Mölkky-pelin pelaaminen
Mölkky-pelin pelaaminen | ||||
---|---|---|---|---|
Mukana kansallisessa luettelossa | ||||
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Mölkky on kaikille suomalaisille tuttu seurapeli, jota pelataan kesämökeillä ja pihanurmilla kautta Suomen ja myös ulkomailla. Sen historiasta ei ole tarkkoja tietoja, mutta muistitietojen mukaan sitä pelattu jo sota-ajan Karjalassa. Suuren suosioon ja jokaisen kesämökin varusteeksi Mölkky on noussut 1990-lvulta alkaen. Peli on helppo ja siihen voivat osallistua lapset, nuoret, vanhat, miehet, naiset ja mikä parasta peliä voi pelata myös erikokoisilla joukkueilla.
Mölkky-peliä pelataan aktiivisesti ainakin Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Ruotsissa, Virossa, Belgiassa ja Japanissa. Suomessa aktiivisia yhdistyksiä on yli 20 eri puolilla Suomea.
Perinteen harjoittaminen
Pelin luonteeseen kuuluu, että vaadittavan taidon lisäksi tuurilla on aina osuutensa lopputulokseen. Mölkky-pelin periaatteena on kaataa heittokapulalla numeroidut kapulat kumoon. Sääntöjen mukaan voittajan on saatava 50 pistettä eikä piiruakaan yli. Pisteet lasketaan joko kaatuneiden keilojen lukumäärästä tai keiloihin kirjoitettujen numeroiden perusteella.
Mölkky-peliä pelataan vapaamuotoisesti kaikkialla Suomessa. Lisäksi järjestetään SM- ja MM-tason mölkkykilpailuja.
Tänä päivänä tavaramerkin omistaa ja Mölkky-pelejä valmistaa Tactic Games Oy. Mölkky -tuotannosta suurin osa menee vientiin eli muutkin kuin suomalaiset saavat nauttia hienosta pelistä. Tällä hetkellä suurin osa tuotannosta menee Ranskaan.
Perinteen taustaa ja historiaa
Mölkky-peli on erään version mukaan vuosisatoja vanhan Kyykän yksi muunnos. Kyykästä on I.K. Inha kirjoittanut laajasti vuonna 1921 ilmestyneessä kirjassaan ” Karjalan laulumailla ”. Erään tarinan mukaan Mölkky-pelillä on ollut kovin miesmäinen nimi ja sillä on ollut Pilppa-nimeä kantava feminiininen sisko-peli. Veteraanit ovat muistavinaan, että Mölkky-peliä pelattiin sota-ajan Karjalassa.
Karjalankielen sanakirjassa 1983 mölkky tarkoittaa ” takapuolta, lapsen peppua ”. Sana mölkätä esiintyy jo Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874 sekä myöhemmin Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellisessä sana- ja perinnekirjassa merkiten ” liikkua edestakaisin ääntä synnyttäen ”.
Mölkky-pelin valmistuksen aloitti 1990-luvun puolivälissä Tuoterengas (Lahden ympäristökuntien yhdessä perustama suojatyökeskus). Samalla Mölkky-pelille haettiin oma tavaramerkki ja se rekisteröitiin 30.11.1998.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Varhaisemmassa historiassa Mölkky on siirtynyt perheissä, kylissä, kaupungeissa ja pihapiireissä sukupolvelta toiselle. 1990-luvulta alkaen Mölkky-perinteen siirtämiseksi on kehitetty monenlaisia toimia. Mölkky-kisojen alkutaival alkoi vuonna 1995 kun Lahden Tanhuujien kansantanssiryhmä Koukkurinki ja kansanmusiikkiryhmä Pulska osallistuivat Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille. Esitysvuoroaan odotellessa ryhmän linja-autonkuljettaja esitteli ryhmäläisille Tuoterenkaan myymälästä ostamaansa Mölkky-peliä. Ryhmä jäi täysin Mölkky-pelin lumoihin ja kotimatkallaan Lahteen Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton (nyk. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry) päätti järjestää Mölkky-tapahtuman Lahteen.
