Hanamin juhliminen Suomessa
| Hanamin juhliminen Suomessa | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Hanami on japanilainen perinne, joka tarkoittaa kukkien katselua ja arvostamista. Tämä käytäntö liittyy erityisesti kirsikankukkiin (sakura), ja se on erityisen suosittu Japanissa keväisin, kun kirsikkapuut kukkivat. Alun perin hanami alkoi luumupuista (ume), mutta nykyään se on vahvasti sidoksissa kirsikankukkiin.
Sakura-hanami juontaa juurensa 800-luvulle, jolloin aristokraatit ja aateliset alkoivat nauttia kukkien katselusta. Käytännöstä tuli suosittu myös tavallisen kansan keskuudessa 1600-luvulla, ja siinä yhdistyivät talonpoikien ja aristokraattien perinteet. Nykyään hanami ei ole vain japanilainen perinne, vaan se on levinnyt monille alueille ympäri maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa, Ruotsissa ja Vietnamissa ihmiset nauttivat sakurasta ja järjestävät hanami-juhlia.
Suomessa Roihuvuori-seura on järjestänyt Suomen suurinta hanami-festivaalia Roihuvuoren kirsikkapuistossa ja japanilaisessa puutarhassa vuodesta 2008 lähtien. Puistossa on yli 450 kirsikkapuuta, ja tapahtuma on saanut suuren yleisön tietoiseksi kevään sakurasta ja hanami-juhlista. Suomalais-Japanilainen Yhdistys, vuonna 1935 perustettu ystävyysseura, edistää vuorovaikutusta suomalaisten ja japanilaisten välillä ja on aktiivisesti mukana Roihuvuoren hanami -tapahtuman järjestelyissä. järjestävissä kokouksissa.
Monet Japaniin liittyvät yhdistykset, kuten Japanilaisen kulttuurin ystävät, Suomen Japanilaisten yhdistys, Helsingin Japanilaisten koulujen yhdistys (Helsingin japanilainen kouluyhdistys) ovat mukana tapahtuman järjestämisessä.
Roihuvuoren lisäksi Lappeenrannassa ja Billnäsin ruukkikylässä kasvaa yli 300 kirsikkapuuta. Myös Turun Aurajoen rannoilla on yli 200 kirsikkapuuta.
Lahden kaupunki perusti Kirsikkapuiston osallistavan budjetointikampanjan kautta vuonna 2020. Lahdessa on juhlittu hanamia kaksi vuotta ja aikoo tehdä siitä jokavuotisen tapahtuman. Keravan kaupunki tunnetaan myös kirsikkapuistaan. On muita kaupunkeja, joissa on sakura-puistoja, esim. Vihti, Kirkkonummi (Veikkola), Hausjärvi jne. Hanamia vietetään myös Pukkilassa ja Porvoossa.
Ei ole sääntöä siitä, kuinka monta kirsikkapuuta täytyy olla paikassa voidakseen juhlia hanamia. Jopa yhden sakura-puun alla voi nauttia hanamista.
Perinteen harjoittaminen
Japanissa hanamia vietetään nykyään juhlana, jossa katsellaan kukkivia kirsikankukkia (yleisin laji Japanissa on Someiyoshino) varhain keväällä, keräännytään piknikille puiden alle perheen, ystävien ja usein myös työtovereiden kanssa. Sama käytäntö on Suomessa. Sakura edustaa yhtä merkittävimmistä japanilaisen esteettisen ja populaarikulttuurin symboleista.
Se on kevätkauden symboli ja metafora ihmiselämän ohimenevälle luonteelle. Sakura nähdään usein myös Japanin kansallisena ja kulttuurisena identiteettinä Japanin ulkopuolella ja sitä esitellään ulkomailla diplomaattisten suhteiden ja ystävyyden symbolina.
