Kaalengo grengo hajibi
| Kaalengo grengo hajibi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Mukana kansallisessa luettelossa | ||||
|
Traditiosko rikkibongiire ta pinsibongiire
Grengo tšalibosko hajibi hin aaȟte iek kaalengo dživime kulttuuresko traditios aro Finitiko them. Doola tšetavena kaalengo komuja, koonengo hilo numra aro Finitiko them hin neer 10 000. Gresko iegiba hin aaȟtas butvares hilo huupako dživibosko maneera, ta saare hin dielade gresko omsorgiba pengo iego vojibaha. Gresko tšihko omsorgiba hin aaȟtas kaalengo pattibosko saaka: ”Sakko tšaaves hin douva matšo ta maaro, bi kutti doolen koonen hin tšiȟko grai”. Panna phennaha, te green hin huupako lendi – jakke fuortune, te iega grengo singliba sarra hin saaruno maneera.
Kaalen hin kharde butvares aro Finitiko them niina travi sportisko folkos. Buut kaalen hin bi laȟte pengo iego stedos sar grengo omsorgibongiire, barjibongiire, betlibongiire ta sigide baȟtako smitti ta panna tšinnimaskiire, streenibongiire ta traadibongiire. Buut deȟȟi kaale tšeerena butti aka diives sar professinaale streenibongiire aro travisko sportis ta panna buut ȟeelen leen hin amatööris lisenssisko belȟkos sar C-belȟkos. Hin tenkade, te ȟeel elle aadurja kaalen maȟkar deȟ aadur kaalen hin, professionaale ta aktivikaane grengo streenibongiire.
Traditiosko streenibongiiriba
Aka diives kaalengo grengo hajibi džiivena froo ringimes sar grengo streeniba ta grengo sporttiba. Green barjavena aro streenibosko ta freestibosko tšaliba, ta panna besko grengo numra hin tiljudas aka tiija. Iega folkengo (kaalengo) kvinniba aro grengo thaan ȟantela apre iego pinsiba, ta aro travisko sportis ta grengo barjiba hin kaale liine buut pattiba kaalo folkengo maȟkar.
Aro grengo traditios ȟunjula buut grengo omsorgiba, ȟaȟiba ta džaaniba aro stryygi ȟunjime džaanibosko hajiba. Gresko tšiȟko omsorgiba ȟunjula panna khas, džouve, rötteri ta vitaminja. Grumpos mote rikkaves džuuses ta botnos mote bohlaven džuuse soogako vaareha. Gresko omsorgiba hin pattibosko saaka ta gresko tšiȟko aaȟȟiba dissula auri dotta sar tšiȟko ta glimmime džar dooles hin. Guosi sar stryyki, kakja, fäärdyja ta flitta ta vaure guosi mote rikkaven aro tšiȟko doogiba. Stryygi tšuuvena butvares aro vanta, kai doola na vela mejaleske, naaka na aaȟȟena apo stanjako gulva. Stryyki hin panna rikkade hispako arre sar rankiba ta naalal merknos (nm.) grengo bangaljenna hin tšerte speegli. Stryyki hin syyvade kaalo bitrouvaha ta panna hin tšundo tšikken doolen, jakkes te doola aaȟȟena bansimen.
Kaalengo grengo barjiba ta –latšibosko hajibi dissuvena vaures aro travisko green. Kaalengo stanjata hin džeelo jakkes travisko green sar hilo grengo ȟleȟti. Laȟȟula ȟleȟti, koonen hin džorale hajiba praal vaure ȟleȟtako tšangenge sar mote rikkaven green ta kaale ta gaaje dena buut pattiba lenge dotta hajibosta. Barjiboskiiro lela dotta barjibosko louva, ka grai prastela tšiȟkas ta lela palkiba aro travisko freestiba. Finitiko Hippos hin diias pinsiba kokare kaalo grengo barjibongiirenge.
Panna travisko fanibi hin baro merknime saaka kaalengo huupenge ta –ȟleȟtenge. Doola följavena travisja ta panna vojuvena phersaven totos – ke na vojuvena apo stedos, nii duuralta netosha, ta jakkes džeene ja džuuja vojuvena te tšeeren. Ka iego grai prastela, ni komuja džana doori te dikken freestiba. Ka hin radžako travisja ta vaure baaride fanibi doola kaale följavena ta džana te dikken spesiaales ka hin niijalesko tiija, ka vandriba hin lokkide ta buut komujen hin hylitiiji. Aro travis komuja staavena perdal grensi spesiaales Botnosko Finitiko themmesta aro Sveittiko ring, ta travisja ta grengo omsorgiba vollavena dala huupengo hilo dživiba. Dauva dissula auri spesiaales džeenom vandribosko staaviba aro Tornio-Haaparanta-grensa.
