Äitienpäivän vietto
| Äitienpäivän vietto | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Alavieskan kirkonkylän kansakoululla vain pari kuukautta kansalaissodan päättymisen jälkeen, heinäkuussa vuonna 1918. Seuraavana vuonna samoina päivinä kampanjoi myös Pelastusarmeija, ja syksyllä 1919 äitien juhlaa vietettiin jo sadoissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Vuodesta 1920 päivää siirryttiin viettämään keväällä, alkuun toukokuun kolmantena sunnuntaina. Kotikasvatusyhdistys ja sen julkaisema Koti-lehti oli tärkeässä roolissa juhlapäivän vakiinnuttamisessa maahan.
Valtakunnallisia juhlatapahtumia alettiin viettämään Väestöliiton aloitteesta ja vuonna 1947 päivästä tehtiin virallinen liputuspäivä. Kotikasvatusyhdistyksen rinnalle äitienpäiväjulistukseen liittyivät myöhemmin moni muukin järjestö, esimerkiksi Valkonauhaliitto, nuoriso- ja raittiusseurat sekä Martat. Maanlaajuiseksi tapahtumaksi muodostunut juhlapäivä siirrettiin opettajien aloitteesta toukokuun toiselle sunnuntaille vuonna 1927, jottei se ulottuisi liian lähelle koulujen kevätjuhlaa. Kotikasvatusyhdistyksen arvion mukaan tuona vuonna vietettiin noin nelisen tuhatta äitienpäiväjuhlaa.
Perinteen harjoittaminen
Äitienpäivään liittyy paljon rakkaita perinteitä, jotka toistuvat samanlaisena vuodesta toiseen. Monien perheiden perinteeseen kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai myös itse askarreltu kortti. Korttien yhteydessä äitiä yleensä muistetaan äitienpäivärunolla tai -värssyllä. Myös äitienpäivälounaat ja -brunssit ovat nykyään suosittuja. Kukkavalintana perinteisesti on yleensä ollut valkovuokot. Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäiväkunniamerkkejä ansioituneille äidille. Äitienpäivänä myös isoäitejä usein juhlistetaan.
Perinteen taustaa ja historiaa
Alun perin äitienpäivä on peräisin Yhdysvalloista, ja alkuunpanijana pidetään Ann Jarvista, joka järjesti äitinsä muistopäivän tämän kuolinpäivänä 1907. Äitienpäiväaate levisi nopeasti Yhdysvalloista Australiaan ja Kanadaan. Euroopassa vuonna 1913 ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Belgiassa.
Vuonna 1970 Suomeen perustettiin Kotikasvatusyhdistys, joka erityisesti painotti äitien merkitystä perheyhteisössä ja järjesti Suomen Kodin päivätilaisuuksia. Vuonna 1910 kotikasvatusyhdistyksen sihteeri Vilho Reima, kävi matkoilla Yhdysvalloissa ja siellä huomasi äitienpäivän saavuttaman suuren suosion. Suomeen palattuaan hän yritti markkinoida aatetta myös täällä, ja siinä tarkoituksessa hän kuvaili äitienpäivää ja sen viettoa Yhdysvalloissa Koti-lehdessä vuosina 1912 ja 1913, mutta asia ei siltikään saanut minkäänlaista edistystä. Vuonna 1918 hän otti asian kuitenkin esille uudestaan Koti-lehden toisessa numerossa.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Museoviraston perinnearkiston äitienpäiväkyselyjen vastauksissa on Alavieskan lisäksi yksi merkintä heinäkuisesta juhlasta Korpilahdelle, mutta tämän alkuperä on Varalan voimistelukurssista, joten sitä ei laskettu äitienpäiväjuhlaksi. Siksi voidaan varmaksi sanoa, että Alavieskan äitienpäiväjuhla heinäkuun 7. päivänä vuonna 1918 on Suomessa ensimmäinen vietetty äitienpäiväjuhla.
Yhdistys vetosi suomalaisiin aina kirkkoa ja puolustuslaitosta myöten, ja pyhitti vuoden 1920 Koti-lehden kokonaan äideille. Lapsia sekä nuoria kehotettiin ottamaan vastuu päivän järjestämisessä ja äitien huomioimisessa perinteillään. Jälkipolvia haluttiin muistuttaa, kuinka äidit, ilman minkäänlaista kiitosta, antoivat kaikkensa perheen ja lasten parhaaksi. Äitienpäivää vietetään nykypäivänäkin, jokainen perhe viettäen omilla perinteillä.
Perinteen tulevaisuus
Äitienpäivää vietetään Suomessa aina toukokuun toisena sunnuntaina. Vaikka äitienpäivä ei ole virallinen pyhäpäivä, se on Suomessa silti virallinen liputuspäivä.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Taide ja luova ilmaisu -valinnaisryhmä, Jedu Nivala
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
http://www.kirjastovirma.fi/alavieska/aitienpaiva