Jepuan menuetti

Elävän perinnön wikiluettelosta
Jepuan menuetti
Sijainti Uusikaarlepyy, Pohjanmaa
Asiasanat Jeppo, menuetti, häätavat, seremoniatanssi, suomenruotsalainen kulttuuri, pelimanni, viulu, kansantanssi, kansanmusiikki

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Pohjanmaalla sijainnut pieni Jepuan kunta kuuluu nykyisin Uuteenkaarlepyyhyn. Kansanmusiikki on kukoistanut Jepuan kodeissa vuosisatojen ajan, ja paikkakunta onkin oikea kultakaivos kansanmusiikin ystäville. Jepua tunnetaan rikkaasta menuetti- ja polskaperinteestään niin Suomessa kuin ulkomailla. Maaginen menuetti on elämys sekä soitannollisesti että kansantanssina. Kansanmusiikki on luonteeltaan vanhahtavaa. Se on nopeaa, vilkasta ja rytmikästä, ja sille ovat ominaisia tahdinvaihdokset ja monenlaiset koukerot. Melodiat soitetaan korvakuulolta, jotta myös soittotyyli siirtyisi uusille pelimanneille.

Jepuan menuettia tanssittiin Jepuan kotiseutujuhlilla vuonna 2010. Yksityinen valokuva.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on nimennyt Jepualta viisi mestaripelimannia. Kaikki ovat lähtöisin Bärsin kylästä, jossa pelimanneja oli joka talossa. Nykyisin useimmat kappaleet soitetaan mestaripelimanni (1971) Viktor Anderssonin (1901–1974) mukaan. 1900-luvun alussa hääpelimannina toiminut Viktor oli suuri pelimannipersoonallisuus, jonka temperamenttinen soittotyyli jätti jälkensä tulevien pelimannisukupolvien musisointiin. Viktorin ansiosta monet melodiat ovat säilyneet nykypäiviin asti. Viktorin poika Elis Andersson (syntynyt 1926) nimitettiin mestaripelimanniksi vuonna 1989. Elis johti Jepuan seudun pelimanniyhdistystä (Jeppo Bygdespelmän r.f.) sen perustamisvuodesta 1972 lähtien. Lars Engstrand (syntynyt 1942) soitti jo pienestä pojasta lähtien Viktorin, Eliksen ja Bertel-isän kanssa. Hänet nimitettiin mestaripelimanniksi vuonna 2006. Christine Julin-Häggmanista (syntynyt 1961) tuli mestaripelimanni vuonna 2011. Hän perusti vuonna 1994 Jepokryddona-nimisen kansanmusiikkiryhmän. Nykyisin lapsille ja nuorille on useita pelimanniryhmiä. Dan Lillas (syntynyt 1942) nimitettiin mestaripelimanniksi vuonna 2012. Hänen isänsä ja isoisänsä soittivat aikoinaan viulua. Dan opettaa Jepuan kansanmusiikkia pelimanniryhmässään.

Kuva: Ann-Mari Häggman/ Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.

Jeppo Bygdespelmän toimii edelleen aktiivisesti, ja siinä on myös uusia jäseniä. Jepokryddona on tehnyt Jepuan musiikkia ja menuettia tunnetuksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Venäjällä ja monissa Euroopan maissa. Nuoremmilla pelimanneilla on omat Kryddona-, Minikryddona- ja Kryddmix-nimiset ryhmänsä. Jepuan menuetin taitajia on nykyisin yli sata seudun väestön, pelimannien sekä lasten ja nuorten pelimanniryhmien keskuudessa. Kansanmusiikki ja menuetti ovat jo lähes kansanliike, joka kasvaa vuosi vuodelta. Tästä saadaan kiittää lasten ja nuorten kasvavaa kiinnostusta Jepuan perinteisiin.

