Elävä joulukalenteri Käpylässä

From Elävä perintö -wiki
Jump to navigation Jump to search
Elävä joulukalenteri Käpylässä
Sijainti Helsinki, Uusimaa
Asiasanat joulu, kalenteri, perinne, koko perheen tapahtuma, eri kulttuurimuodot, yhteisöllisyys, kotiseutu, leikit

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Käpylän Elävä joulukalenteri kiinnostaa kaikkia - ilman karkkia - ja innostaa lukemaan, laulamaan, leikkimään ja tutustumaan alueeseen ja sen ihmisiin. Katto-organisaationa toimii Käpylä-Seura ry. Tapahtuma on kaikille avoin, ja joka vuosi alueen järjestöjä kutsutaan osallistumaan siihen omilla tapahtumillaan joulukuun aikana. Ainoa edellytys on se, että kalenteriin tulevat tilaisuudet eri puolilla Käpylää ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Vuoden 2016 joulukalenteri luukkuineen. Teemana olympialaiset ja ympärillä 118 lippua kaikkialta maailmasta sekä rauhankyyhkyjä. Kuva: Tintti Karppinen ja Risu Karppinen  

Mukana on vuosittain sekä kunnallisia että yksityisiä tahoja sekä järjestöjä ja asukkaita. Joka vuosi yhteistyökumppanina on Käpylän kirjasto, jonka aulaan laitetaan 1.12. suuri kalenteri luukkuineen. Kalenterin teema vaihtelee vuosittain. Lisäksi seinällä (samoin kuin Käpylä-lehdessä, Käpylä-Seuran nettisivuilla ja Facebookissa) on tiedot kaikista kalenterin tapahtumista.

Esimerkiksi vuonna 2019 mukana olivat edellä mainittujen tahojen lisäksi Käpylän kirjastoyhdistys, partiolaiset, seurakunta, Lions-Club, Käpyrinne ry, Käpylän musiikkiopisto, ENTER ry, Ilves-teatteri, Helsingin kaupungin leikkipuisto Kimmo, Karjalan liitto ry, Käpylän Tiernapojat, Koskelan palvelukeskus, Käpylän peruskoulun kuoro, Suomi-Venäjä -seuran Käpylän osasto Druzhba, Kottby lågstadieskola, Käpylän seudun ympäristöryhmä ja Käpyrinteen Vantterat ry. Kaikki käpyläläiset ja muualta tulevat ovat tervetulleita joka ilta kello 18 kirjaston eteen lyhtyseremoniaan ja sen jälkeen tapahtuvaan luukun avaamiseen. Joka vuosi on mukana ollut myös aivan sattumalta paikalle tulleita ohikulkijoita tai kirjaston kävijöitä, jotka eivät ole ennestään tienneet mitään koko perinteestä. Jotkut ovat tulleet sen jälkeen uudestaan ihan tarkoituksella ja tuoneet mukanaan lapsia tai läheisiään, joilla on yhteyksiä Käpylään, tai jotka ovat joskus asuneet siellä.

Perinteen harjoittaminen

Käpylän Elävä joulukalenteri koostuu ensinnäkin päivittäisestä lyhtyjen sytyttämisestä ja kalenteriluukun avaamisesta kello 18 Käpylän kirjaston rappusilla. Toisekseen se koostuu eri puolilla Käpylää järjestetyistä kaikille avoimista tapahtumista joulukuun aikana. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ja niihin osallistuu päivittäin kymmeniä eri-ikäisiä asukkaita.

Kirjaston rappusille laitetaan joka ilta kello 18 aattoon asti 24 lyhtyä, joista sytytetään päivän mukainen määrä ja lauletaan Lyhtylaulu (säv. trad. san. Tintti Karppinen). Ensimmäinen joulukuuta lauletaan "Yksi pieni kynttilä nyt palaa näin ja kalenteriviestiä vie eteenpäin, ilta illan jälkeen tätä jatketaan aattoon asti, tulkaa mukaan kaikki vaan!" Toisena päivänä lauletaan "Kaksi pientä kynttilää…" ja niin edelleen yhdeksänteen päivään saakka. Jotta tavuluku stemmaa, jätetään 10. päivän jälkeen pientä-sana pois: "Yksitoista kynttilää nyt palaa näin..." ja niin edelleen, sekä loput neljä puhekielisinä: "Kakskyt yksi kynttilää nyt palaa näin...". Sen jälkeen arvotaan lorulla avaaja, joka irrottaa luukun ja lukee - tarvittaessa aikuisen avustuksella - sen toisella puolella olevan tekstin ääneen ja saa sitten kortin omakseen. Tekstissä on usein runo tai (joulu)laulu, ja se kajautetaan yhdessä. Lisäksi on aina käsin kirjoitettuna: "Oikein iloista joulun odotusta! Toivottavat Käpylän tontut".

