Chilen itsenäisyyspäivän "el Dieciocho" juhliminen Suomessa

Sijainti	Uusimaa
Asiasanat	itsenäisyyspäivä, tanssi, ruoka, juhliminen, ruuanlaitto, Chile, empadanas, pisco, cueca, ramada, fonda

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Itsenäisyyspäivä on yksi chileläisen kulttuurin tärkeimmistä juhlista, ja sitä kokoonnutaan juhlimaan sukulaisten ja ystävien kanssa. Se on vuosittainen tapahtuma, jota viettää suuri joukko Helsingissä ja muualla Suomessa asuvia chileläisiä. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli 500 chileläistä. Toisaalta kaikki chileläiset Suomessa eivät juhli el Dieciochoa.

El Diecochoa viettävät myös muut, joilla on jonkinlainen yhteys chileläiseen yhteisöön. He voivat olla esimerkiksi yhteisön jäsenten kumppaneita, ystäviä tai työkavereita. Juhlaan osallistuu myös ihmisiä muista Latinalaisen Amerikan maista, kuten Perusta, Kolumbiasta, Argentiinasta, Ecuadorista ja Boliviasta. Espanjan kieli toimii siltana, joka kokoaa kaikki latinan amerikkalaiset yhteen. El Dieciochosta on tullut juhla, joka jatkuu vuodesta toiseen chileläisen kulttuuriperinnön vahvistajana.

Perinne sai alkunsa Pinochetin hallintoa pakenevien ensimmäisten pakolaisten myötä vuonna 1973. Chilessä oli käynnissä sotilasvallankaappaus, jota monet pakenivat. Vallankaappausta paenneet loivat oman yhteisönsä ja kotinsa uuteen kotimaahansa Suomeen. Myöhemmin chileläisyhteisö on kasvanut ja siihen kuuluu nykyisin kaikenikäisiä jäseniä. Asociación Cultural Chile Finlandia ry on usein mukana tapahtumissa, joihin keskeisesti kuuluu esimerkiksi musiikkia ja ruuanlaittoa.

Perinteen harjoittaminen

El Dieciocho on kansallinen itsenäisyyspäivä. Se on Chilen hallituksen tunnustama ja siihen liittyy monenlaisia tapoja, jota chileläiset harjoittavat paitsi Chilessä myös ulkomailla. Suomessa perinteisen juhlan järjestämisestä on ollut vastuussa Asociación Cultural Chile - Finlandia ry. Vuonna 2022 juhla järjestettiin Helsingin Kalasatamassa, jossa oli läsnä paitsi chileläisiä, mutta myös paikallisia ja ihmisiä eri puolilta Latinalaista Amerikkaa. Varsinaista juhlatilaisuutta kutsutaan nimellä Ramada tai Fonda ja se on yksi itsenäisyyspäivä juhlan tunnusmerkeistä. Tasavallan kansalaisjuhlallisuuksissa, joita nykyään kutsutaan nimellä "Fiestas Patrias", Fonda on jo pitkään ollut osa juhlaohjelmaa. Fondan viettämiseen kuuluu niin ruokaa, tanssia kuin musiikkia.

Fondalle ominaista on grillaaminen ja ruuanlaitosta vastaava kokki. Tätä tilaisuutta kutsutaan paradillaksi. Juhlassa grillataan erityisesti erilaisia lihoja, kuten nautaa, lammasta ja sikaa, mutta myös kasviksia. Myös perinteisten empanadojen valmistaminen kuuluu perinteeseen. Fonda on vahva yhteisöllinen perinne, ja muut juhlijat kokoontuvat usein seurustelemaan kokin kanssa. Juhlassa nautitaan olutta, viiniä, piscosta tai terremotoa.