Perinteen harjoittaminen

Jepualainen pelimanni tunnetaan nopeasta soitostaan – jousi tikkaa kuin ompelukone. Se sopii kuvioon – menuetin toinen osa kun tanssitaan hypähdellen. Jepuan kansanmusiikki on erittäin paikallista ja omaleimaista. Monia Jepualla soitettavia kappaleita ei soiteta missään muualla. Pelimannit oppivat ne toisiltaan korvakuulolta, jotta myös soittotyyli säilyisi uusille sukupolville. Repertuaari on erittäin monipuolinen. Tärkeimpiä numeroita ovat menuetit. Moni pelimanni haaveilee ehtivänsä oppia elinaikanaan kaikki jepualaiset kappaleet. Pelimannien mielestä menuetit – tai ”minetit”, kuten vanhat pelimannit niitä kutsuvat – kuulostavat ikivanhoilta ja ovat ikään kuin puhetta. Soittaja painottaa, pitää pausseja, selittää – soitto saattaa kuulostaa kerskailevalta, kiihkeältä tai ärtyisältä. Iskut, drillit ja koukerot ovat tavallisia. Myös tahdinvaihdoksia käytetään. Musiikilla on yhtäläisyyksiä barokkimusiikin kanssa. Kirkkosävellajeissa soitettavat menuetit ja polskat ovat yleisiä. Tavallisen tallaajan korvaan melodiat ovat omalaatuisia, suorastaan omituisia. Niinpä ne ovat soittajalle kiehtovia ja mielenkiintoisia. Vaikka repertuaari onkin laaja, sitä ei ole vielä nuotinnettu: nuotteja käytetään vain silloin, kun täytyy muistaa, mitä soitetaan. Muita tansseja ja melodioita ovat Jeposmetton-kokkitanssi (kockdans), morsiusmarssit, valssit, polkat, sottiisit, masurkat ja jigit.

Menuettitanssiin kuuluu 3/4-tahtinen menuetti, jota seuraa välittömästi polska. Jepuan polskaa tanssitaan sekä kaksi- että kolmetahtisena. Menuetti tanssitaan pareittain. Miehet ja naiset ovat kahdessa rivissä vastakkain. Jepualla ei ole kansantanssiseuraa, vaan tanssi opitaan matkimalla vanhempia tanssijoita. Nuorena tanssin opetelleet voivat helposti asettua jonon jatkoksi, jos rivin eli ”pöydän” päässä oleva tanssija (”päätymies”) osaa johtaa pareja ja näyttää, milloin pyörähdetään pareina ja milloin tömistetään. Miespuolinen tanssija päättää myös, miten kauan menuettia jatketaan. Menuetin ensimmäinen osa on rauhallinen, tanssijat liikkuvat arvokkaasti ja kohdistavat huomionsa vastakkaisessa jonossa olevaan partneriinsa. Tanssin keskivaiheilla tapahtuvan pyörähtelyn jälkeen tahti kiihtyy ja tanssijat hyppivät perusaskeleet läpi nopeasti. Usein joku miehistä huudahtelee hilpeästi ja kohottaa siten tanssijoiden sekä yleisön tunnelmaa. Pelimannit soittavat polskaa niin kauan kuin tanssijoita on jäljellä. Tavallisesti kaksi paria tanssii piirissä yhdessä, mutta pareja voi olla yksi tai kolmekin. Tanssista kiitetään polskan päätyttyä.

Menuettia tanssitaan nykyisin häissä, festivaaleilla, kotiseutujuhlilla ja kalaaseissa. Menuetti on aina esitetty Jepokryddonan kiertueilla eri puolilla maailmaa. On tärkeää, että menuetin melodia ja tanssi eivät erkaannu toisistaan. Siksi jepualaisten tavoitteena on osata tanssia kaikki vanhat menuettimelodiat – aivan kuten vuosisatojen ajan.

Perinteen taustaa ja historiaa

Jepualaiset voittivat kansantaiteen Eurooppa-palkinnon vuonna 1985.

Menuetti on peräisin Poitousta Lounais-Ranskasta. Ensimmäiset maininnat kansantanssista ovat jo 1600-luvulta. Aurinkokuningas Ludvig XIV ihastui tanssiin ikihyviksi ja toi sen myös Versailles’hin. Menuetista tuli hienostunut hovitanssi, joka levisi muihinkin Euroopan hoveihin, myös Pohjoismaihin. Suomessa menuetista tuli suosittu. Valloneillakin saattaa olla osuutensa tanssin leviämisessä, sillä he tulivat Ruotsin kautta rautaruukeille Suomeen. Suomessa menuettiperinne on selvinnyt hengissä nykyaikoihin asti vain Pohjanmaalla. Menuetista tuli alueen vakituisten asukkaiden tanssi. Uudessakaarlepyyssä syntynyt runoilija ja kirjailija Zacharias Topelius (1818–1898) oli menuetin taitaja ja kertoi siitä myös teoksissaan. Pietarsaaresta kotoisin oleva Suomen kansallisrunoilija Johann Ludvig Runeberg julkaisi vuonna 1832 runoelmansa Hirvenhiihtäjät, jossa hän kuvaili menuetin tanssimista Ruovedellä. Menuetti vaipui kuitenkin vähitellen unholaan, ja sen tilalle tulivat modernimmat tanssit suurimmassa osassa maata.