Vuoden 2018 kierrätysleikki 22. luukun yhteydessä. Kuva: Tintti Karppinen ja Risu Karppinen

Kalenterin pohja on kiinnitetty kirjastosalin puolelle lasiseinään ja luukut aulan puolelle, jotta pohja pysyy ehjänä. Aaton jälkeen se on nähtävillä, kunnes sen "paha Nuutti poies viepi" 13. tammikuuta. Joka vuodelle on valittu teema, johon luukut ja pohja liittyvät.

Vuoden 2019 teemana olivat joulun aakkoset. Vitriiniin koottiin näyttely vanhoista aapisista, kirjainpalikoista ja muista aiheeseen liittyvistä leluista. Kalenterin pohjana oli kuva kirjastosta, jonka edessä olivat ne 24 lyhtyä, jotka vuodesta toiseen siellä syttyvät. Lisäksi kuvassa oli iso joulukuusi, jonka koristepallojen kyljessä oli kussakin jokin kirjain. Kaksi tonttulakein somistettua aapiskukkoa osoittivat karttakepeillä edessään olevia fläppitauluja, joissa oli joulukuusen kuvat. Luukuissa oli numeropuolella kirjain (A-Ö), joissain kaksi. Esimerkiksi I-kirjain oli numero 6 itsenäisyyspäivän kunniaksi, L-luukku oli numero 13 Lucia-juhlan mukaan, ja A-luukku numero 24 aattona avattavaksi. Toisella puolella oleva loru, leikki tai laulu oli punaisella ja boldilla korostettu. Ensimmäisestä luukusta paljastui K-kirjain ja loru: "K Kivaa on leikkiä kirjaimilla! Koko laiva on lastattu K-alkuisilla, koska ekaan luukkuun valitsimme Koon, kun kokoonnumme Käpylän kirjastoon. Käpylä-Seura näin Kalenterin avaa, kaikki vuorollaan siitä aakkosia tavaa!

Luukusta viisi paljastui kaksi veetä ja loru: "V, W Viidennen luukun voi arvata: Veellä saa veneen nyt lastata. V on myös numero roomalainen viksuthan hoksasi heti sen. Wanhoja wiisuja veisataan vuodesta toiseen, aina vaan. Vaikka ei sanoja muistuisi mieleen, väärätkin versiot tarttuu kieleen! Värssyjä uusia keksiä saa ja väännökset välillä naurattaa! Vastausten pitää alkaa nyt veellä. Valitse siis viisaasti, vaikka viiveellä valtioita? eläimiä? kaupunkeja? kukkia? Viiden joukkoon ei kuulu joulupukkia".

Joka vuosi on ohjelmassa kierrätysleikki, jota on mainostettu seuraavasti: "Joululahjoja jaossa lahjakkaille ja lahjattomille! Mukaan vaihdettavaksi käytetty lelu, kirja tms. Saa tulla ilmankin - lahjoja riittää kaikille!” Leikin on keksinyt Tintti Karppinen Käpylän seudun ympäristöryhmän joulukalenteri-iltoja varten. Kierrätysleikissä maahan tai lattialle laitetaan ympyrän muotoon noin 50 cm:n välein lahjoja läpinäkyvissä muovipusseissa. Leikkijät kulkevat piirissä käsi kädessä laulaen Kierrätysleikkilaulua (säv. Porsaita äidin oomme kaikki, san. Tintti Karppinen): "Kierrätyslahjoja on tässä pukinkonttiin pyrkimässä! Tonttuja niitä etsimässä, ilomielin tässä! Sinä ja minä, sinä ja minä!"

Kun lauletaan "tässä", kaikki pysähtyvät ja laulavat viimeisen rivin osoittaen sormella vuorotellen vieressä olijoita ja itseään. Sitten kukin saa halutessaan ottaa edessään olevan lahjan. Leikkiä jatketaan, kunnes kaikki lahjat on otettu tai kukaan ei enää halua niitä. Jos leikkijöitä on paljon ja lahjoja vähän, kukin saa ottaa vain yhden lahjan.