Japanilaisessa perinnetutkimuksessa sana Sakura on yhdistelmä Sa:sta ja Kurasta, jossa Sa on vuoristojumala, joka muuttuu keväällä riisipeltojen jumalaksi. Kura symboloi paikkaa, joka jumalalla on. Siksi sakura-puita pidettiin paikkana, jossa jumala asui alkukeväällä. Vuoristojumalia pidettiin myös esi-isien henkinä.
Nancy G. Hume huomautti kirjassaan Japanese Aesthetics and Culture: "Ehkä kirsikankukkien suurin vetovoima ei ole niiden luontainen kauneus, vaan niiden katoavuus." Sakura kukkii vain muutamia päiviä ja sitten terälehdet tippuvat. Lukemattomat runoilijat ovat kirjoittaneet tästä. Se yhdistää buddhalaisen näkökulman "kaiken katoavuuteen”, joka on merkittävää niin klassikoissa kuin nykyajan japanilaisissa taiteissa. Edelleen japanilaisessa kulttuurissa tuotetaan lauluja sakurasta, jotka kertovat kadonneesta rakkaudesta ja erosta, mutta myös uusista aluista.
Suomessa istutetaan erilaisia sakurapuita, kuten Sargentin kirsikka (Prunus sargentii), Accolade Cherry (Prunus’ Accolade) ja Hokkaidon koristekasvilaji (Prunus sargentii’ Mustila’) Lahden kirsikkapuistoon. Roihuvuoressa kasvaa neljäätoista erilaista kirsikkapuulajiketta. Hallitsevia lajikkeita ovat Prunus sargentii ja Prunus accolade, mutta japanilaisten arvostetuimmista Sato Sakura -lajikkeista kirsikkapuistossa kasvavat Prunus serrulata P.’ Amanogawa, Kanzan ja Kiku-Shidare sekä Someiyoshino kirsikkapuut.
Hanami-juhla Roihuvuoren puistossa on järjestetty yhteistyössä Japan Sakura Foundationin kanssa Suomea edustamaan joka vuosi valitun Kirsikankukkaprinsessan kanssa.
Japanin hallituksen virkamiehet perustivat Japan Sakura Foundationin suojelemaan, arvostamaan, istuttamaan ja levittämään "japanilaisia" kirsikankukkia vuonna 1964. Japanin nopean talouskasvun keskellä 1950-luvulta 1970-luvulle sekä nopean rakennusbuumin myötä, joka aiheutti saastumista ja kirsikkapuiden vähenemistä kaikkialla Japanissa. Tämä innoitti joitakin hallituksen virkamiehiä perustamaan säätiön.
Säätiö on myös valinnut sakura-kuningattaren Japanissa joka toinen vuosi vuodesta 1966 lähtien. Kuningattaret nähdään kirsikankukkien vartijoina, jotka osallistuvat sakura-festivaaleille kaikkialla Japanissa sekä toimivat diplomaattisina edustajina kansainvälisissä suhteissa. Sakura-säätiö ehdotti Japanin Helsingin-suurlähetystölle, että kirsikankukkien kuningattaret valittaisiin myös Suomessa. Roihuvuoren juhlassa sakura-kuningatar on valittu vuodesta 2017 lähtien. Lisäksi vuodesta 2019 alkaen on valittu kirsikankukkaprinsessat. Prinsessasta tulee seuraavan vuoden kuningatar. Kuningatar ja prinsessa toimivat hyvän tahdon lähettiläinä Suomen ja Japanin välillä. Heitä on kutsuttu erilaisiin tapahtumiin, muun muassa Lahden kirsikkajuhlaan joka vuosi. Samoin kuin Suomessa, kirsikankukkien kuninkaallisia valitaan (yhteistyössä Japan Sakura Foundationin kanssa) National Cherry Blossom Festivalilla Washington DC:ssä Yhdysvalloissa, Japanisches Kirschblütenfestissä Hampurissa Saksassa ja Lễ hội hoa anh đào Nhật Hanotissa Vietnamissa.