Perinteinen Cueca-tanssi esitetään Fondan aikana. Tämän lisäksi tilaisuudessa järjestetään kilpailuja, mutta tilaa annetaan myös vapaalle tanssille. Chilessä Cueca-tanssi on tunnettu koko maassa, mutta riippuen maantieteellisestä sijainnista sen koreografiassa ja sen aikana soitettavassa musiikissa voi olla eroja. Kaikissa versioissa siinä on kuitenkin loppujen lopuksi yhtenäinen kaava, joka tekee siitä ainutlaatuisen perinteen. Tanssilla on ollut kaksi tehtävää. Ensiksi se on innostava viihdenumero illallisen aikana. Toiseksi se toimii suullisen perinteen eteenpäin viejänä laulun avulla. Fondan aikana nähdään usein ihmisiä opettamassa toisiaan rennossa ympäristössä perheen kanssa.

Fondan aikana esiintyy usein jokin artisti tai bändi. Juhlan koosta riippuen päivän aikana voi olla useita muusikoita ja esityksiä. He voivat esittää perinteistä kansanmusiikkia tai Cuecaa, Cumbiaa ja chileläistä populaarimusiikkia. He kutsuvat ihmisiä mukaan osallistumaan ja tanssimaan sekä järjestävät tanssikilpailuja. Osa heistä saattaa pukeutua perinteisiin Cueca-asuihin.

Perinteen taustaa ja historiaa

Ensimmäiset Pinochetin hallintoa pakenevat pakolaiset tulivat Chilestä Suomeen vuonna 1973. Nämä chileläiset olivat historian ensimmäinen ryhmä, jonka Suomi virallisesti otti vastaan poliittisina pakolaisina. Tapahtuma oli erityisen ainutlaatuinen, koska se merkitsi merkittävää muutosta Suomen siihenastisessa ulkopolitiikassa. Ensimmäisen pakolaisryhmän virallinen koko oli 182 henkeä. Tämän jälkeen Suomessa asuvien chileläisten määrä on kasvanut vähitellen yli 500:aan.

Ramada tai Fonda symbolisoi syvälle juurtunutta maalaisidentiteettiä, johon liittyy keskeisesti ruoka, tanssi ja ilo. Juhlia alettiin viettämään tasavallan perustamisen myötä 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Pian havaittiin, että juhlilla oli yhteiskunnallinen voima ja niiden avulla oli kätevää vaikuttaa kansalaisiin. Siksi hallitseva luokka otti pian juhlan haltuunsa. Fondaa voi viettää Chilessä 17., 18. ja 19. syyskuuta ja nämä päivät ovat yleisiä vapaapäiviä.

El Dieciocho on yksi tärkeimmistä chileläisistä juhlista. Kyseessä on itsenäisyyden muistojuhla, jonka tarkoitus on erityisesti muistaa Chilen kuningaskunnan ensimmäistä laillista hallituskokousta. Ensimmäinen laillinen hallituskokous tunnetaan myös nimellä ensimmäinen hallituksen kokoontuminen yli 200 vuoteen. Hallituskokous perustettiin hallitsemaan siirtokuntien jälkeistä Chileä sen jälkeen, kun Napoleon Bonaparte oli syössyt Espanjan kuningas Ferdinand VII:n vallasta ja vanginnut hänet.

Espanjan valloituksen aikaan chileläisille pelloille istutettiin sinne hyvin sopeutuvia karjalajeja. Karja mukautui oloihin hyvin ja eläinten määrä kasvoi nopeasti. Maitoa ja lihaa riitti runsaasti, minkä vuoksi suurilla grillijuhlilla juhlimisesta tuli erittäin suosittua. Grillaamisen perinne ei ulotu vain kansallisiin juhlapyhiin, vaan se on yleistä myös syntymäpäivinä, vuosipäivinä, jalkapallo-otteluissa tai ihan vain tavatessa ystäviä. Myös monista tuotteista, kuten makkaroista, joita ovat muun muassa prietat, longanizat, chunchulesit ja choripánit, tuli hyvin suosittuja koko Etelä-Amerikan alueella.