Perinteen taustaa ja historiaa

Vuoden 2017 kalenterin Runomaa-luukun (14) sisäpuoli. Kuva: Tintti Karppinen ja Risu Karppinen

Jaana Hallamaa toi idean Keski-Euroopasta ja Tapanila-seura järjesti vuonna 2007 adventtitapahtuman, joka jatkuu Tapanilan Elävänä adventtikalenterina. Käpyläläinen Pirkko Alho luki siitä jutun vuonna 2009, ja niin koottiin työryhmä toteuttamaan omaa ja omintakeista Käpylän Elävää joulukalenteria. Vuodesta 2010 se ollut Käpylä-Seuran vastuulla. Mukana on paljon alueen tahoja ja asukkaita. Ohjelma kootaan syksyllä, ja kaikki saavat ilmoittautua, kunhan tilaisuus on avoin ja maksuton. Ohjelma julkistetaan kirjastossa, Käpylä-lehdessä, nettisivuilla ja Facebookissa. Alkuvuosina vietiin lyhdyt kunkin järjestäjän tilaisuuteen eri puolille Käpylää, mutta vuodesta 2012 alkaen ne keskitettiin kirjastolle.

Itse seinäkalenterin teema vaihtelee. Vuonna 2014 tutustuttiin paikkojen historiaan. Pohja oli suurennos Käpylä-pelin kartasta. Luukuissa oli valokuva ja tarinaa alla olevan alueen ihmisistä, rakennuksista ja muusta tärkeästä. Taivaskallion päällä oli numero 6, ja siellä onkin aina klo 9 itsenäisyyspäivän lipunnostojuhla. Untamontie 7:n luukussa oli tarina ja valokuva pihan lapsista vuodelta 1945. Joukosta erottuivat hienosti puetut, juuri Suomeen palanneet sotalapset. Kotipolulta oli Marjut Jousin ansiosta hauskoja juttuja talojen asukkaista ja naapuriavusta.

Vuonna 2015 vietettiin Lukukeskuksen julistamaa Kirjan vuotta ja käpyläläisten rakastaman 1-ratikan 90-vuotisjuhlaa. Kalenterin pohjana oli kuva ratikasta, jonka ikkunoissa oli joululauluja ja matkustajina tonttuja. Kuljettajaksi paljastui 24. luukusta joulupukki, ja avaamisen yhteydessä laulettiin yhdessä vielä kaikkien ikkunoiden joululaulut. Luukuissa oli kirjojen kansikuvia ja takana runo tai tekstiä. Jo ensimmäinen luukku toteutti idean lapsien lukemaan houkuttelemisesta, sillä siinä olleen runon kuultuaan pikkutyttö sanoi: ”Isi, nyt mennään lainaamaan se kirja!”

Vuonna 2016 oli Rio de Janeiron olympialaiset ja teema selvä - olihan Käpylässä aikoinaan legendaarinen leffateatteri Rio. Sen tiloissa toimii nyt Ilves-teatteri, joka sekin on mukana kalentereissa. Yhdistämällä Neuvostoliitto ja Venäjä sekä Koreat saatiin kaikki maat 24:ään luukkuun! Numero 21:ssä oli runoja Aale Tynniltä, joka voitti Lontoossa vuonna 1948 kultaa henkisissä olympialaisissa. Helsinki-luukussa numero 24 oli mainittu muun muassa Käpylän vuoden 2019 korjaustyöstä palkittu Käärmetalon suunnittelija Lindegren, joka suunnitteli Toivo Jäntin kanssa Helsingin olympiastadionin ja voitti Lontoossa kultaa taidelajien kaupunkisuunnittelusarjassa.

Vuoden 2017 teema oli tietysti Suomi 100, ja kirjaston vitriinissä oli 100 sinivalkoista, käsintehtyä tonttua toivottamassa Suomelle onnea yhdessä ex-käpyläläisen Olavi Heikkilän (87v.) taidokkaiden ja humorististen kiviveistosten kanssa. Kaikki tontut myytiin joulun jälkeen Unicefin hyväksi Syyrian sodasta kärsivien lasten auttamiseksi vapaaehtoisella hinnalla. Kalenteripohjana oli suurennettu kartta Tatun ja Patun Suomi -kirjasta sekä tonttuja, maakuntien tunnuseläimiä ja kasveja. Luukkuina oli maakuntia, ja koska niitä on vain 19, otettiin myös Itä-Uusimaa ja neljä uutta: Runomaa, Satumaa, Laulumaa ja Joulumaa. Joka luukussa, myös itse keksityissä, oli maakuntalaulun sanat, pääkaupunki ja vaakuna sekä nimikkoeläimet, -kasvi ja -kivi sekä perinneruokia. Esimerkiksi Runomaan pääkaupunki oli Kalevala ja sen vaakunana viisikielinen kannel, nimikkoeläimenä runoratsu ja -kasvina sananjalka sekä perinneruokina muun muassa mehevän märkä riimihärkä ja Onnimannin matikka. Satumaan maakuntalaulu oli tietysti Unto Monosen samanniminen tango. Joka luukkuun oli liimattu tietoihin liittyviä kuvia. Maakuntalaulut osattiin lähes kaikki - joskin Ahvenanmaan luukkuun oli laitettu varmuuden vuoksi myös Oolannin sota, joka kajahti komeasti ja huvitti nuoria osallistujia kovasti.