Perinteen taustaa ja historiaa
Suomessa aloitteen hanamista teki Norio Tomida, joka ehdotti sakura-puutarhan perustamista Helsingin rakennusvirastolle vuonna 2005. Tämä sai muut Suomen japanilaiset lahjoittamaan puita ja innostamaan muutamia yrityksiä liittymään hankkeeseen. Roihuvuoren puistoon istutettiin yhdessä Helsingin kaupungin kanssa 152 kirsikkapuuta vuoden 2009 loppuun mennessä. Ensimmäinen hanami-festivaali järjestettiin yksipäiväisenä tapahtumana toukokuussa 2008, ja siihen osallistui noin 250 henkilöä. Vuonna 2012 kävijöitä oli jo tuhansia. Tapahtuma on jatkanut kasvuaan ja festivaalilla on käynyt vuosittain noin 30 000 ihmistä. Tapahtumapäivä mukaan lukien Roihuvuoren puistoissa vierailee kukinnan aikana noin 50 000 kävijää. Tänä päivänä monissa muissakin Suomen kaupungeissa nautitaan hanamista.
Hanamin historiassa kirsikankukkien palvonta oli Japanissa olemassa jo Jomon- ja Yayoi-kausilla (noin 13000 eaa. - 300 jKr.). Puita nähtiin aiemmin vain vuorilla. Paras kasvuympäristö sakuralle oli kuitenkin ihmisen tai luonnon aiheuttamien raivausten jälkeen uudistuneessa metsässä, jossa puu saa enemmän auringonvaloa. Siksi sakura-puut kasvoivat parhaiten lähellä ihmisten asuinpaikkaa antaen näkyviä merkkejä kevään saapumisesta ja maatalouden syklistä. Koska sakura symboloi vuoristojumalaa ja esivanhempien henkiä, ihmiset ottivat kirsikankukat osaksi vuotuisperinteitään.
Kiinan runouden kaudella 6.-8. vuosisadalla kirsikankukkia alkoi esiintyä runoissa. Arkistoista löytyy ajalta muistiinpanoja puun istuttamisesta aatelisen talon pihalle, arvostaen sen kauneutta ja vartioimaan lännen ja pohjoisen suuntaa, joita pidettiin pyhänä. Tänä aikana kirsikankukat tulivat osaksi pihapiirejä ja niiden nähtiin symboloivan maan nuorten henkiä epidemioiden ehkäisemiseksi ja pahojen henkien tukahduttamiseksi.
Kysymys siitä, missä kirsikankukkien alkuperäiset paikat ovat, on keskusteltu vuosien ajan. Metsätieteilijä Toshio Katsuki selittää, että Japanissa on noin 10 luonnonvaraista sakura-puiden lajia, mutta monia muita on olemassa kaikkialla maailmassa. Xianrong Wang lisää, että sakura ei ole yksittäinen laji vaan yleinen kasvitieteellinen termi ruusuperheen sakura-suvun kasveille, ja maailmassa on noin 150 luonnonvaraista sakura-lajia. Maan liikkeiden historia ja ilmastonmuutokset tekevät Sakuran alkuperästä vaikean määritellä yhteen vaan useisiin paikkoihin. Lukemattomat sakura-lajit ovat sekoittuneet luonnollisesti ja keinotekoisesti vuosien varrella. Someiyoshino valmistettiin yhdistämällä kahta erilaista kirsikankukkaa Edo-kaudella (1063-1868) Japanissa, ja siitä tuli nykyään Japanin yleisin sakura-puu.
Nykyään Japanissa tunnetuista tiedoista voidaan todeta, että Heian-aikaa (8.-11. vuosisata) pidetään usein Hanami-juhlan alkuperänä. Keisari Saga järjesti ensimmäisen hanamin vuonna 812 jKr., jolloin siitä tuli vuosittainen festivaali. Hanamia juhlittiin myös mahtavissa buddhalaistemppeleissä kuninkaallisen palatsin ulkopuolella tai aatelisten kartanoissa. Tästä tapahtumasta tuli paikka runoudelle, joka oli merkittävää poliittista toimintaa osoittaen keisarin ja aatelisten vaurautta ja valtaa. Samaan aikaan kirsikankukista tuli rakkauden ja katoamisen symboli.
