanhalta ajalta alkaen ollut vaikutteita germaanisista kielistä. Keskiajalla, viimeistään vuonna 1442 perustetussa merikaupungissa kieli sai ulkomaankauppaoikeuksien ansiosta kuitenkin runsaasti lisää vaikutteita vieraista kielistä. Kaupungin pääelinkeino vuosisatojen ajan oli merenkulku ja kauppa. Miesten pääasiallinen ammatti oli merimies ja he toivat mukanaan rauman murteeseen merimiesslangia, joka on saanut vaikutteita niin viron, ruotsin, englannin, saksan kuin hollanninkin kielistä. Mm. näiden tekijöiden sanotaan vaikuttaneen rauman murteen kehitykseen. Suuri humoristi, kirjailija Hj. Nortamo, loi 1900-luvun alussa rauman murteesta kirjoitetun kielen ja loi samalla pohjan sen kieliopille, jonka sitten muutamia vuosikymmeniä myöhemmin kirjailija Tauno Koskela muotoili valmiiksi.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Rauman giäl välitty ettippäi paohamall, veissamall, pränttämäll ja lukemall. Enssijasest se välitty tiätvästengi sillaillk kon giäl muutongi ihmssehen darttu, eli praakkamall ja kuulustlemall.

Rauman giälell o lukusten girjottajatten doimest skriivat kymmni kirjoi, runoilt kymmni runoi ja sanotett lukussi veisui. Monioi näist veisuist pruukata veisat yhtesveisuin. Tämä rauman giälen girjottamise traditsuun o säilynn katkemattoman Nortamo ajoist alkkatte, ja jatku edeles, eik ol vaa yksittästen girjottajitte varas – niingo jäljembän olevast kataloogist voida nähd. Täsä suhtes rauman giäl poikke monest muust murttest.

Hj. Nortamom bruukkama Rauman giäld pitä framill eritotte Nortamo-Seor ry. Helsingis toimi sama asjam bualest Helsingi Raumlaiste Seor ry. Nortamo-Seor om bitän huale, ett Tauno Koskela värkkämä, alum beri vuann 1992 ulosannett, laaja rauman giäle sanakirja ”Sillail oikke – Rauman kielen sanoja ja sanomisia” o saatvanas edeles, niim bräntättynk ko e-kirjan.

Nykyse sosiaalise media aikan ihmsten gynnys kirjallisse ilmasuhu o madaltun verrattun vaikk muutma vuaskymmnen dakasse aikkaha. Mm. Fasuungirjas o ihmssi ja ryhmi, kom byrkivä ilmasema ittiäs rauman giälell.

-

Rauman murre välittyy eteenpäin puhumalla, laulamalla, painamalla ja lukemalla. Etupäässä se välittyy tietysti siten kuin kieli muutenkin ihmiseen tarttuu, eli puhumalla ja kuuntelemalla.

Rauman murteella on kirjoitettu lukuisten eri kirjoittajien toimesta kymmeniä kirjoja, runoiltu useita runoja ja sanoitettu lukuisia lauluja. Monia näistä lauluista on tapana laulaa yhteislauluina. Tämä rauman murteen kirjoittamisen perinne on säilynyt katkeamattomana Nortamon ajoista lähtien, ja jatkuu edelleen, eikä se ole ainoastaan yksittäisten kirjoittajien varassa – kuten jäljempänä olevasta luettelosta voidaan nähdä. Tässä suhteessa Rauman murre poikkeaa monesta muusta murteesta.

Hj. Nortamon käyttämää rauman murretta pitää esillä erityisesti Nortamo-Seor ry. Helsingissä toimii saman asian puolesta Helsingi Raumlaiste Seor ry. Nortamo-Seor on pitänyt huolen, että Tauno Koskelan kokoamaa, alun perin vuonna 1992 julkaistua, laajaa rauman murteen sanakirjaa ”Sillail oikke – Rauman kielen sanoja ja sanomisia” on saatavana edelleen, sekä painettuna että e-kirjana.

Nykyisenä sosiaalisen median aikana ihmisten kynnys kirjalliseen ilmaisuun on madaltunut verrattuna vaikka muutaman vuosikymmenen takaiseen aikaan. Mm. Facebookissa on henkilöitä ja ryhmiä, jotka pyrkivät ilmaisemaan itseään rauman murteella.

Perinteen tulevaisuus

Ihmste ja tiado liikkumine ja eri kulttuurette sekottumine tuava haastett murttette säilymisell. Rauman giälem berusnuatt tlee kummingi luultavast säilymä, ja kiälen gäyttäjätte o helppo rikastutta stää esimerkiks kuulustlemall vanhemppatte ihmstem buhett ja tutustumall raumangiälissen girjalisutte ja muihin dallenteissihi ja osalistumall rauman giälen gurseill. O huajendava huamat, ett rauman giälell on gaike ikkässi harrastaji, myäs nuari.

