Ilmailuperinne Helsinki-Malmin lentoasemalla

From Elävä perintö -wiki
Jump to navigation Jump to search
Ilmailuperinne Helsinki-Malmin lentoasemalla
Sijainti Uusimaa
Asiasanat ilmailu, lentokoulutus, lentoliikenne, hyvä ilmailutapa, ilmailukulttuuri, perinteentaitajat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Lentäminen on ihmiskunnan vanhin unelma, jonka vasta 20. vuosisata toi laajojen kansalaispiirien ulottuville. Vain sadassa vuodessa vaatimattomista ensiloikista on kehittynyt yksi maailman merkittävimmistä liikennemuodoista, jonka ansiosta mikä tahansa paikka maapallolla on saavutettavissa vuorokaudessa.

Ilmaa raskaamman lentämisen historiaa on toden teolla kirjoitettu vasta noin 120 vuotta. Malmin yhteisössä on sen yli 80-vuotisen toiminnan aikana noussut siivilleen sukupolvittain lentäjiä, jollaiseksi haluavat ovat aina olleet tervetulleita mukaan, kuten myös muut ilmailuun liittyvästä toiminnasta kiinnostuneet. Malmin ilmailuyhteisön jäsenet vuosikymmeniä palvelleista veteraaneista nuoriin untuvikkoihin kokevat pääsevänsä osallisiksi koko maailmankin mittakaavassa poikkeuksellisen hienosta, vanhasta ja elinvoimaisesta perinteestä, jonka mahdollistava historiallinen lentoasemakokonaisuus on myös merkittävä osa koillisen Helsingin asukkaiden kotiseutuidentiteettiä. Ilmailijaksi oppiminen ja siivilleen nouseminen ovat ikiaikainen unelma, jota Malmilla toteutetaan sekä kaupallisissa lentokouluissa että kerhoissa ja yhdistyksissä järjellä, sielulla ja sydämellä alkeista aina ammattilaistasolle asti.

Helsinki-Malmin lentoasemalla kukoistava lentokoulujen, ilmailuyhdistysten, lentotyötä tekevien yritysten ja niitä tukevien huolto- ja korjaamoyritysten muodostama yhteisö on ainutlaatuinen ja historiallinen ilmailualan perinteen ja tietotaidon keskittymä Suomessa. Sen katkeamaton kehitys ulottuu lentoaseman varhaisajoista 1930-luvulta nykypäivään. Monipuolinen ilmailutoiminta tekee Malmista lento-operaatioilla mitattuna yhden Suomen vilkkaimmista lentokentistä. Malmi on maassamme ainutlaatuinen, suuri ja monialainen ilmailuyhteisö, jossa kirjoittamaton ilmailuviisaus, perinne, historia ja hyvän ilmailutavan periaatteet siirtyvät ilmailijoiden ja ilmailusta innostuneiden sukupolvelta toiselle.

Perinteen harjoittaminen

Malmin ilmailuperinteen ydin on ilmailualaan kuuluvan tietotaidon, hyvien käytäntöjen ja tradition siirtäminen eteenpäin varsinaisen lentotoiminnan ja -koulutuksen yhteydessä. Lisäksi yhteisö huolehtii kentän toimintaedellytyksistä, vaalii historiallista miljöötä, kerää ja tallentaa anekdootteja ja suullista perimätietoa  ja välittää kentän vahvaa kulttuuriperintöä laajalle innostuneelle yleisölle.

Finland International Airshow 2014 veti Malmin lentoasemalle yli 50 000 katsojaa.
Finland International Airshow 2014 veti Malmin lentoasemalle yli 50 000 katsojaa. Kuva: Sampo Kiviniemi

Ilmailuperinne ja maailmanlaajuisesti tunnettu hyväksi ilmailutavaksi kutsuttu traditio (good airmanship) sisältää valtaisan määrän suullista tietoa, jota ei löydy oppikirjoista. Ilmailun pioneeriaikoina kantapään kautta opitut viisaudet, kuten “pakkolaskussa polttoainehana ja pääkatkaisija kiinni ennen maakosketusta” ovat tulleet osaksi kirjallistakin ilmailuperinnettä, mutta valtaisa määrä turvallisuutta ja ilmailun arkea parantavaa käytännön tietoutta etenee edelleen sukupolvelta toiselle suullisesti, esimerkiksi “laskeutumisvaloa lyhyesti näyttämällä voi tehdä itsensä helpommin havaittavaksi vastaantulevalle koneelle”.

