Joulurauhan julistus Turussa

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joulurauhan julistus Turussa
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Suomi, Turku, Varsinais-Suomi
Asiasanat joulu, joulurauha, vuotuisjuhlat, juhlat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Tunnetuin joulurauha julistetaan vuosittain Turussa. Myös muissa Suomen vanhoissa kaupungeissa sitä on perinteisesti julistettu tai perinne on elvytetty henkiin.

Monen suomalaisen jouluaaton ohjelmaan kuuluu joulurauhan julistuksen seuraaminen televisiosta. Joulurauhan julistusta seuraa suorana yli miljoona katsojaa, ja se on yksi YLE 1:n katsotuimpia tv-lähetyksiä. Turun Vanhalle suurtorille kokoontuu vuosittain 10 000 - 15 000 henkeä kuulemaan joulurauhanjulistusta.

Joulurauha julistetaan Turun Vanhalla suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta. Kuva: Turun kaupunki.

Joulurauhanjulistaja on perinteisesti ollut viranhaltija, jolla on kaupungin järjestyksenpitoon liittyviä valtaoikeuksia ja täten joulurauhan julistajan virkaan liittyvää traditiota noudatetaan edelleen.

Perinteen harjoittaminen

Joulurauhan julistuksella jouluaattona Brinkkalan talon parvekkeelta Suomen Turussa on perinteinen kaava. Tilaisuus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö kaksitoista. Soittokunta soittaa Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet -alkufanfaarin ja julistuksen lukija astuu parvekkeelle. Julkistustekstin kuulemisen jälkeen tilaisuudessa on vuodesta 1895 alkaen laulettu Maamme-laulu ja soittokunta on soittanut Porilaisten marssin vuodesta 1896. Martti Lutherin virren veisaaminen tuli tavaksi vuonna 1903. Nämä kaikki kappalevalinnat liittyvät sortokausien aikaiseen kansallistunteen esiintuontiin.

Joulurauhan julistus luetaan suomeksi ja ruotsiksi:

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät." Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

!I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande, emedan den, som häremot bryter samt julhögtiden genom något olagligt eller otillbörligt förfarande oskärar, gör sig under försvårande omständigheter förfallen till det straff, lag och författningar för varje brott och överträdelse särskilt påbjuda." Slutligen tillönskas stadens samtliga invånare en fröjdefull julhelg.

Perinteen taustaa ja historiaa

Kuva: Turun kaupunki.

Joulurauhanjulistus on radioitu vuodesta 1935, televisioitu suorana vuodesta 1983 ja se lähetettiin ensimmäisen kerran suorassa internet-lähetyksessä vuonna 2006. Ruotsin televisio on esittänyt julistuksen vuodesta 1986. Tapahtuma lähetetään myös ulkomailla asuville Ylen ulkomaanpalvelun avulla. Radioinnin myötä Turun joulurauhan julistuksesta tuli kaikkien suomalaisten yhteinen joulun aloituksen traditio.

Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli. Muita vastaavia lakeja olivat esimerkiksi käräjärauha ja markkinarauha. Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin. Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia ja aiheutti erityisesti tulipalojen vaaran. Joulurauhan julistus on Pohjoismaista ainoana säilynyt elävänä Suomessa.

Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta asti. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Joulurauhaa ei tiettävästi julistettu isonvihan vuosina 1712–1721, mahdollisesti vuosien 1809–1815 aikana, miliisilakon aikana 1917, eikä ilmapommitusten pelon takia talvisodan aikana 1939.

Vanhimmat säilyneet joulurauhatekstit Suomessa ovat 1600-luvulta. Nykyisin luettavan julistuksen tekstimuodon kirjoitti maistraatin sihteeri muististaan Turun palon jälkeen vuonna 1827. Vaikka joulurauhan julistuksessa uhkaillaan tavallista ankarammilla rangaistuksilla joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista, joulurauhalla ei ole ollut vuoden 1889 jälkeen enää oikeudellista merkitystä.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Perheiden ja muiden ryhmien omilla jouluviettotraditiolla on perinteen välittymisessä keskeinen rooli. Joulun viettäminen alkaa monella joulurauhan julistamisesta. Turun alueella vanhemmat saattavat tuoda lapsensa kuuntelemaan julistusta Brinkkalan talon parvekkeelta, ja muualla Suomessa kokoonnutaan television tai radion äärelle.

Perinteen tulevaisuus

Turun joulurauhan julistus on yksi vakiintuneimpia suomalaisia vuosittain ihmisiä yhdistäviä perinteitä. Sen asema on hyvin vakaa ja vahvuus muuttumattomuus. Joulun viehätys liittyy monella traditioihin ja sukupolvelta toiseen siirtyvissä vakiintuneissa käytännöissä. Myös joulurauhan vakiintunut paikka suomalaisten joulunvietossa turvannee perinteen jatkumisen myös tulevaisuudessa.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Turun kaupunki, Turkuseura-Åbosamfundet ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Turku.fi: Joulurauha

Video: Joulurauhanjulistus Turussa 2016

YLE Uutiset 27.12.2016: Yli miljoona katsoi joulurauhan julistusta suorana