Hirsirakennusten siirtäminen
| Hirsirakennusten siirtäminen | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Perinteinen käsinveistetty hirsitalo on tehty siirrettäväksi. Menneinä aikoina oli tavallista, että ”pojan periessä puolet talosta” talo todella purettiin ja poika sai puolet hirsistä matkaansa. Paritupa saatettiin jakaa kahtia, tupa kummallekin veljeksistä. Myös muut rakennukset saatettiin jakaa samalla tavalla. Tyttären osaksi jäi ehkä aitta. Hirsirakennusten siirto on ollut yleistä nykyisten Suomen ja Ruotsin alueella. Hirsirakekennusia siirretään edelleen asuinkäyttöön, jolloin rakentajina ovat useimmiten yksityishenkilöt.
1900-luvun alussa herättiin tarpeeseen tallentaa ja esitellä suomalaista kulttuurihistoriaa ja kansanperinnettä myös rakennusten muodosssa. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Helsinkiin Seurasaaren ulkomuseo 1909. Tämän jälkeen on perustettu useita muitakin ulkomuseoita, joihin siirretään edelleen rakennuksia.
Yksityiset perinnetietoiset rakennuttajat, jotka ovat tietoisia lamasalvostekniikan mahdollisuuksista, toteuttavat siirtoja. Yksityishenkilöillä motiiveihin saattaa myös kuulua suvun perinteiden säilyttäminen, pyrkimys ekologiseen rakentamiseen ja hyvään sisäilmaan (hengittävät rakenteet). Yritykset saattavat siirtää hirsirakennuksia toimitiloikseen halutessaan erottautua historiallisella imagolla. Seinäjoelle esimerkiksi Pollarin talo siirrettiin 2019 torin laidalta hotelli Alman viereen kokoustilaksi. Seinäjoelle Pollarin talo oli siirretty 1911 Ylistarosta. Kokkolassa Yksipihlajan satama-alueella on siirretty yhteensä yhdeksän taloa, jotka toimivat nykyään mm. päiväkotina ja matkustajakotina.
Muun muassa seuraavat yhteisöt ovat harjoittaneet ja/tai tukeneet hirsirakennusten siirtoperinnettä: INTBAU Finland ry, Lapua-seura ry, Piiru ry, Rakennusperinteen ystävät ry, Rautajärven seudun kylät Oy, Seurasaarisäätiö sr, Stundars rf, Suomen saunakulttuuri ry, Talonpoikaiskulttuurisäätiö rs, Virkkalan perinneseura ry, Ykspihlajan asukasyhdistys ry.
Perinteen harjoittaminen
Hirsirakennusten siirtäminen tarkoittaa hirsistä tehdyn rakennuksen purkamista ja kokoamista uudelleen toisaalle. Rakennus puretaan hirsi hirreltä, ja jokainen hirsi numeroidaan kokoamisen helpottamiseksi. Pystytettäessä rakennus, hirret asetetaan samaan järjestykseen kuin alkuperäisessäkin rakennuksessa. Samalla voidaan uusia lahonneita osia ja mukauttaa rakennus uuden käyttötarpeen mukaiseksi. Pienehköt hirsirakennukset voidaan siirtää myös kokonaisina esim. nosturilla ja lavetilla.
Rakennuksen purkaminen ja uudelleen kokoamien on varsin yksinkertaista. Rakennuksen pystyttäminen vaatii kuitenkin rakennusluvan, joka täyttää nykyajan vaatimukset. Tätä varten on syytä hankkia pätevä pääsuunnittelija hankkeen onnistumisen ja rakennusmääräysten täyttymisen takaamiseksi. Seuraavassa esimerkki ohjeista.
Työjärjestys:
Ennen dokumentointi- ja purkutyön aloittamista, selvitetään tarve tuentatöistä, kulkureittien lujuudet sekä sortumavaarat, jos talossa on lahovaurioituneita kohtia.
1. Talo valokuvataan, mitataan ja tehdään mittatarkat piirustukset mk 1:50. Pohjakuvat: 1. kerros, 2. kerros, ullakko, julkisivukuvat, leikkauspiirustukset, detaljikuvat ja valokuvat.
2. Kerätään näytteet sisätiloista: Seinäpinnoitteet, tapettimallit, listat, koristeaiheet yms. mitataan, piirretään ja valokuvataan, sekä merkitään piirustuksiin paikat, joista näytteet on otettu.