Opettajalta oppilaalle siirtyvää käytännön viisautta on myös se, että laskeuduttaessa kannattaa ohjata yhdellä kädellä ja pitää toinen käsi kaasuvivulla, jotta tuulen oikutellessa saa tehoa säätämällä tarvittaessa estetyksi koneen liian nopean vajoamisen kiitotien pintaan. Tällaiset hyvän ilmailutavan kirjoittamattomat käytännöt ovat yleismaailmallisia, ja niitä on lukematon määrä. Kuitenkin vain riittävän suuri ja elinvoimainen yhteisö takaa sen, että ne pysyvät muistissa ja välittyvät eteenpäin. Lentäjä ei koskaan valmistu, vaan käy läpi elinikäistä oppimisprosessia: ilmailuyhteisöissä ympäri maailmaa on yleisessä tiedossa, että yksinään yhteisön ulkopuolella toimiville lentäjille kehittyy muita todennäköisemmin huonoja, turvallisuutta heikentäviä tapoja ja toimintakäytäntöjä.

Ilmailu on niin laaja-alainen laji, että alakulttuureja on runsaasti. Malmilla Suomen suurimmassa ilmailuyhteisössä ne ovat hyvin laajalti edustettuina. Monet hyvän ilmailutavan peruskäytännöt ovat lajista riippumattomia, mutta esim. pienkonelentäjillä, ultrakevytlentäjillä, laskuvarjohyppääjillä, helikopterilentäjillä ja kuumailmapalloilijoilla on myös omat lajikohtaiset perinteensä ja käytäntönsä, joita muiden alalajien harjoittajat eivät välttämättä tunne. Samoin erilaisiin kelpuutuksiin (esim. yölentokelpuutus, mittarilentokelpuutus, monimoottorikelpuutus) liittyy omat erityiset viisautensa. Kaikki Malmilla ilmailun eri alalajien piirissä toimivat tuntevat kuitenkin voimakasta yhteenkuuluvuutta osana Suomen suurinta ja monimuotoisinta ilmailuyhteisöä, jota yhdistää ihmiskunnan vanhin unelma ja sen toteuttaminen. Yli kolmannes kaikista lentolupakirjan haltijoista Suomessa asuu pääkaupunkiseudulla. Malmin lentoaseman ilmailuyhteisö onkin suomalaisen yleisilmailun sykkivä sydän ja ilmailuperinteen elinvoimainen välittäjä.

Malmin lentokentällä on järjestetty vuosikymmenten ajan lentonäytöksiä ja muita ilmailuaiheisia tapahtumia, jotka ovat keränneet paikalle jopa kymmeniätuhansia ilmailun unelmaa ymmärtäviä ja ilmailusta innostuneita katsojia kerrallaan. Esimerkkejä ovat vuosikymmeniä vanha äitienpäivän lentonäytösperinne, lukuisat kaupalliset ilmailunäytökset sekä nyttemmin lähes vuosittaiset avoimien ovien päivät ja lentäjien fly-in -tapahtumat, joiden ohjelmaan yleisökin pääsee osalliseksi. Myös Malmin kulttuuriperintöä esitteleviä tapahtumia on järjestetty historiallisen kenttäkokonaisuuden arvon tuomiseksi julki esim. Euroopan rakennusperintöpäivien yhteydessä. Näiden myötä Malmin lentokentän ilmailuperinne tuo iloa ja inspiraatiota myös laajalle yleisölle säännöllisine ilmailunäytöksineen ja muine tapahtumineen.

Perinteen taustaa ja historiaa

Vielä 1920-luvulla lentäjän ammatti oli yksi vaarallisimmista. Ilmailun varhaisina aikoina 1900-luvun alkupuolella lentäjiä vammautui ja menehtyi tuon tuostakin paitsi silloisen epäluotettavan tekniikan, myös moninaisten vielä kiteytymättömien turvallisuusasenteiden ja käytäntöjen vuoksi, esimerkiksi pakkolaskussa auki jääneen polttoainehanan ja sulkematta jääneen pääkatkaisijan takana olevien vaurioituneiden sähkölaitteiden kipinöinnin aiheuttamien tulipalojen vuoksi. Toista maailmansotaa edeltävän vuosikymmenen aikana, matkustajaliikenteen lentoasemaverkoston muotoutuessa ja liikenteen kasvaessa, ilmailukäytäntöjen johtotähdeksi nousi ehdoton turvallisuus.

Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailuperinteen juuret ovat 1930-luvun jälkipuoliskolla, jolloin sen ensimmäiset lentokoulut avasivat ovensa. Maailmansota katkaisi niiden alkuaikojen menestyksen ja laajentumisen, mutta jatkosodassa lentokenttä palveli sekä reittiliikennettä että sotilasliikennettä aina syyskuuhun 1944, jolloin Liittoutuneiden valvontakomissio otti sen haltuunsa Suomen irtauduttua sodasta. Malmin lentoasema palautui suomalaisten hallintaan 5. tammikuuta 1947, ja sen kukoistuksen aika Suomen pääkaupungin kansainvälisenä lentoasemana saavutti huippunsa 1950-luvun alussa.

