Kahvikulttuuri suomessa

From Elävä perintö -wiki
Jump to navigation Jump to search
Kahvikulttuuri suomessa
Sijainti Suomi
Asiasanat kahvi, kahvila, kahvipensaat, kahvikulttuuri, kahvinkeittimet

Kahvipapuja Kuva: Pixabay
Kahvikuppi Kuva: Pixabay

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Kahvien alkuperä kiinnostaa. Yhä useammat haluavat tietää, mistä pavut tulevat. He ovat valmiita panostamaan kahviinsa ja maksamaan siitä entistä enemmän. Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana juotava nautintoaine. Kahvi sisältää piristävää alkaloidia, kofeiinia. Kahvia voi valmistaa esimerkiksi pannussa keittämällä, kahvinkeittimessä suodattamalla tai pressopannussa puristamalla. Kahvia voi juoda sellaisenaan eli mustana, mutta siihen lisätään usein esimerkiksi maitoa, kermaa, sokeria tai muita mausteita.

Perinteen harjoittaminen

Suomalaiset ovat vuodesta toiseen maailman innokkain kahvinjuojakansa. Suomalaiset käyttävät paahdettua kahvia vuosittain noin 10 kiloa henkeä kohden, mikä vastaa noin 4–5 kahvikupillista päivässä per henkilö. Lähimmäksi Suomea kahvinkuluttajina yltävät naapurimaamme Ruotsi, Norja ja Tanska.

Erityisen mieltyneitä suomalaiset ovat vaaleapaahtoiseen suodatinkahviin, jonka osuus kaikesta Suomessa juodusta kahvista on 74 prosenttia. Vaalea paahto tuo esiin kahvien hienoimmat aromit, joten Suomessa juodaan maailman laadukkaimpia kahvilaatuja. Nyt muukin maailma on vähitellen vaihtamassa kahvinsa vaaleampaan paahtoon eli suomalaisten voidaan sanoa olevan edelläkävijöitä kahvin paahtoasteen suhteen. Kahvinsa joukkoon suomalainen lorauttaa usein maitoa, vuorokauden-aikaan tai juhlahetkeen katsomatta, eikä esimerkiksi italialaisten tavoin kauhistu lainkaan maitokahvista lounaan jälkeen.

Perinteen taustaa ja historiaa

Kahvi tuli Suomeen 1700-luvulla aluksi herrojen juomana. Jo 1800-luvulla kahvi oli levinnyt tavallisen kansan keskuuteen ja sen merkitystä kuvaa se, että säännöllinen kahvin saaminen saatettiin kirjata ehdoksi työsopimuksiin. Ruotsin valtakunnassa tuli vuonna 1756 voimaan kahvinkieltolaki, joka kumottiin vuonna 1761.

Kahvi kuuluu kaikkiin suomalaisiin perhejuhliin kehdosta hautaan. Arkena kahvit juodaan keittiönpöydän ääressä mukeista, mutta vieraille kahvikupit katetaan kauniisti olohuoneeseen tai ruokailutilaan. Kahvi pistetään tippumaan pian vieraiden saavuttua. Suomalaiseen kohteliaisuuteen kuuluu myös ottaa tarjottu lisäkupillinen eli ns. santsikierros.

Suomalaisella kahvilakulttuurilla on lyhyt historia. Ennen nykyaikaisia kahviloita oli kotikutoisia kahvihuoneita. Kun kahvilakulttuuri saapui muualta Euroopasta Suomeen, kahvihuoneet muuttuivat kahviloiksi, joissa kävi kaupunkien korkeasti koulutettu ja varakas aatelisto. Ensimmäiset kahvilat avattiin Suomessa Turkuun, Porvooseen ja Helsinkiin.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Kahvinjuontitavat voivat muuttua. Kahvinjuonti moninaistuu, mutta määrällisesti nyt ollaan aika maksimissa. Ei se voi juuri lisääntyä.

Tilastot Suomesta aiheuttavat jo epäuskoisuutta. Määrät ovat sitä luokkaa, että kahvin kovimmalla käyttäjäryhmällä muki on nenän edessä lähes taukoamatta. Sellaista ei juuri muualla tunneta. Kun suomalainen tekee suuria päätöksiä, ostaa vaikkapa asunnon, kauppojen sinetiksi on tapana juoda kahvit. Ja kun suomalaiset urheilijat saavuttavat menestystä, nautitaan mitalikahvit.

Perinteen tulevaisuus

Laadukkaan kahvisadon saatavuus on uhattuna syynä on ilmastonmuutos : esimerkiksi herkän kahvipensaan menestymiseen vaikuttavat merkittävästi sään ääriolosuhteet.

Kuivuus, ankarat sateet ja helle koettelevat maailman kahviviljelmiä, jotka sijaitsevat niin sanotulla kahvivyöhykkeellä päiväntasaajan ympärillä. Viljelyala nousee pikkuhiljaa ylös rinteitä äärioloja pakoon. Haittavaikutukset ovat lieviä

Kahvin yhteyksiä tavallisten kansantautien riskiin on selvitetty lukuisissa väestötutkimuksissa. Tutkimusten perusteella näyttää kiistattomalta, ettei kahvinjuonti lisää sydän- ja verisuontitautien eikä syöpätautien riskiä. Kahvin juonti nostaa hieman verenpainetta, mutta tämä vaikutus häviää 2–3 tunnin kuluessa. Nautitun kahvin määrän ja verenpainetason välillä ei ole pitkällä aikavälillä yhteyttä.

Nykyään juodaan paljon myös erikoiskahveja tavallisen kahvin lisäksi. Espresso, cappuccino, caffé Latte, macchiato sekä caffé mocca ovat esimerkiksi erikoiskahveja.

Esim. Starbucksissa ja Espresso housessa myydään erikoiskahveja.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Taide ja luova ilmaisu -valinnaisryhmä, Jedu Nivala

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

https://meira.fi/suomalainen-kahvikulttuuri-on-uniikki-me-juomme-nyt-kahvia/


https://www.paulig.fi/yritys/mediatiedotteet/onko-kahvia-viela-vuonna-2080-kahvin-saatavuuden-suurin-uhka-tulevaisuudessa


https://www.kahvi.fi/kahvi-lukuina/kahvin-kulutustrendit-suomessa


https://yle.fi/uutiset/3-7509365