Intialainen Durga Puja Suomessa

Sijainti	Suomi, Espoo, Oulu
Asiasanat	vuosijuhla, yhteisön juhla, perinne, idoli, uskonnollinen, hindulaisuus, uskomukset, taide, bengalikulttuuri, Intia

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Durga puja on Intian niemimaalta peräisin oleva vuosittainen festivaali, jossa palvotaan hinduäitijumalattar Durgaa ja hänen neljää lastaan. Vaikka tämä festivaali on Intian Länsi-Bengalin osavaltion suurin festivaali, sitä juhlii bengalilaisten yhteisö kaikkialla maailmassa. Koska Kolkata on Länsi-Bengalin pääkaupunki, se on myös tämän festivaalin maantieteellinen ja kulttuurinen sydän. "Durga Puja " nimettiin myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2021.

Durga Pujaa juhlitaan kaikkialla Intiassa syksyllä, mutta Länsi-Bengalissa se ylittää kaiken, mitä bengaleiden elämässä tapahtuu loiston, glamourin ja suosion suhteen. Valtava diasporinen väestö on levinnyt ympäri maailmaa, joten se on nyt valtava kansainvälinen ilmiö, johon osallistuu miljoonia ihmisiä eri uskontojen ja kielten välillä. Suomessa Durga Puja on bengaliyhteisön tärkein vuosittainen juhla, johon osallistuu satoja intialaisia ja muita ihmisiä. Bengali-yhteisö on järjestänyt sitä vuodesta 1999. Virallinen Bengali Association of Finland ry (BAF ry) perustettiin ja rekisteröitiin vuonna 2019 Suomen yhdistyslain nojalla. Siitä lähtien BAF ry on järjestänyt Durga Pujaa, jossa Suomen ja lähimaiden bengalit, intialaiset ja ihmiset muista maista kokoontuvat juhlimaan Durga Pujaa Suomessa. Vuonna 2023 BAF juhli 25. Durga Pujaa Espoon kansainvälisen koulun tapahtumapaikalla loistolla ja valtavalla kävijämäärällä. Avointen ovien päivän aikana, jolloin festivaalille on vapaa pääsy, osallistujia on ollut yli 700 eri yhteisöistä ja kansallisuuksista. Pääjuhla järjestetään pääkaupunkiseudulla, mutta äskettäin myös Oulu on aloittanut oman juhlansa pienessä intialaisten yhteisössä.

Intian suurlähetystö on aina ollut vahva tämän festivaalin tukija. Lisäksi muutama bangladeshilainen ja nepalilainen yhteisö on järjestänyt oman pujan pääkaupunkiseudulla. Koska se ei ole vain uskonnollinen festivaali, vaan bengalilaisen taiteen ja kulttuurin juhla, se ylittää uskonnollisuuden linjat ja tuo kaikki yhteen. On aika kokoontua perheen, ystävien ja yhteisön jäsenten kanssa juhlimaan jumalatar Durgaa ja bengalikulttuuria.

Perinteen harjoittaminen

Durga Puja on Intiassa kymmenen päivän juhla, jossa palvotaan jumalatar Durgaa yhdessä hänen neljän lapsensa kanssa. Jumalatar Laksmi (rikkauden jumalatar), Jumala Ganesha (vaurauden jumala), jumalatar Saraswati (oppimisen jumalatar) ja jumala Kartik (sodan ja voiton jumala) ovat juhlien ytimessä. Hindujen kuukalenteria käytetään määrittämään pujan päivämäärät. Päivät vaihtelevat joka vuosi, mutta ovat yleensä gregoriaanisen kalenterin syys- tai lokakuussa. Toimistot ja koulut ovat suljettuina Intiassa, joten loma-aikana iloitaan pujasta perheiden kanssa.