Sotilaiden Kamakura-, Muromachi- ja Azuchi/Momoyama-kausien aikana (1100-luvun ja 1500-luvun lopun välisenä aikana) kirsikankukkien kasvattaminen levisi kaupunkien ulkopuolelle samurailuokan kotitalouksiin. Hanamin merkittävä suosion kasvu tapahtui Edo-kaudella (1603-1868). Talonpoikien sakura-puiden juhla sekoittui aristokraattien hanami-juhlaan synnyttäen nykyisin tuntemamme perinteen. Puutarhanhoidosta tuli trendi tänä aikana, ja Edo-kaudella tuotettiin erilaisia kirsikkapuita, mukaan lukien Someiyoshino. Puiden organisoidun istutuksen ansiosta jotkut paikat tulivat keväällä kuuluisiksi sakura- ja hanami-paikoistaan.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Japanissa hanami on tärkeä osa vuoden kiertoa, jopa uutisissa kerrotaan kukinnan tilasta (milloin ne puhkeavat ja milloin ne ovat täydessä kukassa). Perheet, ystävät ja yritysten työntekijät nauttivat piknikistä kukkivien puiden alla.
Kirsikkapuiden istuttaminen, kasvattaminen ja hoito ovat elävää perintöä itsessään, yhteiselämää yhteisöjen ja luonnon välillä. Esimerkiksi sakurapuita istutettiin suurten jokien viereen ja joen rannoille estämään tulvia Edo-kaudella. Myös kirsikkapuita istutettiin maaseudulle samaan aikaan, mikä kannusti kaupunkilaisia matkustamaan ja hyödytti maaseutuyhteisöjä turismin avulla. Tämä loi ihmisten ja kulttuurin eriytymistä maaseudun ja kaupungin välillä. Organisoitu istutus loi entisestään ihmisten elintilan ja luonnon yhdentämistä ja mukautumista toisiinsa.
Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksen ja tsunamin kärsineille alueille istutettiin tuhansia sakuroja opetuksen, kestävyyden ja toivon symboliksi niille, jotka selvisivät, sekä muistomerkiksi ihmishenkiä menettäneille.
Roihuvuoren festivaalin tapaan hanami-tapahtumasta on tullut suurempi japanilainen kulttuuriperinnön juhla kuin pelkkä kirsikankukista nauttiminen. Festivaalilla nähdään ja nautitaan muistakin vanhemmista ja uudemmista japanilaisista perinteistä, kuten kimono, yukata, cosplay (ihmiset pukeutuneet animehahmoiksi), obanyaki/imagawayaki (suosittu katuvälipala: täytetty pannukakku makealla azuki-paputahnalla ), ParaPara-tanssi (synkronoitu tanssi tuli suosituksi 90-luvulla) sekä Koinobori, jättiläiskarppileijat (5. toukokuuta, hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lastenpäivä). Kukkivien sakurapuiden myös valokuvataan japanilaisia koirarotuja, kuten Akita ja Shiba.
Mukaan lukien yhteistyö Japan Sakura Foundationin kanssa ja sakura-kuningattaren ja -prinsessan valinnan Roihuvuoren festivaaleilla, myös muut Suomen kaupungit, puistot ja järjestöt jatkavat sakuran ja hanamin edistämistä. Siksi tämän perinteen odotetaan jatkuvan ja kasvavan, muodostuen osaksi Suomen elävää perintöä, joka ei rajoitu mihinkään kulttuuriseen, uskonnolliseen ja sosiaaliseen taustaan.
Perinteen tulevaisuus
Nykypäivän hanami ei rajoitu vain Japaniin. Monet muut maat esittelevät hanami-tapahtumassa usein muita japanilaisia perinteitä, kuten animea ja ruokaa. Tyypillisesti kevään tuloa osoittavat kukkivat sakurat ovat hyvin näyttäviä, mikä helpottaa hanami-tapahtuman järjestämistä jokavuotisena tapahtumana luoden uutta perinnettä uusissa yhteisöissä ja maissa.