3. Julkisivujen laudoituksesta, listoituksesta ja koristeaiheista samat työvaiheet kuin edellisessä kohdassa
4. Purkutyö aloitetaan ikkunoitten ja ovien irrottamisella. Ne numeroidaan ja merkitään paikat piirustuksiin. Kiinnitystavat valokuvataan. Pakataan kuljetusta varten.
5. Tulisijat mitataan, piirretään ja valokuvataan. Kaakeliuunit merkitään. Uunit puretaan ja pakataan kuljetusta varten.
6. Käyttökelpoisina säilyneet lattialankutukset mitataan, piirretään ja kuvataan sekä numeroidaan. Nämä merkitään piirustuksiin. Myös osin tuhoutuneet lattiat dokumentoidaan ja talteen otetaan ehjänä säilyneet lankut.
7. Sisäkattojen kanssa toimitaan samoin kuin lattioiden kanssa.
8. Vesikattorakenteen tutkitaan, kuvataan ja piirretään. Selvitetään eri katevaiheet. Nykyinen Tiedot tallennetaan talon historiikkiin.
9. Puretaan julkisivulaudotus, minkä jälkeen dokumentoidaan hirsirungot ja kannatinrakenteet. Hirsiseinistä piirretään kaaviokuvat, seinät mitataan ja valokuvataan. Samoin niskoitukset mitataan ja merkitään piirustuksiin. Piirustuksiin merkitään vaurioituneet kohdat seinien ja kannatinpalkkien osalta sellaisella tarkkuudella, ettei vaurioituneita osia tarvitse kuljettaa malliksi uudelle rakennuspaikalle.
10. Lämmöneristeet dokumentoidaan ja kuvataan historiikkiin. Poistetaan imuroimalla pölyhaittojen minimoimiseksi.
11. Eristeiden poiston jälkeen täydennetään niskoitusdokumentit ja numeroidaan käyttökelpoiset niskan ja puupalkit.
12. Kun erilaiset pinnoitteet seinien osalta on poistettu, täydennetään hirsikaaviokuvat ja hirret numeroidaan esim. vanerilapuilla, jotka kiinnitetään naulaamalla hirsiin. Numerointijärjestelmä merkitään pääpiirustuksiin ja hirsikaaviokuviin.
13. Rankempi purkutyö aloitetaan vesikattorakenteiden purkamisella. Nosturia on hyvä käyttää raskaitten osien alas ottamisessa. Purkuvaiheitten aikana on vastaavan työnjohtajan pidettävä tarkka työturvallisuusmääräysten noudattamisesta.
14. Kattorakenteiden purkamisen jälkeen puretaan hirsirungot ja niskoitukset suurikokoisella metsätyökoneella, joka kourallaan poimii hirret alas. Työvaiheet valokuvataan.
15. Hirret ja muu tavara varastoidaan ja suojataan odottamaan kuljetusta. sokkelikivet numeroidaan ja kerätään varastoon. Purkupaikka siivotaan.
pystyttäminen ja viimeistely
Siirtokohteen perustustyöt on tehtävä nykyvaatimusten ja rakennuspaikan ominaisuuksien mukaan. Edellä olevaan työohjeeseen ei liittynyt kirjallisia ohjeita kehikon pystyttämiseen. Ohje oli suullinen. Purkamisen työvaiheet tehdään päinvastaisessa järjestyksessä tarpeen mukaan soveltaen.
Perinteen taustaa ja historiaa
Aikoinaan hirsikehikot veistettiin metsässä. Tämä vähensi siirrettävän puumassan määrää. Siten kehikko siirrettiin ensimmäisen kerran metsästä varsinaiselle rakennuspaikalle, jossa se viimeisteltiin valmiiksi rakennukseksi.
Menetelmä perustuu hirsirakenteen ominaisuuksiin: hirret on liitetty toisiinsa salvoksilla ja muilla puuliitoksilla, eikä nauloja tai liimoja tarvita. Tämä tekee rakennuksesta ikään kuin ”modulaarisen”, jolloin sen voi purkaa ja koota uudelleen ilman, että sen rakenteellinen eheys kärsii.