Seremoniaan tehdään joka vuosi uusi jumalankuva eli idoli, jonka valmistus alkaa hyvissä ajoin. Käsityöläisiä kutsutaan nimellä kumars (keraamit). Idoli on perinteisesti valmistettu bambusta, oljista, kuoresta ja savesta, ja se on taideteos ja perinne. Mahalaya päivästä alkaa kymmenen päivän festivaalikausi, ja jumalatar Durga aloittaa matkansa maan päälle lastensa kanssa. Festivaalin ensimmäisenä päivänä jumalatar kutsutaan laskeutumaan maan päälle, ja käsityöläiset maalaavat silmät Durgan idoliin. Kaikkien jumalien, jumalattarien ja Mahishasuran (demoni) vaatteet ja korut valmistetaan huolellisesti savesta tai muista materiaaleista. Kuudentena päivänä idolin kasvot paljastetaan ja seremonialliset rituaalit alkavat. Uskonnollisia tehtäviä suoritetaan ahkerasti seitsemäntenä, kahdeksantena, yhdeksäntenä ja kymmenentenä päivänä. Viimeisenä päivänä, eli festivaalin kymmenentenä päivänä, idoli upotetaan (bhashan) pyhään Ganges-jokeen tai mihin tahansa läheiseen jokeen. Ennen upottamista kaikille jumalille ja jumalattareille jätetään jäähyväiset ja heitä pyydetään palaamaan takaisin maan päälle ensi vuonna. Upotus merkitsee jumalien paluuta jumalalliseen kosmokseen.

Durga Puja ei ole vain uskonnollinen festivaali, vaan myös kulttuuristen elementtien, kuten teatterin, tanssin, musiikin ja taidekilpailujen, juhla. Sisustetut paviljongit (pandal) esittelevät hienoa käsityötä eri materiaaleista. Siksi festivaali houkuttelee paitsi harrastajia myös kulttuuri- ja taidemuotojen ihailijoita. Se yhdistää ihmisiä eri luokista, uskonnoista ja etnisistä ryhmistä, kun yleisöä tulee paikalle ihailemaan installaatioita ja osallistumaan kulttuurikilpailuihin. "Pujabarshiki" eli aikakauslehtien puja-erikoispainoksilla on merkittävä rooli Bengalin kulttuuri- ja kirjallisuudessa. Ne tarjoavat tilaa uusimmille kirjallisuustrendeille, kirjoitustyyleille ja taideteoksille tunnettuilta sekä tulevilta kirjailijoilta ja taiteilijoilta. Juhla-aika on tärkeä myös ruokakulttuurin ja -perinteen osalta, tarjolla on sekä bengalilaisia herkkuja, ja samalla tuetaan myös paikallisia ruokamyyjiä ja elintarviketeollisuutta.

Uusien vaatteiden pukeminen ja lahjoittaminen rakkaille on myös ollut tapana, joten tällä ajanjaksolla vaatteiden ja korujen myynti on kasvanut eniten. Lukuisat vähittäiskauppiaat ovat riippuvaisia puja-myynnistä kasvattaakseen vuositulojaan merkittävästi.

Mikä tärkeintä, Durga Puja on perheenjäsenten kotiinpaluun aikaa. Perheet yhdistyvät ja viettävät laatuaikaa luoden yhdessä elinikäisiä muistoja. Suomessa juhlitaan arkipäivistä johtuen perjantaista sunnuntaihin lähimpänä varsinaisia Puja-päiviä. Silloin varataan yhteisötila, johon idoli laitetaan esille ja jossa tulee olla tila suorittaa rituaalit, lava kulttuuriesityksille sekä keittiö ruoanlaittoa tai valmisruokien jakelua varten. Ensimmäisinä juhlavuosina jumalatar Durga oli esillä maalauksena. Ensimmäinen yhteisön idoli tilattiin ja lähetettiin Kolkatasta vuonna 2007, ja se oli valmistettu lasikuidusta. Koska ei ole mahdollista tai kestävää upottaa idolia joka vuosi ja lennättää uutta idolia Suomeen, sitä säilytetään varastossa. Juhlapäivinä idoli tuodaan esiin ja asetetaan alttarille. Ensimmäinen idoli on vaihdettu ja lahjoitettu Helinä Rautavaaran museolle Espooseen pysyvään näyttelyyn vuonna 2013. Lisäksi museossa on saatavilla virtuaalisen todellisuuden (VR) -laseja, joissa voi kokea vuoden 2017 juhlan tallenteen avulla.