Vuodesta 1997 lähtien Lahdessa on järjestetty Mölkky-pelin SM-kilpailut. Ensimmäiseen kisaan osallistui 10 nelihenkistä joukkuetta. Vuonna 2000 kisoihin osallistui jo 41 joukkuetta ja kisoja ryhdyttiin nimittämään myös maailmanmestaruuskisoiksi. Tänä päivänä MM-kisoihin osallistuu liki 200 joukkuetta ja kansainvälisiä joukkueita on useita.
Vuonna 2000 Tuoterengas, Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liitto ja Lahden Kortteliliiga perustivat Suomen Mölkkyliitto ry:n pelin ja pelikulttuurin kaikenlaiseksi edistämiseksi. Onhan pelillä jo oma vakiintunut sanastokin ja liiton kotisivujen kautta tietoisuutta jaetaan lisää.
Myöhemmin vuonna 2010 nimi muutettiin Suomen Kansainväliseksi Mölkkyliitoksi, johon tänä päivänä kuuluu jäsenenä 21 kotimaista yhdistystä ja lisäksi viisi kansainvälistä lajiliittoa.
Vuonna 1999 Suomen Mölkkyliiton hallitus päätti nimetä vuosittain Vuoden Mölkystin. Arvonimeen kuuluu pinssi ja kunniakirja. Henkilö voi olla ansioitunut Mölkky-pelin pelaaja tai vaikuttanut aktiivisesti Mölkky-pelin kehittämisen ja/tai levittämisen tai ollut aktiivinen omalla alueellaan Mölkky-pelin parissa.
Vuonna 2006 perustettiin Mölkkärien Aatelisseura. Tähän Aatelisseuraan nimetyt henkilöt ovat tehneet pitkäjänteistä työtä Mölkky-pelin hyväksi. Nimetyt henkilöt saavat ansioidensa vakuudeksi pinssin, diplomin ja heidän nimensä merkitään Mölkkärien Aatelisseuran kunniatauluun.
Perinteen tulevaisuus
Tällä hetkellä mölkyn tulevaisuus näyttää hyvältä, joka vuosi yhä uusia pelaajia tulee mukaan toimintaan monessa maassa. Mölkky ei ole sidonnainen tiettyyn maahan tai kulttuuriin, joten sitä on helppo levittää ympäri maailman ja eri lähtökohdista olevat ihmiset ovat siitä yhtä lailla kiinnostuneita. Lisäksi laji sopii sekä lapsille että vanhuksille, joten rajoittavia tekijöitä ei ole.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Suomen kansainvälinen mölkkyliitto ry ja Lahden Kortteliliiga ry
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Verkkolähteet
Videot
Mölkky World Championschip Rakovník 2017 - Final
Austrian Mölkky Indoor Championship 2017 - Final
Austrian Mölkky Championship 2017
Austrian Mölkky Championship 2017 - Final
Artikkelit
Korpelainen, Lore: Seurapeli mölkyn valmistus siirtyy Poriin. Yle-uutiset 17.11.2016
Tuomi, Tomi: Porin mölkkytehtaan tuotannosta peräti 90 prosenttia menee vientiin – Mölkky on Mölkky yli 12 eri kielellä, Satakunnan kansa 3.6.2017
Karjalainen, Anssi: Suomalaisten rakastama mölkky on muutakin kuin mökkilaji - Suomeen MM-kultaa! "Finaalivastustajat rupesivat itkemään", Iltalehti 22.8.2017
Porin entinen jääkaappitehdas muuttuu Mölkky-tehtaaksi Radio Pori 17.11.2017
Mölkky makes a summer weekend Good News From Finland 21.6.2017
Mölkky-pihapeli valloittaa maailmaa Yle-uutiset 5.5.2017
Rantanen, Mikko: Meneekö mölkyn MM taas Ranskaan? Ilta-Sanomat 18.8.2017
Haarala, Joona: Suomalainen pihapeli valloittaa maailmaa: "Haluamme tehdä miljoona mölkkyä vuodessa" Yle-uutiset 3.5.2017