Sakura- ja hanami-festivaaleihin liittyy myös kaupallinen ulottuvuus. Puiden kukinnan ennuste ja tila kerrotaan päiväuutisissa maalis-huhtikuussa Japanissa (Suomessa toukokuussa). Useat yritykset, kuten Coca-Cola, Starbucks ja Asahi, ovat tuottaneet myös sakura-aiheisia tuotteita tähän vuodenaikaan.
Kuten edellä mainittiin, Suomen Roihuvuoren hanami-festivaalista on muodostunut japanilaisen kulttuurin juhla laajemmassa kontekstissa, johon tuodaan muita aineellisia ja aineettomia perinteen elementtejä, ja siitä on muodostunut erityinen hanami-festivaaliperintö. Samalla hanami-festivaalit ovat tuttuja vuosittaisia tapoja Japanista tulleille maahanmuuttajille, jotka voivat jatkaa kevään viettoa sakuran parissa vieraassa maassa.
Monien Suomen Sakurapuista nauttivien paikkojen, Lahden kaupungin vastikään perustetun Kirsikkapuiston ja hanamifestivaalin alkamisen ansiosta hamami-kulttuuri Suomessa on kasvanut, ja yhä useammat ihmiset harjoittavat sitä omilla tavoillaan. Hanamille ei ole olemassa ilmeisiä sääntöjä, tärkeintä on nauttia kauneudesta ja melankoliasta, sillä kukinta kestää vain alle viikon.
Hanami on erinomainen esimerkki Suomen ja Japanin yhteisestä kunnioituksesta luontoa ja sen kauneutta kohtaan. Hanamin kulttuuri on luonnollisesti omaksuttu Suomeen, ja yhä useammat ihmiset osallistuvat tähän rajat ja kulttuurit ylittävään perinteeseen.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Roihuvuori-Seura ry: https://kaupunginosat.fi/roihuvuori/roihuvuori-seura/
Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry: https://suomi-japani.net/
Japanilaisen Kulttuurin Ystävät: http://japaninkulttuuri.net/
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
VIDEOS
Library of Congress. “Cherry Blossom Viewing over the Centuries: Cherry Blossoms in Japanese Culture”. https://www.youtube.com/watch?v=URElx9A-0nk
verkkosivustoja
City of Lahti.”Cherry Park”. https://www.lahti.fi/en/leisure-and-sports/cherry-park/
City of Helsinki. “Kirsikkapuisto Cherry Park, Sakura Park”. https://vihreatsylit.fi/en/kirsikkapuisto/
City of Turku. “Aurajoen kirsikkapuita tullaan katsomaan kauempaakin” . https://www.turku.fi/uutinen/2021-05-11_aurajoen-kirsikkapuita-tullaan-katsomaan-kauempaakin
Docomo. (2022) “One year from now, and 100 years more being with your loved ones.” A hope entrusted to 17,000 cherry trees”. https://rainbow.nttdocomo.co.jp/tohoku/know/110017000.html
Environmentally Symbiotic Housing Promotion Council. (2023) “Learning from ‘Sakura’”. https://www.kkj.or.jp/contents/event/landscape/landscape01.html
Go Tokyo: The Official Tokyo Travel Guide. “Sakura- where, when, and how to enjoy Japanese cherry blossoms”. https://www.gotokyo.org/en/story/guide/the-japanese-cherry-blossom-trees/index.html
Good Luck Trip (2023). “What Sakura means to Japanese?: Its History and Trivia”. https://www.gltjp.com/ja/article/item/20271/#:~:text=%E9%8E%8C%E5%80%89%E6%99%82%E4%BB%A3%E3%81%BE%E3%81%A7%E3%81%AF%E6%94%BF%E6%B2%BB,%E3%81%A8%E8%80%83%E3%81%88%E3%82%89%E3%82%8C%E3%81%A6%E3%81%84%E3%81%BE%E3%81%99%E3%80%82
