Voimistelu
Voimistelu | ||||
---|---|---|---|---|
Mukana kansallisessa luettelossa | ||||
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Joukkuevoimistelu ja tanssillinen voimistelu ovat kehittyneet suomalaisesta naisvoimistelusta. Suomalainen naisvoimistelu on tunnettu suurista kenttänäytöksistään – suorista riveistä, täsmällisistä kuvioista sekä ihailtavasta yhdenaikaisuudesta. Suomalainen kenttänäytösosaaminen on edelleen maailmalla arvostettua ja omassa luokassaan.
Tanssillista voimistelua harrastavat kaikenikäiset tytöt ja naiset. Vuonna 2021 tanssillisen voimistelun harrastajia oli n. 4000.
Tanssillisella voimistelulla on oma kilpailujärjestelmänsä. Esiintymismahdollisuuksia tarjoavat muun muassa erilaiset voimistelunäytökset ja -tapahtumat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Joukkuevoimistelu on voimistelun kilpalajeista suurin. Lajia harrastetaan monella taitotasolla aina harrastevoimistelusta huippu-urheiluun. Suomi on voittanut lajin yksitoista maailmanmestaruutta ja on lajin kärkimaita. Vuonna 2021 joukkuevoimistelua pystyi harrastamaan 85 voimisteluseurassa. Lisenssiurheilijoita lajissa oli kaudella 2020-2021 7222 ja harrastajia n.7700. Suomessa joukkuevoimistelua harrastaa tällä hetkellä vain tytöt ja naiset, mutta kansainvälisesti lajin parissa on joissain maissa mukana jo poikia ja miehiä.
Voimistelu on suosittu harrastus. Suomen Voimisteluliittoon kuuluu 372 voimisteluseuraa, joissa liikkuu yhteensä noin 116 000 jäsentä. Suomen Voimisteluliitto on yksi Suomen suurimmista lajiliitoista ja suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja.
Perinteen harjoittaminen
Joukkuevoimistelu on nykyisin laajalle levinnyt laji ja kansainvälinen kilpaurheilulaji. Joukkuevoimistelulle ominaista on vartalon liikkeiden virtaavuus ja ilmaisullisuus, parhaimmillaan kilpasuoritus on musiikkiin sovitettu taideteos. Joukkuevoimistelu on harrastajamäärältään Suomen Voimisteluliiton suurin kilpailulaji. Joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Suomi kuuluu joukkuevoimistelun kärkimaihin ja on kaikkiaan saavuttanut yli kymmenen MM-mitalia, joista suuri osa kultaisia (11 kpl).
Joukkuevoimistelussa ohjelma on kokonaisuus, jossa kaikki ovat harmoniassa: liike, musiikki, puvut, eleet, urheilullisuus, tunnelma ja teema. Ohjelman sisältöä ja etenemistä määrittävät vahvasti sekä kansalliset että kansainväliset säännöt. Tekijältään laji vaatii tasapainoa, liikkuvuutta, voimaa sekä koordinaatiota. Myös rytmitaju ja eläytymiskyky ovat tärkeitä, sillä kilpailuohjelmat rakentavat tarinaa musiikin ympärille.
Tanssillinen voimistelu pohjautuu suomalaiseen naisvoimisteluun joukkuevoimistelun tavoin. Tanssillinen voimistelu on kokonaisliikuntaa, jossa korostuu liikkeiden keskustalähtöisyys ja keskustahakuisuus sekä liikkeiden ja liikesarjojen virtaavuus ja heijastuminen koko vartaloon yhdistettynä rytmisyyteen, esteettisyyteen, luovuuteen ja ilmaisullisuuteen. Tanssillinen voimistelun hyvä osaaminen vaatii lajitekniikan hallinnan lisäksi voimistelijalta hyvää fyysistä kuntoa - etenkin voimaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiokykyä.
Tanssillisen voimistelun ohjelmissa vaaditaan kilpailijoilta/esiintyjiltä myös ilmaisullisuutta ja eläytymistä, joten lajitekniikan harjoittelun ohella on tärkeää paneutua myös erilaisiin, edellä mainittuja asioita kehittäviin harjoituksiin. Tanssillinen voimistelu tarjoaa harrastajilleen mahdollisuuksia ja haasteita toteuttaa mitä erilaisimpia ohjelmia – luovuuden vapaus ja erilaisten musiikkien ja teemojen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat!
