Euranrinkilöiden leipominen

Sijainti	Eura
Asiasanat	leipominen, satakunta, eura, leivonnaiset, ruokaperinne

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Vuonna 1908 valmistuneessa Jalmari Karhulan suunnittelemassa Euran Pirtissä rinkilöitä valmistetaan vuosittain talkoovoimin useampi tuhat. Pirtin leivonnaiset ovat niitä oikeita rinkilöitä, sillä Mari Vahe, joka teki euranrinkilöistä kaikkien tunteman herkkuleivonnaisen, oli Helvi Nuoranteen mummun sisar ja juuri Helvi toi tämän alkuperäisen reseptin nuorisoseuran taloksi rakennettuun Euran Pirttiin.

Pirtin väki valmistaa rinkilöitä tilauksesta sekä myyntiin erilaisiin tapahtumiin, kuten kotiseutupäiville ja joulumyyjäisiin. Euranrinkilöiden suosiosta paikkakunnalla kertoo mm. se, että Pirtin myyjäisissä rinkilöiden ostajia kertyy jonoksi asti ja ne loppuvat aina kesken. Rinkilöistä saadut voitot käytetään Pirtin toiminnan hyväksi, rinkilät ovatkin yksi Pirtin suurista tulonlähteistä. Myös monet kotikokit leipovat tätä herkkua kotonaan.

Euranrinkilä tunnetaan Satakunnan maakuntaherkkuna. Samalla nimellä valmistetaan leivonnaisia myös muualla Suomessa, mutta ne poikkeavat pitkälti euralaisesta, alkuperäisestä reseptistä.

Perinteen harjoittaminen

"Kaikki tuntevat euranrinkilän, rapean ja makoisan, perinteisesti ketunruskean väriltään", esitellään euranrinkilöitä Euralainen tyky-elämys -lehtisessä. Euranrinkilä on perinteinen euralainen leivonnainen, joka valittu Satakunnan maakuntaherkuksi. Euranrinkilällä on erityinen asema euralaisessa juhlapöydässä. Leivonnaisen suosio on kestänyt jo yli sadan vuoden ajan. Euran Pirtillä rinkilöiden leipomisperinne elää vahvana ja myös monet kotikokit leipovat tätä herkkua.

Jokaisella kokilla on omanlaisensa rinkiläresepti. Melko samansuuntaisia ne ovat, aineet ovat samat, mutta määrissä on eroja. Rinkiläresepti oli pitkään salaisuus. Sen vuoksi sitä ei esiinny missään vanhoissa keittokirjoissa. Nykyään se on yleisessä käytössä, ja resepti on julkaistu esimerkiksi Lounaissatakuntalaisten pitokokkien parhaita -keittokirjassa useana eri versiona. Edelleen kuitenkin moni kotikokki haluaa pitää reseptiniksinsä salaisuutena, ainakin puolileikillään.

Mikäli euranrinkilästä haluaa lehtevän, rapean ja suussa sulavan, pitää olla tarkka ja huolellinen, jo taikinan työstämisestä lähtien. Mitä enemmän vaivaa, sitä sitkeämpi rinkilästä tulee eli mikäli haluaa mahdollisimman lehtevän ja ilmavan pikkuleivän, ei taikinaa saa juurikaan vaivata. Eikä taikinaan saa laittaa liikaa vehnäjauhoja, ettei rinkilöistä tule kovia. Jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman tasainen ja kaunis leivonnainen, pitää taikinatangon olla tasan 33 senttimetriä pitkä ja erittäin tasaiseksi sormilla pyöritelty. Sopivan mittainen pötkylä syntyy noin luumun kokoisesta palasta, 11 gramman taikinapallerosta.

Leivinalusta on tärkeä, sen pitää olla puinen leivinlauta, kun rinkilöitä pyöritellään. Jauhoja ei leivinpöydällä saa olla. Maltillisesti ja rauhassa pyöritelty pötkylä kieritellään sokerissa, kiepautetaan rinkiläksi, nostetaan uunipellille ja paistetaan ketunruskeaksi. Myös rinkilän mallit vaihtelevat. Siitä tuleekin joskus leikkimielistä kinaa, että kenen malli nyt on se oikea.