Käpylän tiernapojat vuodelta 2013. Kuvassa näkyy tilapäinen katukyltti: Tiernapojankatu!

Vuonna 2018 teema oli Kaikenlaisia tonttuja, ja pohjakartonkiin liimattiin valokuvia käpyläläisistä eri tilanteissa - kirjastoilloissa, 1-ratikan syntymäpäiväajelulla sekä kalenteritapahtumissa. Kaikille tehtiin kuvakäsittelyllä tonttulakit päähän, eikä keneltäkään kysytty lupaa, saako kuvan laittaa kalenteriin. Joka ilta luukkua avatessa todettiin leikkimielellä: "raastuvassa tavataan", jos joku haluaa nostaa jutun kuvansa luvattomasta julkaisemisesta. Ei ole tullut haasteita.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Kalenterin ohjelmaan sisältyvät tilaisuudet ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi kunkin järjestäjätahon toimintaa. Yhdistysten ja seurojen hallitukset sekä vanhat ja uudet jäsenet kirjaavat sen vuosi toisensa jälkeen toimintasuunnitelmaansa ja ilmoittautuvat mukaan. Alkusyksystä lähetetään Käpylä-Seurasta kutsuviesti, jossa kysytään, mitä, missä ja milloin kukin taho aikoo järjestää. Samalla pyydetään päivittämään yhteystiedot ja yhteyshenkilöiden nimet sekä kutsumaan mukaan uusia kiinnostuneita. Kaikki halukkaat saavat tilaisuutensa kalenterin yhteiseen ohjelmaan.

Kalenteri on sinänsä vanha tuttu idea niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, mutta enimmäkseen se tunnetaan kodin seinälle pantavana versiona. Monet järjestöt, esim. partiolaiset ja Suomen Punainen Risti tuottavat joka vuosi oman kalenterinsa ja myyvät niitä hankkiakseen varoja toimintaansa. Kaupallisten versioiden luukuissa on nykyisin usein myös suklaata tai muita makeisia.

Vuoden 2017 kalenteri teemalla Suomi 100. Kuva: Tintti Karppinen ja Risu Karppinen

Käpylän Elävä joulukalenteri -perinteen ideaa on Tintti Karppinen esitellyt ympäri maailmaa pitäessään luentoja tai työpajoja draama- ja teatterialan kongresseissa ja seminaareissa otsikolla "Drama, Games and Cooperation" . Se on toiminut esimerkkinä yhteisöllisyydestä ja eri sukupolvia yhdistävästä, leikkimielisestä perinteestä. Tärkeä piirre on se, että tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja ilmaisia. Ideaa on helppo soveltaa missä päin maailmaa tahansa, sillä se toimii kaikilla kielillä eikä ole sidottu uskontoon eikä maantieteeseen.

Vuonna 2016 oli Varsovassa Community-powered Urban Commons -seminaari, jossa Puu-Käpylää esiteltiin esimerkkinä vanhojen rakennusten pelastamisesta ja alueen elinvoimaisena säilyttämisestä. Käpylän Elävä joulukalenteri oli esityksessä mukana esimerkkinä alueen yhteisöllisyydestä ja kulttuuriperinnön jatkuvuudesta.

Vuoden 2016 olympiateemaan liittyvästä kalenterista on tehty myös englanninkielinen PowerPoint -esitys, kun Lissabonissa järjestettiin 7.7.2017 eri sukupolvia yhdistävistä taidetapahtumista Teatro Chapitô’n seminaari ”Arts and Inter-Generational Work”. Käpylän Elävä joulukalenteri oli siellä yhtenä esimerkkinä.