Tanssillisen voimistelun harjoittelussa ja ohjelmissa voidaan käyttää haluttaessa eri kilpa- voimisteluvälineitä sekä myös omia niin sanottuja ”rekvisiittavälineitä”. Kenttäohjelmat ovat vahvasti kuuluneet aina Suomessa järjestettäviin voimistelun suurtapahtumiin. Suuria kenttäohjelmia on suunniteltu eri ikäluokille lapsista senioreihin saakka. Näitä suuria kenttäohjelmia on viety myös kansainväliselle näyttämölle Gymnaestrada-suurtapahtumaan joka neljäs vuosi.
Kenttänäytösten koreografiat ovat nykyisin monentasoisia - helpompia ja vaikeampia. Toisaalta yhdessä ohjelmassa voi olla myös helpompi ja haastavampi rooli, joka mahdollistaa kaikkien osallistumisen omilla edellytyksillään. Ohjelmien vaativuutta voidaan liikevariaatioiden lisäksi lisätä vaihtelevilla kuvioilla ja vauhdikkailla liikkumisilla. Suuri voimistelijamäärä on aina kenttänäytösohjelmissa pääroolissa. Yksinkertainen liike yhdistettynä kuviovaihdoksiin on näyttävä, kun sen tekee esimerkiksi 600 ihmistä yhtä aikaa musiikin tahdittamana.
Kesällä 2015 kansainväliseltä osallistujamäärältään Suomen historian suurimmaksi urheilutapahtumaksi nousi Helsingissä järjestetty Gymnaestrada-voimistelufestivaali. Helsingin Gymnaestradassa ihastusta herätti muun muassa 800 suomalaisen voimistelijan esittämä Valkea Lintu -kenttäohjelma. Valkea lintu -koreografia oli Riikka Virkajärvi-Johnsonin käsialaa.
Helsingissä tehtiin myös kenttäohjelmahistoriaa: mukana oli ensimmäistä kertaa kansainvälinen kenttäohjelma ”From near or Far – Come as you are!”. Ohjelmassa voimisteli yli 2000 voimistelijaa 33 maasta ja kaikista maanosista. Tämän kansainvälisen kenttäohjelman koreografiasta vastasivat Marja Kallioniemi ja Hannele Ahlqvist.
Helsingin Gymnaestrada-tapahtuman jälkeen Valkea lintu -kenttänäytös tilattiin myös saksalaiseen voimistelun suurtapahtumaan Turnfestiin esiintymään. Suomesta lähtee yli 500 naista esittämään Valkea lintu-koreografian Turnfestin pääjuhlaan kesäkuussa 2017.
Perinteen taustaa ja historiaa
Suomalaisella naisvoimistelulla on pitkä historia. Ensimmäinen naisvoimisteluseura Gymnastikföreningen för Fruntimmeri Helsingfors perustettiin vuonna 1876, vain vuoden myöhemmin kuin ensimmäinen miesten voimisteluseura perustettiin. Gymnastikföreningenför Fruntimmer i Helsingforsin perustajina olivat Elin Waenerberg (myöhemmin Kallio) ja Betty Sahlsten. Elin Kalliota (1859–1927) pidetäänkin suomalaisen naisvoimistelun äitihahmona ja hän näytteli suurta roolia naisvoimistelun kehityksessä. Hän oli mukana järjestämässä Suomenensimmäistä naisvoimistelunäytöstä kuusi vuotta seuran perustamisen jälkeen sekä ensimmäinen naisvoimistelun ulkomaanmatka Tukholmaan 1891 oli niin ikään Elin Kallion järjestämä.
Vuosisadan vaihde oli voimistelun saralla seura- ja liittotoiminnan aloittelua ja opettelua. Ajan hengen mukaisesti kansanterveyteen ja kansalaisvalistukseen pyrkivän urheilun lomassa näkyivät naisten vapautumisen ja itsenäistymisen aatteet. Vuonna 1896 perustettiin Elin Kallion johdolla maamme ensimmäinen urheilun keskusjärjestö Suomen Naisvoimisteluliitto – Finska Kvinnors Gymnastikförbund, joka vastasi seuraavien vuosien ajan monista suurista voimistelujuhlista.
Suomalaisen naisvoimistelun vahvoja kehittäjänaisia ovat myös olleet Helsingin Yliopiston voimistelulaitoksen opettajat Hilma Jalkanen ja Elna Kopponen sekä voimistelunopettaja ja lääkäri Kaarina Kari.
Maamme voimistelijoiden taituruutta on nähty myös kolmien olympialaisten näytöksissä. Ensimmäisen kerran Tukholmassa 1912, kun mukana oli 25-henkinen naisvoimistelujoukkue. Berliinissä vuona 1936 estradilla oli yhtä aikaa 206 naisvoimistelijaa sekä Helsingin kotikisoissa 1952 nähtiin huikea neljän eri järjestön muodostama jopa 675 voimistelijan joukkue.