Perinteen taustaa ja historiaa

Hindujen mytologia sanoo, että jumalatar Durgan loivat Hindu Pantheonin kolme voimakkainta jumalaa - Brahma (luoja), Vishnu (säilyttäjä) ja Shiva (tuhoaja). Pyhän tekstin Devi Bhagvatam mukaan oli suuri Asura (demoni), nimeltään Mahishasura (suuri demoni), joka suoritti tapasayan (pitkän katumuksen) miellyttääkseen Jumalaa Brahmaa. Hänen omistautumisestaan vaikuttunut Jumala Brahma siunasi häntä siunauksella, ettei ihminen eikä jumala voinut tappaa häntä. Siten hänen kuolemansa olisi vain naisen käsissä, mikä oli hänen mielestään mahdotonta. Hän ryösti ja tappoi ihmisiä maan päällä aseistettuna siunauksella ja asurien (demonien) armeijalla. Sen jälkeen hän jopa hyökkäsi jumalia vastaan taivaassa ja voitti myös heidät. Nöyryytettynä jumalat tapasivat kolme voimakkainta jumalaa löytääkseen tavan voittaa Mahishasura. Kolme suurta jumalaa laittoivat mielensä yhteen ja loivat voimiaan käyttämällä energiaa, joka otti jumalatar Durgan muodon. Jokainen jumalista antoi aseensa Jumalattarelle auttaakseen häntä tappamaan Mahishasura. Hän sai myös lahjaksi leijonan, jonka päälle hän voi nousta.

Aluksi Mahishasura nauroi ajatukselle taistella naista vastaan, mutta sodan edetessä hän tajusi, ettei hän voinut voittaa. Jumalattaren ruumiillistumia korkeimpia voimia. Kymmenen päivää kestäneen taistelun jälkeen Durga tappoi hänet kolmikärkisellä sauvalla vapauttaen näin taivaan ja maan tyrannista. Tästä syystä Durga tuli tunnetuksi nimellä Mahishasura mardini (Maishasuran tappaja). Tämä viimeinen tappokohtaus toistetaan Durga Pujan aikana palvotuissa jumalattaren epäjumalissa. Hänen mukanaan ovat lisäksi hänen lapsensa Jumalatar Laksmi (rikkauden jumalatar), Jumala Ganesha (vaurauden jumala), jumalatar Saraswati (oppimisen jumalatar) ja jumala Kartik (sodan ja voiton jumala).

Ensimmäinen maininta Durga Pujasta löytyy 1500-luvulta peräisin olevasta kirjallisuudesta Länsi-Bengalin osavaltion zamindarien (vuokraomistajien) asiakirjoista. Nämä hallitsevat perheet asettivat jumalankuvat kartanoidensa pihoille, jotta tavalliset ihmiset voisivat tulla rukoilemaan. Ajan myötä Sarbajanin-puja eli yhteisön jumalanpalvelukset saivat nykyisen muotonsa, joissa rakennetaan laajamittaisia installaatiota ja väliaikaisia paviljonkeja julkisiin tiloihin, kuten asuntoalueille, puistoihin ja jopa tienvarsille. Idoli sijoitetaan paviljongin sisälle palvontaa varten. Muu osa paviljongista on sisustettu värikkääksi taiteen, luovuuden ja ihmeen paikaksi. Juhlistaakseen hyvän voittoa pahasta Suomen bengaliyhteisö järjestää Durga Pujan joka vuosi. Juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1999, kun muutama kourallinen bengalilaisia päätti juhlia sitä Helsingissä nuorisotalossa. Hitaasti kasvava bengaliväestö jatkoi juhlaa vuosien varrella Helsingin ja Espoon monitoimitaloissa. Intialaiset muista osavaltioista ja ihmiset muista maista ovat olleet tärkeä osa juhlaa alusta lähtien. Viime vuosina monet pääkaupunkiseudun museot ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan ja dokumentoimaan tapahtumaa.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Durga Puja ei ole vain jumalattaren palvomiseen tarkoitettu uskonnollinen festivaali, vaan se on kulttuurisilta, joka juhlii taidetta, musiikkia, tanssia, kirjallisuutta ja ruokaa. Intiassa se on yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista, joka siirtyy eteenpäin perheissä ja yhteisöissä. Samalla se on osa niiden tuhansien taiteilijoiden, muusikoiden, tanssijoiden, käsityöläisten, ompelijoiden, kokkien, rumpujen lyöjien työtä, jotka valmistavat ja osallistuvat juhlan järjestämiseen.