Ennen isojakoa maaseudun kylät olivat tiiviimpiä ja pellot pieninä sarkoina. Isojaossa pelloista muodostettiin isompia lohkoja. Tällöin talot siirrettiin lähemmäs uusi peltolohkoja. Ulkoa vuoraamaton ja sisältä verhoamaton hirsitalo olikin suhteellisen helppo purkaa. Naulattuja rakenteita ei ollut, esimerkiksi lattialaudat olivat usein paikallaan omalla painollaan, tapitettuina tai hirsien väliin kiilattuina. Välikaton laudoitus tehtiin vasojen päälle ilman naulausta. Naulattuja kattotuoleja ei ollut, vaan katto tehtiin hirsisiin päätykolmioihin tukeutuvien orsien varaan.
Rakennusmateriaalina hirren elinkaari on pitkä. Hirret on kerta toisensa jälkeen käytetty uudelleen, esimerkiksi vanhoissa puukaupungeissa rakennusten rungoista saattaa olla luettavissa useita eri rakennusvaiheita. Lopulta vanha asuinrakennus on päätynyt ehkä aitaksi tai liiteriksi. Jos runkoa ei ole voitu sellaisenaan hyödyntää, on hirsistä koottu jokin pienempi rakennus tai parhaat hirret on käytetty uuden rungon osina. Joissakin tapauksissa purkuhirsistä on tehty pystyhirsiseinää uuteen rakennukseen.
Myös muita vanhan rakennuksen osia on käytetty hyväksi. Esimerkiksi kaikki käyttökelpoiset puusepäntyöt (ovet, ikkunat, listat, laudat), rautaosat, tiilet jne. on ennen vanhaan pyritty hyödyntämään.
Seurasaaren ulkomuseo, joka avattiin yleisölle vuonna 1909, on Suomen ensimmäinen ulkomuseo ja yksi merkittävimmistä kulttuuriperintökohteista Helsingissä. Se koostuu siirretyistä rakennuksista ja sen tarkoituksena on esittää suomalaista rakennus- ja asumiskulttuuria eri aikakausilta ja alueilta.
Seurasaareen on siirretty lukuisia rakennuksia eri puolilta Suomea, jotka edustavat monenlaista rakennusperintöä. Seurasaaren ensimmäinen rakennus oli Niemelän torppa, joka siirrettiin Konginkankaalta Seurasaareen vuonna 1909. Tämä torppa oli valittu edustamaan perinteistä pohjalaista maaseutuasumista. Sen vanhin osa, savusauna, on peräisin vuodelta 1770. Torpan mukana saareen siirrettiin 13 rakennusta, jotka muodostivat museon alkuperäisen rakennuskannan. Uusin rakennus tulee olemaan 1950-luvulla rakennettu mökki, joka siirretään Seurasaareen ja avautuu yleisölle kesällä 2026. Mökki edustaa suomalaista mökkeilykulttuuria.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Perinne on elävää ja yksityiset rakentajat jakavat tietoa toisilleen verkostoituen sekä toimien vertaistukena perinteen siirtyessä toteutettujen esimerkkien avulla. Perinteen jatkuvuus riippuu myös arvojen ja asenteiden siirtymisestä. Siirtohankkeisiin osallistuminen opettaa arvostamaan käsityötä, luonnonmateriaaleja ja pitkäikäistä rakentamista. Samalla se herättää ymmärrystä kulttuuriperinnön merkityksestä ja sen yhteydestä kestävään elämäntapaan. Hirsirakennusten siirto ei siis ole pelkkä tekninen toimenpide, vaan osa laajempaa kulttuurista jatkumoa, jossa menneiden sukupolvien taito, yhteisöllisyys ja arvot siirtyvät tuleville rakentajille.
Digitaaliset alustat ja sosiaalinen media ovat viime vuosina avanneet uusia väyliä tiedon jakamiselle. Rakentajat ja harrastajat jakavat siirtoprojekteistaan kuvia, ohjeita ja kokemuksia verkossa, mikä madaltaa kynnystä ryhtyä vastaaviin hankkeisiin. Näin perinteinen osaaminen yhdistyy nykyaikaiseen viestintään ja tavoittaa uusia yleisöjä.
Rakennusperintöä vaalivat yhdistykset järjestävät aiheeseen liittyviä luentoja ja työpajoja. Lisätietoja voi saada esim. seuraavilta yhdistyksiltä: Rakennusperinteen ystävät ry, Stundars rf ,Piiru ry. Kuten aikaisemminkin, asuintalonjen siirroissa turvaudutaan pääosin kirvesmiehiin tai perinnerakennusyrityksiin, jotka ovat oppineet ammattitaitonsa edelliseltä kirvesmiessukupolvelta. Konevoimaa käytetään siirroissa mahdollisuuksien mukaan apuna. Toivottavaa olisi, että siirtoihin erikoistuneita ammattaitaitoisia yrityksiä olisi enemmän.