Tultaessa 1950-luvulle naisvoimistelupiireissä aikaisemmin vältelty kilpailutoiminta alkoi lisääntyä ja sen suosio kasvoi. Naisvoimisteluun liittyvät perinteiset periaatteet - harrasteaate, tasapuolisuus ja yhdessäolo - säilyivät kilpailuista huolimatta vahvoina.
Vuodesta 1953 eteenpäin kansainvälisessä Gymnaestrada-tapahtumassa suomalaiset tytöt ja naiset ovat esittäneet paljon suomalaista naisvoimistelua, esitysten myötä liikunnan riemu sekä yhteisöllisyys ovat välittyneet katsojille. Suomalaiset ovat olleet mukana ensimmäisestä Gymnaestradasta lähtien esiintyen kenttänäytöksissä, hallinäytöksissä, iltanäytöksissä ja kaupunkilavoilla.
Vuonna 1980 esitettiin Suomen suurkisoissa Raija Riikkalan maineikas Suomen suvi -kenttäohjelma. Sibeliuksen musiikkiin tehdyssä ohjelmassa ”välineenä” oli leveä, pitkä ja liehuva hame. Ohjelman lopussa Suomen lippu hulmusi kentällä voimistelijoiden muodostamana kuviona. Tämä kenttäohjelma esitettiin halliversiona 1982 Gymnaestradassa Zürichissä ja uudestaan suurena kenttänäytöksenä yleisurheilun ensimmäisissä MM-kilpailuissa 1983 Helsingissä.
1995 Suomi esitteli kansainväliselle voimisteluväelle uuden lajin, joukkuevoimistelun, Berliinin Gymnaestradassa. Kansainvälisiä kutsukilpailuja päätettiin ryhtyä järjestämään vuosittain. Ensimmäiset kansainvälinen kutsukilpailu järjestettiin Suomessa, Helsingissä 1996. Ensimmäiset joukkuevoimistelun MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä 2000, ja voiton vei jyväskyläläinen Campuksen Koonto. 2003 perustettiin joukkuevoimistelun kansainvälinen liitto IFAGG. 2006 järjestettiin MM-kilpailut Tampereella SunSvoli-suurtapahtuman yhteydessä. MM-mestaruus tuli jälleen Suomeen, tällä kertaa Olarin Voimistelijoiden Dynamot-joukkueelle. Kyseinen joukkue on voittanut suomalaisista joukkueista eniten MM-mestaruuksia (kultaa neljästi). 2013 MM-kilpailut järjestettiin Lahdessa, SunLahti-suurtapahtuman yhteydessä. 2015 Suomi palasi lajin MM-mestariksi. 2016 järjestettiin joukkuevoimistelun ensimmäiset EM-kilpailut Tartossa, Virossa. Lajin historian ensimmäinen EM-mestaruus voimisteltiin Suomeen Tampereen Voimistelijoiden Minettien ansiosta.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Tanssillista voimistelua ja joukkuevoimistelua on mahdollista harrastaa voimisteluseuroissa. Kuten joukkuevoimistelussakin ammattitaitoiset ja omasta lajistaan innostuneet ohjaajat ovat avainasemassa tanssillisen voimistelun leviämisessä. Lajin toimintaa ja sääntöjä pyritään kehittämään yhteistyössä tanssillisen voimistelun kehittämistyöryhmän ja Voimisteluliiton kanssa.
Joukkuevoimistelulla on Suomessa vahvat perinteet ja laji on suosittu harrastus. Voimisteluseuroissa tehtävän ammattitaitoisen ja kauaskantoisen valmennustyön lisäksi lajia kehitetään Suomessa lajiasiantuntijaryhmän toimesta. Lajiasiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää, ohjata, kehittää, seurata ja arvioida lajin kehitystä Voimisteluliiton vision ja strategian mukaisesti.
Kenttänäytösperinnettä ylläpidetään Voimisteluliiton toimesta voimistelun kansallisissa ja kansainvälisissä suurtapahtumissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden osallistua suuriin, satojen voimistelijoiden yhteisesityksiin. Kansallisiin ja kansainvälisiin suurtapahtumiin Voimisteluliitto tilaa eri ikäisille voimistelijoille ja harrastajille kenttänäytöskoreografiat eri koreografeilta. Lasten ja nuorten koreografioiden lisäksi tarjolla on kenttänäytöksiä kuntoilijoille ja eri tasoisille aikuisille voimistelijoille. Voimisteluliitto järjestää kenttänäytösohjelmien osalta opetuskurssit, joissa voimisteluseurojen ohjaajat opettelevat koreografin johdolla ohjelman eri roolit ja liikkeet ja välittävät tämän jälkeen opin oman seuransa harrastajille.