Käpylä juhlii 100-vuotista historiaansa asuinalueena vuonna 2020, sillä 4.6.1920 kaupunginvaltuusto allekirjoitti sopimuksen alueen rakentamisesta. Käpylän Elävä joulukalenterikin toteutetaan silloin tavallista mittavammin. Mukaan kutsutaan jo suunnitteluvaiheeseen myös koululuokkia, joiden kanssa yhteistyössä ideoita toteutetaan. Itse seinäkalenterissa ja kaikkien järjestäjätahojen ohjelmatilaisuuksissa myös tammi-marraskuun aikana huomioidaan juhlavuosi. Kalenterissa keskitytään alueen (kulttuuri)historiaan viimeisten sadan vuoden aikana sekä erityisesti perinteiden siirtymiseen sukupolvelta toiselle ja tuleville asukkaille. Joulukuun tilaisuuksissa jaetaan eri ikäryhmien kesken jouluun liittyviä kokemuksia ja perinteitä - muun muassa leikkejä, lauluja, tarinoita, ruokia ja koristeluja.

Perinteen tulevaisuus

Käpylän tiernapojat vuonna 2019 jo 16. kerran Pohjolankadulla. Kuva: Risu Karppinen

Käpylän Elävän joulukalenteri -perinteen tulevaisuus on taatusti turvattu, sillä ohjelmassa on joka vuosi ollut mukana paljon eri ikäisiä osallistujia ja lukuisia järjestäjiä. Lisäksi joulua halutaan edelleenkin juhlia niin monin tavoin, että on syytä olettaa monipuolisten tapahtumien säilyttävän vetovoimansa. Kaiken ikäisillä on tekniikan tarjoamien ajanvietteiden lisäksi ollut selvästi tarve kokoontua ihan fyysisestikin yhteen laulamaan, leikkimään, tarinoimaan, laittamaan ruokaa, askartelemaan ja oppimaan uusia joulu- tai muita tapoja.

On ollut hienoa todeta, että idea on herättänyt kiinnostusta erityisesti opettajien ja muiden kasvattajien taholta myös muualla maailmassa. Sitä on helppo soveltaa kunkin maan omiin perinnejuhliin, koska sen ei tarvitse olla sidoksissa kristilliseen jouluun. Siksi nimessäkään ei ole sanaa adventti. Minkä tahansa juhlan edelle voi tehdä esimerkiksi 5 - 31 päiväisen kalenterin, joka sekä korostaa itse juhlan tai tilaisuuden arvoa että tekee sen odottamisesta oman, leikkimielisen tapahtumasarjansa.

Käpylän Elävään joulukalenteriin ovat kaikki tervetulleita osallistumaan riippumatta iästä, kulttuuritaustasta, kielestä, poliittisista tai uskonnollisista suuntauksista tai muista ominaisuuksista. On vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa ihmiset eivät enää haluaisikaan tavata toisiaan mukavien ja kaiken lisäksi ilmaisten tilaisuuksien merkeissä, tai että näin laaja järjestäjäjoukko lopettaisi joulukuussa suosittujen, jo perinteeksi muodostuneiden tapahtumiensa toteuttamisen.

Käpylä-Seura on vahvasti sitoutunut jatkamaan Elävän joulukalenterin kattojärjestönä, eli kokoamaan alueensa eri tahot ja toimijat vuosittain osallistumaan järjestäjinä tähän monipuoliseen perinnetapahtumaan, jonka tilaisuudet kiinnostavat myös muualla asuvia. Varsinkin lukuisat konsertit ja koko Pohjolankadun täyttävä tiernapoikakulkue keräävät aina satoja osallistujia.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Käpylä-Seura ry

Käpylän kirjasto

Käpylän Klubi 

Käpylän kirjastoyhdistys

Käpylän Tiernapojat

Lions Club Helsinki/Käpylä

Käpylän musiikkiopisto

Käpyrinne ry

Koskelan palvelukeskus ja kulttuuritoiminta

Oulunkylän seurakunta

Käpylän Venäjä -seura Druzhba ry  

Karjalan liitto ry

Kottby lågstadieskola

Kullervo-kuoro ry 

Lauluyhtye Merry Ladies

ILVES-TEATTERI ry

Helsingin kaupungin leikkipuisto Kimmo

Käpylän seudun ympäristöryhmä

KÄPYNET

Kuksat ry (Käpylän partiolaiset)

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Käpylä-lehdet 9/2019, 10/2019 sekä vuosien 2009-2018 marras- ja joulukuun numerot

Oulunkyläinen -lehti marraskuu/2016