Finitiko kaalengo traditionaale džambibi

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Finitiko kaalengo traditionaale džambibi
Sijainti Suomi
Asiasanat kaale, kaalengo džiili, folkengo traditios, histores, kaalengo tšimb, mossa traditios

Traditiosko streevibongiire ta pinsibongiire

Hilja Grönfors trio. Kuva: Sauli Heikkilä

Finitiko kaale hin tšennade aro botnosko laaga, kharde sar phruno minoriteetos, koones hin iegoȟlaagako tšimb ta kultures. Kaale hin Finitiko folken ta joon hin dživude aro dauva them praal pangȟ ȟeel bereȟ. Aro Fintiko them issavena kaalen te aaȟȟen neer 10 000. Panna aro Sveittiko them džiivena neer 3 000 Finitiko kaale. Finitiko kaale hin froojime vaure auriako themmengo kaalengo gruppenna, pengo koolibossa, vitalisko džorime ta dživime maneera kultturesko ta panna kuttis kaalengo dialektesko straal.

Romanengo džilja elle kaalengo džilja hin hilo kaalengo folkengo iegiba ta doolengo džambiba hin kulttures starkes tšuuvime. Džiljengo džeenom dissula kaalengo kultturesko tšuuvibi nm. dotta, sar džeenen ta džuujen ta panna phurane ta terne kaalen mote amsaven maȟkar peen. Džeenenge hin tšiȟko te džamben džambibi, so naa tšiȟko te džuujen džamben – ta vaures prissi. Naalal merknos ajasave džambibi so hin tenkade kentenge ta ternenge, džilja kai hin sikjime sikiba hin džambibi so ȟujuvena džuujenge, ka vaures marknengo- ta broosnovitika džambibi hin ȟunjudiile, ta panna ȟunjuvena aro džeenengo dživibosko ring.

Sakko kaalo, koon hin iegadas lesko tšetibosko veeribi ta normja džaanela niina aro tšïmbako ȟleetiba, so džiili, theema ta phukibosko maneera hin passime aro savo stedos. Panna froo oldrako gruppengo ta ȟleȟtako ringako maȟkurno itstaavibosko kultturengo tšuuvibi angouvina niina aro džambibosko laavengo velkibi ta panna aro doi rikkime perifraasi. Komuja koon aaȟȟena (kaalo) tšetibosko auri, lenge džambibongo laavengo ta perifraasengo tšatše merknibi na butvares na phirjuvena.

Traditiosko streeviba

Finitiko kaalengo džambibi hin romanofolkengo mossa ta dživuto folkengo traditios. Aro kaalengo džiljengo ta džambibosko džes hin kaalengo tšeer ta -ȟleȟta – vaȟka kaalengo traditionaale džiljengo sikibosko maneeri ta foorume hin aune buut froo ȟlaagimeske. Vaȟka džiljengo džambibaha kaale hin liine pengo dživiba, hin džilja alti aaȟte vaagos sar iego identiteetesko rikkiboskiiren ta onnavitikas hin aaȟte jelpibosko maneera aro aro froo dživibosko stedi. Neve džilja , džambibosko stiili ta džambibosko kulturesko merknibi sikjuvena pappales ȟunjibossa aro tšeeresko ta ȟleȟtako maȟkar. Hortta hajime ta nevo luonime džambibongiiren, koon rikavena (auri) traditionaale, hin buut veerime panna aka diives.

Saska Borg. Kuva: Pekka Laaksonen / SKS

Traditiosko paaluno ta histores

Finitiko kaalengo traditionaale džambibi hin froojime vaure themmengo kaalengo musikata melodiata, tekstosta ta sikibosko maneerenna. Vaȟka koni phurnide kaalengo džambibi sikavena tšimbako formata ta melodiata buut ȟeelenge bereȟȟengo paalal ta panna Finitiko themmengo grensengo aurino ring., nii formena aro Fintiko them rikkime stiila sar ȟlittako džambibi ta vaure riimime folkengo džambibi, koni baaride gruppos. Džambibongo styyla, so kaale hin iegade aro Finitiko them, hin (gaajengo ringata) endo tolkade spesiaalo maneereha. Aro džambibongo melodi utšuvena spesiaale pinsarde melodiosko staavibi, so hin pinsarde aro sigide aaȟȟime kaalengo džambibi. Aro Finitiko them iegime ȟlittako džambibi ta panna vaure riimime versisko formi hin tollude kaalengo maȟkar butide tiija sar gaajengo maȟkar ta doola hin pappales džiido traditios kaalengo maȟkar. Iek dielos džambibonna hin gustimen aro buut aaȟȟime forma, bi pappales föddila neve džambibi, versisko tšetibi, versi ta tšimbale perifraasi.