Suomen bengaleille Durga Puja on vuoden kohokohta bengalilaisen kulttuurin ja perinteen esittelyssä. Perjantaista sunnuntaihin kolmepäiväisen juhlan paikka on koristeltu yhteisön jäsenten tekemillä koristeilla. Tämä tehdään pujan hengessä, josta Intiassa on muotoutunut eräänlaiseksi julkiseksi taiteeksi. Sisustusteeman päättävät yhteisön jäsenet ja se voi olla mikä tahansa perinteinen taidemuoto tai tietty aihe. Juhla tarjoaa näin sysäyksen ja alustan yhteisön taiteilijoille esitellä kykyjään. Jumalattaren rauhoittavien rituaalien ohella kulttuuritapahtumat ja perinteiset esitykset ovat tärkeä osa juhlaa.

Laulun, tanssin, runouden ja draaman harjoitukset alkavat hyvissä ajoin ja osallistumaan kannustetaan kaikenikäisiä ihmisiä. Samalla oman kulttuurin ja taiteen harjoittaminen pysyy elossa ja siirtyy tuleville sukupolville.

Ruoka on olennainen osa intialaista kulttuuria ja on tärkeässä osassa festivaalipäivien aikana. Ruoka on joko yhteisön jäsenten valmistaama yhteisökeittiössä tai se on tilattu ravintoloista, joissa tarjoillaan bengalilaista ruokaa. Intialaisen yhteisön jäsenten tarjoamat ruokakojut ovat olleet hauska tapa kokea ja maistaa erilaisia perinteisiä kotiruokaa ja tukea alan yrittäjiä. Suomessa bengaliyhteisö on julkaissut Srijan-nimistä aikakauslehteä vuodesta 2007 lähtien. Puja-painos on erikoispainos, joka on luettavissa BAF:n verkkosivuilta sähköisessä muodossa. Se tarjoaa alustan luovalle ilmaisulle tarinoista, runoista, erikielisistä artikkeleista sekä taideteoksista. Lehti osaltaan edistää yhteisöllisyyden tunnetta kirjoittajien keskuudessa ja esittelee kulttuuria ja lahjakkuuksia eri yhteisöistä.

Kuten aiemmin todettiin, Durga Puja ylittää uskonnon, kastin, kansallisuuksien rajoja ja tuo ihmiset yhteen rakkaudesta taiteeseen ja kulttuuriin. Myös muiden maiden osallistujat ovat aina olleet olennainen osa juhlaa Suomessa ja viettävät koko päivän uppoutuneena hauskoihin aktiviteetteihin. Helinä Rautavaaran museo ja muut pääkaupunkiseudun museot ovat viime vuosina olleet innokkaasti mukana ja dokumentoineet tapahtumaa, kun kiinnostus diasporayhteisöjen perintötyötä kohtaan on kasvanut.