Japan Sakura Foundation.https://www.sakuranokai.or.jp/queen/ Library of Congress, “Sakura: Cherry Blossoms as Living Symbols of Friendship”. https://www.loc.gov/exhibits/cherry-blossoms/cherry-blossoms-in-japanese-cultural-history.html
Sora News 24. “Coca-Cola Japan unveils new sakura design bottle for cherry blossom season 2019”. https://soranews24.com/2019/01/18/coca-cola-japan-unveils-new-sakura-design-bottle-for-cherry-blossom-season-2019/
The Gyaru Wiki. “Para Para”. Accessed on 2 October 2023. https://gyaru-109.fandom.com/wiki/Para_Para
Visit Raseborg. “Flowery Raseborg”. https://www.visitraseborg.com/en/flowery-raseborg/
VERKKOARTIKKELIA
Finland, Naturally Experiences. “Billnäs Ironworks Village is Becoming Finland’s Hanami Paradise – Walk There along Åvallen Route from the Beautiful Pumpviken Park” (May 29 2023) https://finlandnaturally.com/finnish-culture-food-heritage/billnas-ironworks-village-is-becoming-finlands-hanami-paradise-walk-there-along-the-jokivalli-route-from-the-beautiful-pumpviken-park/
Kobayashi, Mariko. 2023. “A Japanese Popular Street Snack ‘Obanyaki’ Enjoyed by all generations!”. Globalkitchen Japan (March 2023), https://www.globalkitchenjapan.com/blogs/articles/enjoyed-by-all-generations-a-japanese-popular-street-snack-obanyaki#:~:text=Obanyaki%20is%20a%20round%20disc,that%20children%20enjoyed%20back%20then.
Smithsonian Folklife Festival. “Significance of Sakura: Cherry Blossom Traditions in Japan”. https://festival.si.edu/blog/2014/significance-of-sakura-cherry-blossom-traditions-in-japan/
Wang, Xianrong, (translated by Kawaziri). 2021. サクラの原産地は中国か日本か、実は…―中国メディア [Is the origin of Sakura in China or Japan? In fact…Chinese Media] Record China (March 2021) https://www.recordchina.co.jp/b873845-s25-c30-d0193.html
MUUT LÄHTEET
Arioka, Toshiyuki. 2007. 桜1：ものと人間の文化史 [Sakura I: Cultural History of Things and Humans]. Tokyo: Hosei University Press. Buckley, Sandra. 2006. Encyclopedia of Contemporary Japanese Culture. Routledge.
Furuichi, Mami. 2010. Master Thesis, Study on Socio-Cultural History of Cherry Blossom and Ume Blossom: Focusing on Showplaces of Flower around Edo City of the Edo Period. Tokyo University Graduate School of Frontier Science.
Granlund, Taila. 2018. Master Thesis, Hana yori Dango: Flower Viewing in Japan as a Secularized Ritual of Lived Religion. Faculty of Theology, University of Helsinki.
Hualei, Xiong. 2015. 博士論文:地域社会の視点から見た花見のリアリティー鹿児島県伊佐氏大口の事例よりー [Doctoral Thesis, The Reality of Cherry Blossom Viewing from the Viewpoint of Regional Society: A Case Study of Okuchi in Isa City, Kagoshima Prefecture]. Kagoshima University Graduate School of HUmanities and Social Sciences. Hume, Nancy G. 1995. Japanese Aesthetics and Culture. NY: State University of New York Press.
Katsuki, Toshio. 2017. Taxonomy and identification by morphology for Japanese flowering cherries. Tree and Forest Health 21, 93～104.
Nagumo, Masayuki. 2011. “The Second Studies of Sakura: Focusing on Hanami”. Kōhyō 48(3), 76-83.
Sakurai, Mitsuru, 1961. Makura-Kotoba and Junō: The Creation of “Hana-Chirafu” and “Miyuki-Furu”. Manyō 40, 32-40.