Perinteinen lentäjänkaste ensimmäisen yksinlennon jälkeen Malmin lentoasemalla kesällä 1966.
Perinteinen lentäjänkaste ensimmäisen yksinlennon jälkeen Malmin lentoasemalla kesällä 1966. Lähes jokainen kuvan henkilöistä teki sittemmin pitkän uran ammattilentäjänä. Kuva: Kai R. Lehtonen

Tuohon aikaan Malmin kentästä tuli useiden merkittävien ilmailu- ja lentokonehuoltoyritysten, lentokoneiden ja avioniikan maahantuojien ja myyntiedustajien sekä lukuisien ilmailuyhdistysten ja lentokoulujen koti. Se loi perustan kentän uudelle suunnitellulle roolille pääkaupungin yleisilmailun keskuksena reittiliikenteen siirryttyä uudelle Helsinki-Vantaan lentoasemalle vuonna 1952.

Vuosikymmenten aikana lentäjäoppilaiden, lennonopettajien, yksityislentäjien, lentokapteenien, sotilaslentäjien ja mekaanikkojen sukupolvet ovat odottaneet aamusumun hälvenemistä Malmin historiallisella hangaarilla tai terminaalin ravintolassa kahvikupin ääressä, välittäen suullisesti eteenpäin hyvää ilmailutapaa, ilmailun traditiota ja lentokentän historiaa, perinteitä, sattumuksia ja anekdootteja. Tämä tärkeä suullisen perinteen välittämisen muoto tunnetaan "kuppilatiiman" nimellä.

Vanhimmat Malmilla edelleen toimivat lentokoulut aloittivat toimintansa 1960-luvulla, ja Malmin ilmailuyhteisö on lentokoulutuksen merkittävimpiä keskuksia maassamme. Malmin lentoaseman rikas historia ja perinteet, joita sen ilmailuyhteisö vaalii ja välittää eteenpäin, jatkuvat katkeamattomana tähän päivään lähes alkuperäisessä koossaan ja kuosissaan säilyneellä lentoasemalla, jonka historia kattaa noin 3/4 ilmaa raskaamman lentämisen maailmanhistoriasta.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Vanhaa ja uutta lentäjäpolvea Helsingin edustalla kesällä 2019.
Vanhaa ja uutta lentäjäpolvea Helsingin edustalla kesällä 2019. Kuva: Seppo Sipilä

Malmin ilmailuperinne välittyy eteenpäin samalla tavoin kuin aina: yhdessä tekemällä ja olemalla. Suullinen perintö, hyvä ilmailutapa, historia ja anekdootit siirtyvät ja karttuvat sukupolvelta toiselle ja leviävät myös kiinnostuneen laajemman yleisön tietoisuuteen varsinkin nykyaikaisten viestintävälineiden antamien mahdollisuuksien myötä. “Ilmailukärpäsen purema” tuo vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen yhä uusia sukupolvia osaksi Malmin ilmailuperinnettä.

Hyvää ilmailutapaa sekä perinteen ja historian tuntemusta välittävän ja edistävän "kuppilatiiman" ohella yhteisöllistä toimintaa on monen muunkinlaista. Lentokerhoissa ja -yhdistyksissä toimitaan jatkuvasti yhdessä mm. lentokaluston kunnossapitämiseksi. Esimerkiksi lentokoneiden määräaikaishuoltoihin osallistuu sekä nuoria aloittelijoita että huoltokelpuutuksen omaavia kokeneita osaajia, jotka välittävät työn ohessa tietoa lentokoneen rakenteista, järjestelmistä ja oikeista huoltomenetelmistä eteenpäin käytännön harjoitteluna. Lentokoneen tekninen tuntemus on jokaiselle ilmailijalle tärkeä tietämyksen osa-alue, ja sitä opitaan parhaiten käytännössä tekemällä.

Perinteen tulevaisuus

Nopeasti kehittyvät uudet ilmailuteknologiat, kuten sähköiset lentokoneet ja älykkäät miehittämättömät rahdinkuljetusratkaisut, luovat Malmin lentoaseman ilmailuyhteisölle erinomaiset mahdollisuudet menestyä ja kehittyä tulevaisuudessa. Elävän perinteen, historian ja hyvien ilmailukäytäntöjen välittäminen eteenpäin uusille sukupolville jatkuu. Malmi on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentokenttä pääkaupunkiseudulla, ja pitää kattavine koulutus- ja lentokonevuokrauspalveluineen ja lukuisine ilmailukerhoineen ja -yhdistyksineen yllä sen yli miljoonan asukkaan unelmaa lentämisestä. Malmin ilmailuyhteisön ja perinteen jatkuvuuden elinvoimasta ja tulevaisuudesta ei ole epäilystä, mikäli yleisilmailutoiminnan edellytykset säilyvät.