Jepualla menuettia on tanssittu seremoniatanssina ja häiden tärkeimpänä tanssina. Häitä vietettiin usein kolmekin päivää, ja säestäjinä oli kaksi pelimannia. Jepualla kertoman mukaan pappi johti häätanssia morsiamen kanssa. Sen jälkeen tanssittiin yli 20 menuettia peräkkäin. Morsian tanssi sulhasen kanssa, ja mukana olivat myös morsiusneidot sekä sulhaspojat – morsiusparin parhaat ystävät, jotka astelivat hääparin perässä alttarille. Ensimmäiset tanssit olivat hitaita ja arvokkaita, mutta mitä pitemmälle häät ehtivät, sitä nopeammiksi menuetit muuttuivat. Jepualla menuetin toinen osa tanssitaan yleensä hypellen. Näin tanssiin saadaan enemmän menoa ja meininkiä, tömistyksiä ja taputuksia. Myös tukholmalainen Carl Michael Bellman (1740–1795) kuvasi menuetin tanssimista ja hyppelyä epistolassaan numero 9. Vähitellen Jepualla yleistyi käytäntö, jossa morsiuspari tanssi ensimmäisen tanssin keskenään ja sen jälkeen mukaan liittyivät myös ystävät ja vanhemmat. Menuettia tanssittiin seudulla yleisesti häätanssina vielä 1950-luvulla. Viimeisten 50 vuoden aikana menuettia on tanssittu häissä, jos mukana on pelimanneja, jotka osaavat soittaa tanssimelodiaa, sekä riittävästi tanssin taitavia häävieraita.

Jepuan menuettia 1990-luvun lopulla tutkinut FT Petri Hoppu oli sitä mieltä, että Jepuan tanssilla oli selviä yhtäläisyyksiä Ludvig XIV:n hovissa tanssittuun menuettiin.

Hampurilainen Sriftung F.V.S. myönsi Jepuan pelimanneille ja tanssijoille vuonna 1985 kansantaiteen Eurooppa-palkinnon musikaalisista saavutuksista ja merkittävästä panoksesta kansantanssien ja kansanmusiikin säilyttämiseen Suomen ruotsinkielisillä seuduilla.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Jepokryddona. Kuva: Linus Mickelsson.

Jepuan perinnettä edistävät viikoittain itsenäinen Jepokryddona-ryhmä sekä Jeppo Bygdespelmän, joka soittaa Uudenkaarlepyyn työväenopistossa. Nuorimmat pelimannit ja tanssijat harjoittelevat Pietarsaaren seudun musiikkiopistossa. Ryhmät esiintyvät säännöllisesti konserteissa, juhlissa, muissa tapahtumissa, häissä ja festivaaleilla. Pelimannit järjestävät säännöllisesti menuettiharjoituksia kokeneille tanssijoille. Harjoituksiin voivat tulla ottamaan oppia myös uudet tanssijat. Uudenkaarlepyyn alakoululaiset pääsevät muun muassa Svenska Kulturfondenin "Kultur i skolan" -projektin kautta tutustumaan Jepuan kansanmusiikkiin ja -tanssiin. Kokeneet menuetin tanssijat vierailevat kouluissa esiintymässä, ja oppilaat jäljittelevät askelia. Myöhemmin oppilaat esittävät menuetin koulun juhlissa. Melodiat opetellaan korvakuulolta. Koulukonsertteja järjestetään vuosittain.

Jepokryddona tekee parhaillaan uutta CD-levyä. Se sisältää lähinnä kappaleita, joita ei ole vielä taltioitu levylle. Jepokryddona teki vuonna 2015 yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa myös musiikkivideon kappaleesta ”Itt en enda molidont” (Remix). Projektin avulla kansanmusiikki sai huomiota iloisena ja nuorekkaana musiikkityylinä. Jepuan kansanmusiikkia soitetaan lasten ja nuorten leiritoiminnassa. Ruotsin-kontaktien ansiosta Jepuan kappaleita soitetaan yhteistyössä Gävleborgin läänin opiskelijayhdistys Bildan kanssa. Leader-projektiin osallistumisen myötä yhteistyötä voidaan tehdä useiden Euroopan maiden kanssa.