Chilessä kevään alusta syyskuuhun lämpötilat muuttuvat päivä päivältä miellyttävämmiksi. Puistoista ja aukioista tulee perheiden ja ystävien kohtaamispaikkoja. Leijat lentelevät ja jokainen voi viettää itsenäisyyspäivää ruuasta ja juomasta nauttien. Aterioita täydentävät chileläiset viinit, mutta tarjolla on myös alkoholittomia juomia. Kuivuneista persikoista (huesilla), vehnästä, chancasta ja mehusta voidaan valmistaa mote con huesilloa. Muita kuuluisia itsenäisyydenpäivän juomia ovat Borgona, joka on valmistettu punaviinistä, sokerista ja appelsiinilikööristä, Michelada, jossa on olutta, sitruunamehua, suolaa, Worcestershire-kastiketta, chili- ja soijakastiketta sekä pippuria ja Terremoto (tarkoittaa suomeksi maanjäristystä), joka on tehty grenadiinista, pipeño-viinistä ja ananasjäätelöstä.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Chilessä perinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle perheen, suvun ja ystävien kautta. Perinne on osa elämäntapaa, ja se välittyy koulun ja arjen avulla esimerkiksi yhdessä kokaten sekä musiikkia soittaen ja kuunnellen. Se on myös virallinen hallituksen tunnustama juhlapäivä, joka kuuluu ja näkyy radiossa, televisiossa ja kouluopetuksessa. Muun muassa virallista tanssia, cuecaa, opetetaan kouluissa. Suomessa perinne siirtyy itsenäisyydenpäivän viettoon liittyvien tapojen avulla.

Suomessa näitä perinteitä harjoittavat ja järjestävät chileläiset. Itsenäisyyspäivän vietto alkoi satunnaisina kokoontumisina 70-luvulla, ja nyt Asociación Cultural Chile Finlandia ry:n kaltaiset järjestöt levittävät usein tietoa tapahtumasta. Lisäksi on olemassa paikallisia yrityksiä, kuten ravintoloita, jotka ovat latinalaisten amerikkalaisten omistuksessa. Ravintoloissa tarjoillaan esimerkiksi empanadaseja ja pisco sourseja, mutta myös muita perinteisiä latinalaisamerikkalaisia ruokia ja juomia muun muassa Perusta ja Ecuadorista. Myös Chilen suurlähetystö julkaisee verkkosivuillaan tietoa itsenäisyydenpäivänjuhlasta ja siihen liittyvistä tapahtumista.

Perinteen tulevaisuus

Suomessa asuvat chileläiset suhtautuvat eri tavalla juuriinsa. Jotkut kokevat, että chileläisyys on tärkeä osa heidän identiteettiään, kun taas toisille se ei ole niin merkittävässä osassa omaa minäkuvaa. On mahdollista huomata, että chileläinen kulttuuri Suomessa muuttuu enemmän tai vähemmän suomalaisen kulttuurin vaikutuksen myötä.

Chileläisen yhteisön kulttuurikäytänteet ovat kuitenkin vahvat, koska ne ovat Chilen viranomaisten tukemia ja koska ne voidaan nähdä eräänlaisina poliittisina tunnusmerkkeinä. Perinnettä harjoitetaan myös tiedostamatta. Tästä selvin esimerkki on perinteisten ruokien ja juomien, kuten empanadasien, pastel de choclon, cazuela de pollon, piscolan, pisco sourin ja viinin valmistaminen ja nauttiminen.

On myös asioita, jotka ovat muuttuneet chileläisten tultua Suomeen. Eräs seikka monesta on kodit, joilla on vaikutus chileläisen kulttuurin leviämiseen. Helsingissä asuntojen pinta-alat on yleensä huomattavasti pienempiä kuin Chilessä keskimäärin. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, koska useiden ihmisten vierailut eivät ole mahdollisia. Siksi monet chileläiset ovat nykyisin itsenäisempiä ja yksinäisempiä suomalaisen elämäntavalle ominaisesti.