Siirtäminen sinänsä ei ole vaikeaa ja toteutuksista täysin itseoppienkin on esimerkkejä. Lähipiirin työvoimasta saattaa olla merkittävä apu kaikissa siirtoprojekteissa. Siirtoa toteuttavalla rakennuttajalla on kokonaisuuden kannalta suuri rooli. Aikaa vievät työvaiheet, kuten rungonpurkua edeltävä rakennusosien purku tai vanhojen rakennusosien korjaaminen on usein rakennuttajan omaa työpanosta, vaikka varsinaine purku ostettaisiin urakoitsijalta. Tilanteet luonnollisesti vaihtelevat eri työmailla. Rakennusmääräysten täyttämisen kannalta on kuitenkin aina oleellista, että hankkeen pääsuunnittelija on kokenut ammattilainen.
Perinteen tulevaisuus
Hirsirakennusten siirtämisen tulevaisuus liittyy yhä tiiviimmin rakennussuojeluun, kaavoitukseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Rakennussuojelun näkökulmasta on siirtäminen aina hävittämistä parempi vaihtoehto, vaikkakin kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset olisi mieluiten saatava säilymään alkuperäisillä paikoillaan. Rakennuksen siirron perusteena saattavat olla myös henkilökohtaiset tunnesiteet, esimerkiksi suvun perinteiden säilyttäminen. Siirtäminen rakennusperinnön säilymisen myös muuttuvissa maankäytön olosuhteissa. Lisäksi hyväkuntoisella hirsirungolla on tänäkin päivänä kaupallinen arvo.
Hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi tärkeimmistä perusteista edistää siirtoja tulevaisuudessa.Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan, nykyään peräti 90 % rakennusaikaisista hiilipäästöistä voi tulla pelkästään rakennusmateriaalien valmistuksesta. (Ks.YM 2021:9, 22.) Hirsirakennusten siirtäminen on rakennusosien kierrättämistä. Se mahdollistaa vanhojen materiaalien uudelleenkäytön sen sijaan, että rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Menetelmä on ympäristön kannalta edullinen ja rakentamisen hiilijalanjälki pienenee. Käytäntö on siten sekä perinteen säilyttämistä että kestävän rakentamisen toimintatapa. Tulevaisuudessa tämä toimintamalli voi vahvistua osana kiertotaloutta ja rakentamisen resurssitehokkuutta. Hirsirakennusten siirtäminen tuleekin nähdä hyvänä kestävän rakentamisen käytäntönä, joka yhdistää perinteen, resurssitehokkuuden ja ilmastotavoitteet.
Kaavoitushankkeissa siirtämisen mahdollisuudet voivat saada lisää huomiota. Kunnat voivat sisällyttää kaavamääräyksiin ehtoja, jotka tukevat vanhojen rakennusten säilyttämistä ja uudelleenkäyttöä. Tämä tarkoittaa, että kaavoituksella voidaan luoda tilaa hirsirakennusten siirroille sekä varata alueita, joille rakennuksia voidaan pystyttää uudelleen. Esimerkki tällaisesta alueesta on Sipoossa Puu-Talman alue.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Aakkosjärjestyksessä:
INTBAU Finland ry Kaarina / Toimii valtakunnallisesti
INTBAU Finland ry:n tavoitteena on edistää keskustelua siitä, kuinka luodaan ihmiselle parempia rakennettuja ympäristöjä perinteisiin pohjautuvalla rakentamisella, arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla. Korkealaatuisista, kestävistä ja ekologisista materiaaleista kannattaa tehdä ajattoman kauniita, pitkän elinkaaren rakennuksia ja ympäristöjä.
Lapualla toimiva seura omistaa Ränkimäen talomuseon ja Hietalan jokituvan, joita se ylläpitää ja kehittää. Rakennukset ovat siirrettyjä. Pyrkimyksenä on toimia paikalliskulttuurin ja ympäristön puolesta sekä kotiseutuhengen kohottamiseksi.