Aro kaalengo džambibi utšuvena theemi, so ȟunjuvena aro phurano kaalengo kulttuures ta dživibosko maneera. Douva, savo tšimbaha džilja hin džambide, farabuvela reetes aro džambibongo arruni ta tšalibosko sankibi. Kaalengo tšimbako džambibongo arrunos hin lengo maȟkurno boodiba, so hin starkimes siilime. Aro džambibi staavaha butvares aro maraknengo stedi, gresko tšyöpi, minsavaha kamle komuja, daha sikjibi ta sikiba ta panna sikavaha iego ȟleȟtako džoor. Muule uutan drabibosko ta rannibosko hajiba kaalengo ȟleȟtako tšangengo dživibosko fiinibi ta rakkibi kaalengo folkenge fuortune stedenna, fanibonna, maneerenna ta komujenna hin rikade džambibonsa panna neve kaalengo tšangenge.

Panna džambibongo melodiengo ta laavengo til fuortuno dielos džambibosko kulttuures hin kaale džambibongiirengo spesiaalo džambibosko maneera. Spesiaalo džambibosko stiila džoorila kaalengo identiteetos ta hin maneera te froojaven vauro finitiko musikako kulttuuresta. Tšihko džambiboskiires pinsila sakka iek koon ȟunjula aro kaalengo tšetiba. Džambibosko maneerake vaanliga glattibi, bultribi, lyijako formiba ta phirro rytmikaano phukiba hin džeele ȟooles aro kaalengo džambibongiiren, bi panna aro finitiko (gaajengo) ȟunjibongiirengo, džaaniba.

Finitiko kaalengo tšetiba ta kaalengo kulttuuresko traditiotta džarime roodibongiiren džangude aro kaalengo džambibongo garibosko ta stellibosko tšeeriba, aro 1960-drabibosko bereȟ. Kaalengo huupako ta ȟleȟtako tšetiba svaagjudas, ka tšetano thaan hastigas urbaniseradas ta sikjiba phuranenna staudas kuttiske. Kuttines kaalengo džambibi byrjudas te tiljuven spesiaales aro lyijako arkiivi, kai folkengo traditiosko samliboskiirengo tšunde doola, ta angluno kaalengo džambibosko antologja (kollektios) oppenbaarade. Kaalengo džambibongo džambibongiire naal aaȟte nm. aro musikafestivaale sar Kaustisko folkengo musikako juula ta panna aro kaalengo folkengo horttibosko staavibosko stedi. Panna džambibongiiren hin ȟunle butvares aro Porvosko Kaalengo musikako festivaalos, EtnoSoi-festivaalis ta Baro Foorosko juulako kurko. Kaalengo džambibongo oppenbaaribongo numra hin endo aaȟtas kutti.

Kaalengo džambibongo paȟȟal hin föddidas 1960-drabibosko bereȟȟeta buutringako kaalengo deulikaano musikako ta popmusikako kulttuures. Dola tiija aprude anglune var naal kaalengo tango tšeerni, popdžambibongiire ta froo themmengo romani musikata liijime gruppi it sar aro džankibosko kristiaane ringa aaȟȟime kaalengo musikanti.

Traditiosko naales rikiba

Kaalengo džambibi riguvena pannaki vauro ȟleȟtako tšangata ar vauro, neer pherdes minsibossa aro huupako ta ȟleȟtako traditios. Apo džoralo džambibosko kulttuuresko botnos hin laagime niina traditionaale kaalengo džambibosko nevo dživiba. Sisto tiijena traditionaale kaalengo džambibongo sikiba nevo džaanjibossa hin aulo saaroneske. Kaalengo džambibosko nevo aavibosta hin vojude te loȟjuven nm. aro tšetano sikiba ta tšetano rekordisko tšeeriba kamlimen finitiko artistensa ta iegovitika itbeeljiba sar aro flamengo ta aro rap-musika. Terne kaale roodena pengo iego džambibosko oppenbaariba, niina aro internetos lengo dielime Youtube-videos, joon lena dieliba sar saakakiiren aro karaoke-restaurantos ta dielavena aro džambibosko freestibi. Panna froo musikako sikjibosko instituuti ta sikjiboski skooli hin stellade vaagune kaalengo musikako kurssi ta džambibosko sikjiba.

Traditiosko aavibosko tiija

Kaalengo džambibosko traditiosko aavibosko tiijako dissibi hin aka tiija parnide sar doola hin aaȟte paar sisto bereȟ-deȟȟesko tiija. Aro džilja ta aro džambiba hin sigide sankudas kaalengo spesiaalo tšellibosko traditios, so hin aaȟtas besko tšaljiba, fiino džintakiires ta neer uutan hogiba kokaro tšelliba, hin bi naȟudas.

Kaalengo phirimes naal aaȟȟime džambibongiire veeravena džambibosko traditios ta džambibongiirengo neeve sikibosko maneeri hin sikiba dotta, te kaalengo džambibosko traditiosko veeriba hin aprudas kaalengo maȟkar, ta sar panna maȟkar vauro folken. Dauva tšeeknavena niina biiva kaalengo džambibosko theemako tv-dokumentja, butvareske kaalengo džambibongiirenge ta musikantenge diijime artistengo dživibi ta panna mestarosko folkengo džambiboskiirjake Hilja Grönforsake diijime veerime Suomi-lyönos bereȟ 2014.