Perinteen tulevaisuus

Kiinnostus Jepuan kansanmusiikkiin on kasvanut vuosien mittaan, ja nykyisin se on jo lähes kansanliike. Sitkeän viikoittaisen puurtamisen myötä monet ryhmät osaavat soittaa vanhoja kappaleita. Toimintaan osallistuu kaikenikäisiä ihmisiä kuusivuotiaista lapsista eläkeläisiin. Jepualaisille menuetin tanssiminen ja soittaminen on aina ollut itsestään selvää, mutta ajat muuttuvat ja nykyisin mielenkiinnon herättäminen vanhoja perinteitä kohtaan vaatii määrätietoista työtä. Tulevaisuudessa haluaisimme perustaa Jepualle akatemian, jonka tehtävänä olisi tukea paikallista kansanmusiikkia ja menuetin tanssimista. Tavoitteena olisi opettaa menuettia nuorille ja vanhoille tanssijoille, opetella uusia kappaleita, julkaista levyjä, tehdä musiikkivideoita, koota tanssijoiden ja pelimannien valokuvia, nuotintaa Jepuan kappaleita, järjestää Jepuan kappaleisiin ja menuettiin liittyviä kursseja sekä säännöllisiä tanssi- ja soittotapahtumia, esiintyä festivaaleilla ja muissa tilaisuuksissa, vaikuttaa kansanmusiikkiseminaareissa, koota melodiatietopankki Jepuan kappaleista sekä markkinoida kansanmusiikkia kansainvälisesti kiertueilla. Lomaviikkoina kotiseudulle palaavat jepualaiset osallistuvat mielellään tanssikursseille, joilla he voivat helposti opetella menuetin askelia kokeneilta tanssijoilta.

Kaikki materiaalit voidaan koota kulttuurikeskukseen. Paljon työtä tehdään jo nyt, mutta eri tehtävät voitaisiin koota mielekkäämmäksi kokonaisuudeksi tulevaisuutta varten. Tärkeä yhteistyökumppani Jepuan perinteelle on Finlands Svenska Folkmusikinstitut, joka on tukenut perinnetyötä jo vuosien ajan.

Yhteistyö seudun työväenopistojen, kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen, kansanopistojen, kirkon, kansanmusiikkiopiston, Svenska Litteratursällskapetin, pelimanniyhdistyksen, Svenska Kulturfondenin, paikallisten nuorisoseurojen ja kotiseutuyhdistysten, kylätoimikuntien ja koulujen kanssa on erittäin tärkeää. Pietarsaaren Musiikkitalossa toimii musiikkiopisto, Yrkesakademin ja Yrkeshögskolan Novia, joiden opiskelijat ovat kiinnostuneita kansanmusiikista. Yhteistyö ja tietojen vaihto Pohjoismaissa

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Jeppo Bygdespelmän r.f., Jepokryddona samt menuettdansarna

Mästerspelman Lars Engstrand, Vörå (Jeppo), Mästerspelman, musikmagister Christine Julin-Häggman, Jeppo Staden Nykarleby, stadsdirektör Gösta Willman Fil. dr Gunnel Biskop, Helsingfors Ordförande för Folkmusiksällskapet, Fil. dr Cecilia Björk, Vasa Docent i dansforskning Petri Hoppu, Tammerfors Professor Ann-Mari Häggman, Vasa

Jeppo Hembygdsförening r.f. Jeppo Marthaförening r.f. Jeppo Ungdomsförening r.f. Jeppo Ungdomsorkesterförening r.f.

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Jepokryddona

Jepokryddona på Facebook

Videot

Jeppobor dansar sin menuett 1997.

Äänitallenteet

Jepokryddona 2000. FMI CD 19.

Jepokryddona 2004. "Åotråolit råolit", FMI CD 22.

Jeppo Spelmän. Finlandssvensk folkmusik 6, LRLP 153, Love Records. Lp-skivan.

Jeppolåtar efter Viktor Andersson 1901-1974. Lp-skivan med texter.

Mestaripelimannit RCA INTS 1324/2. Lp-skivan.

Kirjallisuus

Biskop, Gunnel 2015. Menuetten – älsklingsdansen. Om menuetten i Norden – särskilt i Finlands svenskbygder – under trehundrafemtio år. Helsingfors: Finlands Svenska Folkdansring.

Hoppu, Petri 1999. Symbolien ja sanattomuuden tanssi. Menuetti Suomessa 1700-luvulta nykyaikaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Julin-Häggman, Christine 1996. Folk och Musik. I Spelman och musiker – en balansgång mellan traditionellt och klassiskt. Vasa: Finlands Svenska folkmusikinstitut, 159–168.

Kolehmainen, Ilkka (toim.) 1992. Mestaripelimannit. Kauhava: Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 33.