Rakennusperinteen ystävät ry Turku / valtakunnallinen
Rakennusperinteen Ystävät ry on valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään vanhan rakennusperinteen ja perinteisten rakennustaitojen säilymistä. Toiminnan tarkoituksena on saada vanhat rakennukset ja kulttuuriympäristöt säilymään siten, ettei tuhota niiden alkuperäistä tai kehitysvaiheiden kautta syntynyttä omaleimaisuutta ja tunnelmaa.
Pälkäneellä toimiva yhteiskunnallinen yritys, joka edistää itäisen Luopioisten alueen elinvoimaa. Torppakylä-hankkeessa kartoitettiin rakennuksia ja rakennettiin yksi paritalo kahdesta puretusta torpasta.
Seurasaarisäätiö – Fölisöstiftelsen sr.
Seurasaarisäätiö toimii Helsingissä Seurasaaren ulkomuseon taustajärjestönä edistäen ja vaalien suomalaista, elävää kulttuuriperintöä. Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen tiederahastosta tuemme myös etnologista tutkimusta apurahoin.
Stundars rf ylläpitää Mustasaaressa sijaitsevaa Stundarsin ulkomuseota, joka on yksi Suomen suurimmista ulkomuseoista. Siihen kuuluu lähes 70 hirsirakennusta, jotka on siirretty eri puolilta ruotsinkielistä Pohjanmaata. Rakennusperintö ja rakennusten hoito ovat museon keskeisiä painopistealueita – sekä omien museorakennusten ylläpidon kautta että inspiraationa ja tietolähteenä vierailijoille ja kiinteistönomistajille.
Stundarsin museoalueen naapurissa sijaitsee asemakaavoitettu asuinalue, jossa asuu nykyään parikymmentä perhettä. Alueella on ainoastaan siirrettyjä, 1800-luvulta peräisin olevia pohjalaisia hirsirakennuksia. Alkuperäisillä paikoillaan ne ovat olleet purku-uhan alla, mutta uudessa sijainnissaan ne muodostavat yhden Suomen kauneimmista asuinalueista.
Suomen saunakulttuuri ry tunnetaan Jämsässä sijaitsevasta Saunakylästä, johon on siirretty joukko historiallisia savusaunoja. Siirrettyjä saunoja on kunnostettu ja kunnostetaan aktiiviseen käyttöön.
Talonpoikaiskulttuurisäätiö rs
Talonpoikaiskulttuurisäätiö toimii valtakunnallisesti elinvoimaisen maaseutukulttuurin hyväksi. Vaalimme perinteitä, mutta edistämme ja tuomme näkyväksi myös uutta talonpoikaiskulttuuria
Virkkalan Perinneseura ry toimii Kaustisella ja toteutti vuosina 2016-17 ns. Kraatarin talon siirron Kaustisella. Kyseessä on Wirkkalan taiteilijasuvun omistuksessa ollut hirsitalo, joka rakennettiin 1868. Vuosien saatossa talo oli jäänyt tyhjilleen, mutta ahkeran ammatti- ja talkootyön ansiosta se kohosi uudelleen täydellisesti korjattuna osaksi Kaustisen kirkonkylän Pajalantien raittia. Tänään museo on perinnetalo ja museo, joka on saanut uuden elämän kuntalaisten harrastustilana, jossa kokoonnutaan perhejuhliin tai näytelmä- ja musiikkiharrastusten parissa.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Hirsirakennusten siirto, korjauskortti 17, Museovirasto, https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit/hirsirakennusten-siirto
Asuminen siirretyssä pohjalaistalossa : talo kertoo asumisesta asukkaiden kertomuksissa, Tuovinen Auni, ProGradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2023, https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074813
Kehikosta vesikattoon — Vanhan hirsitalon siirto, Stenvall Maija, Rakennustieto 2020, https://www.rakennustietokauppa.fi/sivu/tuote/kehikosta-vesikattoon/2739759
Flyttning av gamla hus, Gudmudsson Göran, Gysinge Centrum för Byggnadsvård 2006, https://www.gysinge.com/produkt/flyttning-av-gamla-hus/#beskrivning
Purkaa vai korjata? : Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot, Huuhka, Satu; Vainio, Terttu; Moisio, Malin; Lampinen, Emmi; Knuutinen, Mikko; Bashmakov, Samuel; Köliö, Arto; Lahdensivu, Jukka; Ala-Kotila, Paula; Lahdenperä, Pertti (2021-02-18)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162862