Oppenbaaribosko paalal aaȟȟime tšetibi

Vollako thaanesko Romano saakengo rakkibosko komiteos, Finitiko romanengo sankiba, Burgako Teatteterisko tšetiba rt

Navarsiina ta linkja aro vaure džaanibosko navarsiine

Internetosko-navarsinja

Eihän tämä maa minun omani ollut (dokumenttielokuva, mm. Hilja Grönfors). Katariina Lillqvist, Osuuskunta Camera Cagliostro 2008.

Musiikin muisti. Saamelaisten, suomenruotsalaisten ja romanienlauluperinne. Mirja Metsola, Illume 2015.

Romanilaulajien, -muusikoiden ja kulttuurihenkilöiden pienoiselämäkertoja Suomen Kansallisbiografiassa: Saska Borg, Rainer Friman, Grönfors-suku, Hilja Grönfors, Oskari Jalkio (1882 - 1952), Viljo Koivisto, Väinö Lindberg, Ferdinand Nikkinen (1894 – 1971), Reima Nikkinen, Kalle Palm, Arvo Valte Palmroth (1916–1997), Roos-suku (1700-), Anneli Sari, Arthur Thesleff (1971-1920), Feija-Åkerlund sekä elokuvahahmo Kaunis Veera.

Maailman Musiikin Keskus. Romanimuusikoita ja yhtyeitä.

Romanit.fi –sivusto. Sisäministeriö / Yhdenvertaisuus etusijalle –hanke 2015.

Romanien reitit –sivusto. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

Literatuura

Blomster, Risto 2012. Romanimusiikki rajojen vetäjänä ja yhteyksien luojana. Teoksessa Pulma, Panu (toim.): Suomen romanien historia. Toimittanut Panu Pulma. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jalkanen, Pekka 1976. Suomen mustalaisten musiikista. Teoksessa Laitinen, Heikki & Westerholm, Simo (toim.): Paimensoittimista kisällilauluun. Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti.

Pulma, Panu (toim.) 2012. Suomen romanien historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Ruotsinkielinen laitos Pulma, Panu (red.) 2015. De finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet. Helsingfors: SLS / Atlantis.

Thesleff, Arthur 1922. "Zigenarmusiken". Finsk Tidskrift 92/1922: 307–318.

Åberg, Kai 2015. These Songs Tell About Our Life, You See. Music, Identity and Gender in Finnish Romani Music. Bern: Peter Lang.

Åberg, Kai & Blomster, Risto 2006. Suomen romanien musiikki. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kaalengo džambibi aro rekordija ta dživuto frabi

Kohtalon tiellä. Kaale apo Bolibosko drom -tv-dokumenttisarja. Tekijäryhmä Tapio Ruotsi, Reima Nikkinen, Seppo Isberg, Tapio Hirvonen ja Erkki Saarinen. 1971–1986. Kaale džambena - Suomen mustalaiset laulavat. Toimittaneet Kari Huttunen, Pekka Jalkanen ja Pekka Laaksonen. LXLP 508–509. Love Records & Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1972.

Saako laulaa? Suomen mustalaisten perinteitä (Saska Borg ja muita Sysmän romaneita, 1973). Tekijät Risto Hallaste ja Pekka Laaksonen. 1973. Luludžako drom – Finitiko romanengo džambibi kalikos ta ka diives. Suomen romanien lauluja eilen ja tanaan. Toimittanut Raila Halmetoja. OMCD 49. Olarin musiikki, Helsinki 1996.

Könni ja kaaleet – Yhdeksän kohtaamista Suomen mustalaisten kanssa. Toimittanut Risto Blomster. KICD 50. Kansanmusiikki-instituutti, Kaustinen 1998. Indiako drom. Romanimusiikkia Kumpulasta. Toimittanut Raila Halmetoja. KICD78. Kansanmusiikki-instituutti, Kaustinen 2001.

Viser på vandring i Norden. Songs from the Romany people in Finland, Norway and Sweden (Romanikansan lauluja Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa). Etnisk Musikklubb 2007.The Songs of the Finnish Kaale. Field recordings among Finnish Roma in 1995–2009. Toimittaneet Kai Aberg ja Risto Blomster. JJVCD-76. Pilfink Records, Joensuu 2009.

Hilja Grönfors & Latšo Džinta. Vanhat helmet. Maailman Musiikin Keskus 2008.

Hilja Grönfors & Latšo Džinta. Kai du za? Minne kuljet? Maailman Musiikin Keskus 2011.

Arkiivosko materiaali

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston äänitekokoelmat. Romaniperinne ja -lauluaineistoja vuodesta 1967 lähtien äänitteinä n. 450 tuntia.

Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkisto. Romaniperinne ja -lauluaineistoja vuodesta 1970 lähtien äänitteinä n. 50 tuntia.

Maailman Musiikin Keskus. Romanimusiikkiaineistoja äänitteinä.