Voimisteluliitto järjestää ennen suurtapahtumia kaikille kenttänäytösohjelmiin osallistuville yhteisharjoitukset, jossa sadat voimistelijat ja harrastajat ensi kerran kokoontuvat yhdelle ja samalle kentälle yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, kenttänäytökseksi. Voimisteluseurat ja ohjaajat ovat tärkeässä roolissa ylläpitämässä suomalaista kenttänäytösperinnettä ja välittämässä kokemusta uusille sukupolville.
Perinteen tulevaisuus
Voimistelun tulevaisuus näyttää positiiviselta. Joukkuevoimistelun parissa tehtävän vahvan valmennustyön ansiosta suomalaisia joukkueita tulee nousemaan kansainväliseen menestykseen ikäluokka toisensa jälkeen myös tulevaisuudessa.
Myös tanssillisen voimistelun saralla kehitys jatkuu. Lajilla on intohimoisia harrastajia ympäri Suomen ja uudistettu kilpailujärjestämä mahdollistaa lajin kasvamisen ja kehittymisen. Esiintymismahdollisuuksia mm. erilaisissa näytöksissä tarjoavana harrastuslajina tanssillinen voimistelu kiinnostaa eri ikäisten ja tasoisten harrastajien parissa.
Suomalaisen kenttänäytösperinteen ylläpitäminen on tärkeää. Koska suomalaiset voimistelijat ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta kenttänäytösohjelmia ja voimistelun suurtapahtumia kohtaan, tullaan kansallisia voimistelun suurtapahtumia järjestämään jatkossa Voimisteluliiton toimesta neljän vuoden välein. Edellinen Gymnaestrada-tapahtuma järjestettiin Tampereella kesäkuussa 2022.
Kansalliset voimistelun suurtapahtumat rytmittyvät kansainvälistä Gymnaestrada-suurtapahtumaa edeltävään vuoteen, jolloin suomalaisten oma suurtapahtuma toimii kansainvälisen tapatuman ”kenraaliharjoituksena”. Samoja kenttänäytösohjelmia tullaan esittämään myös kansainvälisissä suurtapahtumissa. Seuraava kenttänäytökset mahdollistava kansainvälinen Gymnaestrada järjestetään kesällä 2023 Amsterdamissa, Hollannissa. Kansainväliset voimistelun suurtapahtumat ovat Euroopan Voimisteluliiton UEG:n tai Kansainvälisen Voimisteluliiton FIG:n hallinnoimia tapahtumia.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Videolinkkejä
- Olarin Voimistelijoiden Dynamot-joukkue joukkuevoimistelun MM-mestareiksi 2006
- Suomen Ovo Team MM-kilpailuissa Lahdessa 2013
- Tampereen Voimistelijoiden Minetit MM-mestareiksi 2015
- Tampereen Voimistelijoiden Minetit EM-mestareiksi 2016
- Valkea lintu -kenttäohjelma
- ”From near or Far – Come as you are!” -kenttäohjelma.
Verkkolähteitä
- Tietoa lajiasiantuntijaryhmästä
- Joukkuevoimistelun MM-kisat 2017
- Suomi Gymnaestrada nettisivut
- Kansainvälinen Gymnaestrada nettisivut
- Urheilun historia -blogi: Suomalaisen naisvoimistelun alkuvaiheita
- Voimisteluliiton Uutishuone: Historiallisia hetkiä Olympiastadionilla(15.7.2015)
- Suomen voimisteluliiton kotisivut
- YLE Uutiset 13.8.2007: Yleisurheilun MM-kisaperinne alkoi Helsingistä 1983
- YLE Uutiset 23.9.2010: Naisvoimistelua 1950-luvulla
Kirjallisuutta
- Voimisteluliiton vuosikertomus 2016
- Sarje, Aino: Keveyttä ja voimaa, Multiprint 2013 Kleemola, Irja & Kari Kaarina 1988: Liikuntaa koko elämä, WSOY.
- Suomalaisen naisvoimistelun jäljillä, Jyväskylän Yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 1/2003.
- Vasunta, Marjukka 1987: Rytmi ja liikunta, liikerytminen perus-ja jatkokoulutus. WSOY.