Kehitys vapaalla aikataululla toimivan kevyen liikenteen ja raskaan reittiliikenteen eriyttämiseksi omille kentilleen alkoi niin maailmalla kuin Helsingissäkin jo 1940-luvun lopulla, jolloin Malmi päätettiin säilyttää nimenomaan kevyen lentoliikenteen ja yleisilmailun tarpeisiin. Nyt odotettavissa oleva sähköisen ilmailun nopea yleistyminen ja lentokaluston ylläpitokulujen merkittävä aleneminen avaavat Malmin pitkälle ilmailuperinteelle aivan uusia ovia. Pienten kaupunkikenttien yleiset tulevaisuudennäkymät ovat siten hyvinkin lupaavia, ja mm. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa tällaisten kenttien käyttö esim. liikelentoihin on niiden tarjoaman sujuvan palvelun ansiosta jo nyt arkipäivää.

Sähköinen lentäminen on jo todellisuutta, ja myös Malmilla on jo yksi sähkölentokone. Merkittävästi halvempien huolto- ja energiakulujen ansiosta niiden yleistyminen on selkeästi nähtävissä oleva trendi jo lähitulevaisuudessa. Satelliittipohjaiset mittarilähestymisjärjestelmät ovat jo nyt ilmailun arkipäivää ja tekevät kaupallisen lentoliikenteen mahdolliseksi pienillekin kentille ilman kalliita maalaiteasennuksia. Alle kymmenen vuoden tähtäimellä kaupalliseen liikenteeseen on tulossa useita 10-20 matkustajapaikan sähkölentokoneita, joilla lyhyempiä matkustajalentoja kotimaassa ja lähialueilla voidaan lentää Malmin kaltaisilta pieniltä kaupunkikentiltä Helsinki-Vantaan kaltaisia ruuhkautuvia suurkenttiä välttäen, ympäristöystävällisesti ja lähes äänettömästi.

Kuten ennenkin, uuden teknologian tuomat lisäykset hyvään ilmailutapaan punoutuvat osaksi ilmailuyhteisön tietämystä sitä mukaa kuin ala kehittyy. Pohjolan ilmastossa akkusähköllä toimimiseen sekä erilaisissa sääoloissa käytettävissä olevan sähkövarannon ymmärtämiseen liittyviä uusia viisauksia on epäilemättä kehkeytymässä rikastuttamaan ilmailuyhteisön tietämystä.

Malmin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lentokentän genius loci ja sen ilmailuyhteisön pitkä perinne ovat korvaamaton osa pääkaupunkiseudun kulttuuriperintöä, jota ilman yli miljoonalla pääkaupunkiseudun asukkaalla ei olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä osallisiksi ilmailun unelmasta kotiseudullaan. Tulevaisuutta kuitenkin varjostavat Helsingin kaupungin aikeet sulkea historiallinen lentokenttä ja muuttaa sen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö asuinlähiöksi siitäkin huolimatta, että elinkelpoista korvaavaa paikkaa ei ole löytynyt Malmin suurille lentokouluille ja muulle ilmailuyhteisölle. Niiden toimeentulo ei muodostu vain lentäjäkoulutuksesta, vaan myös esim. lentokoneiden vuokrauksesta, jolle ei ole riittävästi kysyntää kauempana pääkaupunkiseudusta. Malmin suuren, laaja-alaisen ja yhtenäisen ilmailuyhteisön lakkautus merkitsisi väistämättä myös vuosikymmeniä kartutetun aineettoman perinnön katoamista.


Lennokkitapahtuma Malmin lentoasemalla 1960-luvun alussa. Aktiivinen lennokkitoiminta on innostanut nuoria mukaan Malmin ilmailuyhteisöön jo lentokentän ollessa vielä rakenteilla 1930-luvulla.
Lennokkitapahtuma Malmin lentoasemalla 1960-luvun alussa. Aktiivinen lennokkitoiminta on innostanut nuoria mukaan Malmin ilmailuyhteisöön jo lentokentän ollessa vielä rakenteilla 1930-luvulla. Kuva: Matti Korjula

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Malmin lentoaseman ystävät ry

Malmin lentokenttäyhdistys ry

Suomen Ilmailuliitto

Suomen moottorilentäjien liitto

Ilmailumuseoyhdistys ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

S. Sipilä, R. Haikarainen, H.-M. Wahl, "Malmi - Helsingin lentoasema". Minerva 2008 (2. painos 2018), 333 s.

Malmin lentoaseman ystävät ry

Malmin lentokenttäyhdistys ry

Malmin päivittäinen operaatiotilanne

Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)

World Monuments Fund List of 100

Europa Nostra

"Miten meistä tulee lentäjiä?" - dokumenttielokuva lentokoulutuksesta Malmilla (YLE Elävä arkisto, 1967).

Vanhoja uutisfilmejä (YLE Elävä arkisto, KAVI)

Videoita