Perinteen taustaa ja historiaa

Reseptin tarkkaa alkuperää ei tiedetä, koska siitä ei ole mitään painettua dokumenttia. Erään tarinan mukaan venäläinen leipuri olisi tuonut leivontaohjeen mukanaan Euraan, johon hän perusti kaupan vuonna 1879. Joitakin vuosia myöhemmin reseptin sai käsiinsä euralainen kokki ja emäntä, Mari Vahe (synt. 1862), joka teki euranrinkilöistä kaikkien tunteman herkkuleivonnaisen. Muutkin paikalliset kokit alkoivat leipoa alkujaan ”Marin rinkilöiksi” kutsuttuja leivonnaisia. Pian niitä alettiinkin kutsua euranrinkilöiksi. Rinkilöistä tuli juhlapöytien herkku, joka ehdottomasti kuului kahvipöytään tärkeissä juhlissa. Kuului yli sata vuotta sitten ja kuuluu edelleen.

Tarina kertoo, että rinkilän tuoksu veti erikoisesti miehet tupaan ja he saivat maistiaisia, kun kauniisti pyysivät. Ihana rinkilän tuoksu kun oli leijaillut pihalle asti.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Euranrinkilöiden leipomisperinne jatkuu myös nuoremmassa polvessa, sillä maakuntaherkkua valmistetaan nykyisin myös euralaisten koulujen kotitaloustunneilla. Euran Pirtillä järjestetään perinneruokapäiviä, joissa osallistuja pääsee itse leipomaan euranrinkilöitä ja kuulemaan tarinoita rinkilöiden takaa. Lisäksi paikalliset työyhteisöt viettävät tyky-päiviään Euran Pirtillä teemalla "iloa yhdessä leipoen".

Euran Pirtti on suosittu matkailukohde, joka on erityisesti ryhmämatkailijoiden suosiossa. Pirtillä vierailijoille tarjotaan euranrinkilöitä ja kerrotaan niiden historiasta. Tälläkin tavoin perinnetieto siirtyy eteenpäin.

Perinne on kulkenut myös sukujen sisällä, kun salassa pidetyt euranrinkilä reseptit ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Kahvitalo Paulig on tehnyt euranrinkilöiden leipomisesta esittelyvideon vuonna 2014, jolloin euranrinkilä äänestettiin Satakunnan maakuntaherkuksi. Videossa Paulig-tyttö vierailee Euran Pirtillä tutustumassa perinneherkun valmistamiseen.

Euralainen tyky-elämys -esitteeseen on koottu iso määrä erilaisia työhyvinvointia edistäviä kulttuuri- ja taidesisältöisiä palveluita Eurassa. Yhtenä palveluna tarjotaan euranrinkilöiden leipomista Euran Pirtillä.

Euranrinkilöiden leipominen kuuluu euralaisten peruskoulujen opetussuunnitelmaan. Euran kulttuurikasvatussuunnitelmaan on kerätty valmiita opetuspaketteja opettajille, joista yksi on nimeltään Euran Pirtin leipurit. Tässä työpajassa leivotaan rinkilöitä ja kuullaan Euran Pirtin historiasta.

Euran kunta teki vuonna 2019 videon euranrinkilöiden leipomisesta. Videossa yläkoulun oppilaat leipovat rinkilöitä Euran Pirtillä.

Euranrinkilöistä on painettu myös postikortti, jota on saatavilla Euran Pirtiltä.

Perinteen tulevaisuus

Euranrinkilän perinne elää vahvasti paikkakunnalla. Euranrinkilää voidaan pitää yhtenä selkeänä euralaisuuden symbolina. Sen muotokieli esintyy monissa eri yhteyksissä. Esimerkiksi korutaiteilija Mari Syrén valmistaa euranrinkilä-aiheista korusarjaa, johon kuuluvat korvakorut sekä riipus. Euran Pirtillä talkooperinne elää vahvasti ja säilynee samanlaisena myös tulevaisuudessa, sillä innokkaita talkooleipureita riittää. Rinkilän leipojiin kuuluu kymmenkunta naista.