Tietoja lahjoitetusta ja Helinä Rautavaaran museossa näytteillä olevasta idoleista löytyy kulttuuri- ja tiedeaarteiden avoimesta alustasta nimeltä Finna. Vilauksen juhlista voi nauttia myös virtuaalitodellisuuslasien avulla. Juhlakuvat vuodelta 2023 on lahjoitettu KAMU Espoon kaupunginmuseolle ja ovat nyt osa sen kokoelmaa. Lisäksi nämä ovat vapaasti saatavilla myös Finnasta. Kaksi Durga Puja -aiheista opetusvideopeliä on kehitetty professori Xenia Zeilerin (Helsingin yliopisto) ja kolkatalaisen pelikehitysstudion Flying Robots Studion yhteistyönä vuonna 2020. Avoimen pääsyn avulla kaksi peliä 'The Durga Puja Mystery' ja 'Durga Puja Beyond Borders' tarjoavat paitsi yliopisto-opiskelijoille opettavaisen ja leikkisän johdannon intialaiseen kulttuuriin, myös kaikille kulttuurifestivaaleista kiinnostuneille. Kaikissa näissä pyrkimyksissä Intian suurlähetystöllä on ollut tärkeä rooli. Tukea ovat osoittaneet myös kunnianarvoisa Intian suurlähettiläs sekä muut konsulivirkailijat osallistumalla festivaaliin.

Perinteen tulevaisuus

Durga Pujan olemus piilee jumalatar Durgan juhlassa, joka symboloi hyvän voittoa pahasta. Sen lisäksi, että Durga Puja on uskonnollinen festivaali Intiassa, pääasiassa Länsi-Bengalissa, se on ylittänyt rajat suureksi taidenäytökseksi, jonka myös laajempi taidemaailma on alkanut huomata. Pujasta on nyt tullut toimiala, joka elättää tuhansia ihmisiä Intiassa ja ulkomailla ja tuottaa työtä ympäri vuoden, mikä kertoo valmistelun ja tuotannon laajuudesta. Tämä yhdistettynä mahdollisuuteen esitellä kulttuurista ja kirjallista luovuutta ja maistaa erilaisia ruokia, tuo todella iloa, vaurautta ja yhteenkuuluvuutta yhteisöön kuuluville. Juhlalla on Intiassa vahva linkki suuren osavaltion ihmisten taloudelliseen selviytymiseen, mikä on aina riski odottamattomissa hätätilanteissa, kuten pandemiassa.

Ensimmäisen sukupolven Intiasta Suomesta tulleet maahanmuuttajat, enimmäkseen bengalilaiset, ovat kokeneet festivaalin Intiassa lapsuudesta asti ja haluavat luoda sen omalla tavallaan uudelleen, jotta seuraava Suomessa syntyvä ja kasvanut sukupolvi pysyy yhteydessä juuriinsa ja oppii olemaan ylpeitä kulttuuristaan. Juhlan myötä koko yhteisö kokoontuu valmistautumaan festivaaleille, mikä lisää yhteisön jäsenten välistä sidettä ja yhteenkuuluvuutta. Tämä on hyvä aika myös uusille maahanmuuttajille kuulua yhteisöön tarjoamalla koti poissa kotoa. Lisäksi juhlalla on Espoon kulttuuri- ja museosektorin kanssa rooli esitellä ja jakaa kulttuuria suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Videopelit ovat auttaneet esittelemään festivaalia leikkisällä ja mielenkiintoisella tavalla. Yhteistyö Helinä Rautavaaran museon ja edellisen idolin pysyvän näyttelyn kautta on auttanut levittämään tietoisuutta tästä kulttuurifestivaalista.

Yhteistyötä on käynnistetty Espoon kaupunginmuseon ja yhteisön jäsenten välillä. Durga Pujaa tullaan järjestämään tulevaisuudessa ehkä paljon suuremmassa mittakaavassa jatkuvasti kasvavan bengali- ja intiaaniyhteisön ansiosta. Ehkä tulevaisuudessa myös muissa kaupungeissa on oma intialaisen yhteisön järjestämä Durga Puja, joka saattaa herättää muiden kulttuuri- ja koulutuslaitosten huomion. Kaikissa näissä pyrkimyksissä Puja-tapahtuman kautta pyritään ylläpitämään bengalilaista perinnettä ja kulttuuria sekä välittämään sitä tulevalle sukupolvelle.