-

Ihmisten ja tiedon liikkuminen ja kulttuurien sekoittuminen asettavat haasteensa murteiden säilymiselle. Rauman murteen perusnuotti tulee kuitenkin luultavasti säilymään, ja murteen käyttäjän on helppo rikastuttaa sitä esim. kuuntelemalla vanhempien ihmisten puhetta ja tutustumalla raumanmurteiseen kirjallisuuteen ja muihin tallenteisiin sekä osallistumalla rauman murteen kursseille. On helpottavaa huomata, että rauman murteella on kaiken ikäisiä harrastajia, myös nuoria.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Nortamo-Seor r.y.

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

VERKKOLÄHTEITÄ:

http://www.nortamo-seor.fi/

https://twitter.com/nortamoseor?lang=fi

https://fi-fi.facebook.com/nortamoseor/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/14/raumalaisten-erikoinen-gial


KIRJALLISUUTTA:

Täsä o mainitt muutmi esimerkei raumangiälsest ja rauman giält koskevast kirjalisudest. Tässä on mainittu joitakin esimerkkejä rauman murteella kirjoitetusta ja rauman murretta koskevasta kirjallisuudesta.

Hj. Nortamo: - Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro. 1906. - Uussi raumlaissi jaarituksi. 1912. - Meripurakoj ja maamyyri. 1925. - Rojohoppe viimene reis. 1921-22. - Umme ja pimjä. 1930-31. - Laulajapoika I. 1925. - Laulajapoika II. 1933. - Sillo se paukatt, Jaarituksia. Juva 1994. (Pitä sisälläs edells sanotuk kirja. Sisältää edellä mainitut teokset.)

Tauno Koskela: - Tauno Koskela: Luutnantt saa suuvooro. Porvoo 1943. - Näättäk ny herr pormestar. Porvoo 1949. - Mutt kapteeni varppas syhysivä vaa. Porvoo 1958. - Lapskoussi, Valikoituja suunavauksia. Porvoo 1960. - Pruustinnald jäi voisorm suuhu. Porvoo 1972. - Lapskoussi ja efterräätei. Porvoo 1986. - Sillail oikke, Rauman kielen sanoja ja sanomisia. Rauma 1993. (Saatvan e-kirjan verkkpuadeist. Saatavana e-kirjana verkkokaupoista.) - Pisi ja poiki niingom Birksteti Jankke Unaja suntis. Rauma 1998. - Muist raumlaine, Nortamo-Seor 1930-2000. Vammala 2001.

Hannu Heino: - Heosmiäs Lingreen saa opetukse. Rauma 1981. - Kukkasmäen Gaino käy Raumall. Kokemäki 1985. - Rauman lasten satukirja - parhamppi jutui mukulill ja isomillekki ihmsill. Helsinki 2003. - lukuisia muita raumankielisiä kirjoja

Aku Riikilä: - Auksoonpäev ja muit jaarituksi. Rauma 1999.

Tapio Koivukari: - Tosi tarinoita (ja muita outoja ilmiöitä). 1998. - Viäläk teils se paatt o. 2014.

Markku Toivonen (toim.): - Kallikajasgrundi Vilkk ja muit jutui. Jalmari Penttilän raumalaistarinoita. Vammala 2008.

Kalle Luotonen (toim.): - Juho Helmer Suomisen lörpötyksiä. Rauma 2004.

Olli Nuotio: - Se lailnem Betäjäs - suvissi Rauma muistoi. Rauma 1995.

Unto Koskela: - Valaskaloild ruakka prakkamas. 1933.

Ja lisseks lukussi muit teoksi em. ja muilt tekkjöild.

Sekä lukuisia muita teoksia em. ja muilta tekijöiltä.


VIDEOLINKKEJÄ:

https://www.youtube.com/watch?v=PIa0m9gsOcQ (Nortamo-Seora julkasema Rauman giälen goul -videosarja)

https://www.youtube.com/watch?v=xi3MYnhyh34

https://www.youtube.com/watch?v=tfhzvGux8Ks

https://www.youtube.com/watch?v=PLoLtj-7jWQ

https://www.youtube.com/watch?v=aovXrEz-f84


MUITA:

Jouko Nummela ulosandama raumangiälse lyhyvä liikkuvakkuva. Jouko Nummelan julkaisemat raumanmurteiset lyhytelokuvat.

Turun yliopiston murreäänitteet

Raumanmurteisen musiikin äänitteet

Vuodesta 1986 lukien julkaistut Uusi Rauma ja Raumalainen -lehtien raumanmurteiset erikoisnumerot

Facebook