Traditiosko paaliba ta historis
Green hin spesiaalo stedos aro kaalengo kultuuris sar grengo paribossa, sar kaalengo iego stedosko symbolis ta panna kaalen hin vojude te vanruven grensa. Finitiko phuujako ekonomis ta baro dielos vandribosta sas angal 1900-bereȟesko ringa phallo grenna. Green puȟte altino rikkiba sar betliba, omsorgiba, ȟleȟtako latšiba ta khuurengo barjiba. Grengo guosi, sar baȟti, bangale, kahfti sas rikkibosko guosi. Dauva diijas kaalenge buut buttiako- ta biknibosko vojibi. Grengo guosengo ta grengo tšyöpos sas kaalengo džeenengo ȟeeruno dživibosko navarsiina aro 1900-berehesko straal. Panna ajasavo symbolisko veeriba hin aaȟtas gres, jakkes aro kaalengo maȟkurno sosiaaluno staaviba sar ȟeeruno folkensa. Kaalengo džeenengo veeriba aulo dotta sar joon vojude te rikkaven ta len omsorga lengo grenna. Kaalengo traditonaale professi, sar nm. kuti tiijako butti aro phuujako tšeere ta vastengo guosengo bikniba, tenkadas panna vandriba tšeeresta aro vauro tšeer. Pinsardo phennibosko paalal grai hin aaȟtas kaalengo ookra.
Finitiko tšetano thaanesko paalal ka aulo fabriikako tseeriba, aulo beeren ta komuja aune aro foori, doola ömsade kaalengo stedos paalal bolibosko vauro kurriba. Vastengo buttiako merniba beskidas ka aulo buut vaure lokke guosi, grengo stedos aune beere, traktorja sar buttiako maȟinja ta phurano tiijako kaalengo dživiba aulo buut drouvideske. Panna kaalengo iega dživibosko maneerengo ömsiba ka joon ömsade aro fooros, katta aulo lengo aȟȟime stedos, it tiija douva beskjadas kaalengo dživiba grengo merknibosta.
Grengo kulttuuris aro Finitiko them pinsadas baro ömsiba paalal vauro bolibosko kurriba. Grengo numra sas koni utšide stedos aro bereȟ 1950, ka doola sas neer 410 000. Grengo numra aulo teelal džorales 1950-bereȟesko tiija, ka byrjyde te tšeeren phuujako ta veȟhesko ekonomista maȟiinensa. Koni teelide grengo numra sas 1980-bereȟȟesko tiija, ka doolen sas bi 31 500. Grenna aulo endo kuti tiijako paalal pappales aaȟȟes ekonomisko merkniba, ka travisko freestibosta aulo iek Finitiko koni rikkime sportesko ȟlaaga.
Panna gres hin symbolika ta eknomikaano veeribosko paalal, aaȟtas baro onnovitiko merkniba spesiaales kaalenge džeenenge, koonenge stanja ta stanjako huupa hin aaȟtas niina onnovitiko ta spirituaalo džoralibosko navarsiina. Aro vandribosko dživiba gresko tšiȟko omsorgiba ta doogiba hin aaȟte baro saaka aro huupako vojibi te vandruven aro maraknengo stedenna aro vauro marakni ta tšeeresta aro vauro tšeer te rooden buttia ta dživibosko vojibi. Dooleske ka grai hin horttas fiino kriatuuros, hin koni fendide gresko džeene aaȟte butvares niina pengo iego kaalengo ȟleȟtako praalune ta hilo kaalengo tšetibosko passime džeene.
Kaalengo gresko kulttuuris hin mekjas doolesko paalal iega feeri aro Finitiko kartosko faraba. Finitiko stedengo naavenna laȟȟena tšetanes neer dui ȟeel kaalo byrjibosko naavesko džaaniba, doolengo byrjiba naa pinsardo helle gaajenge. Siigo, grengo maalune ”kaalengo vandribosko feerengo” stedos hin vojude sientes laagaven drom ta panna hin buut okri koonengo nau byrjila kaalengo okra elle kaalengo enga naaveha. Dala stedengo naavengo roodiba tšetanes lokaale kaalensa velas horttas veerime, dooleske ka douva tšalime paaluno džaaniba naȟula lokkes ka vela vaure ȟleȟtengo tšange.
Kaalengo grengo hajibongo, hin tšiȟko grengo drambjiba, kai green hin omsorgade hiles ta angal fankimes, te froojime dukja dena drambi dola maneerensa, so vaagos natuura, kriatuurengo psykologiako ta stellibosko pinsiba ta panna massesko manipulaatios hin diine. Buut dielos problenna hin vojude te fankaven laagom betlibosko straal ta fielengo hortto tiijako ta tšiȟko omsorgibosko jelpibaha. Naalal merknos grengo piere hin tšunde moosa ta spekleera/peklo phuu ta dauva omsorgiba hin panna aro rikkiba.
Traditiosko rikiba fram
Kaalengo grengo hajibi hin aule sar phurane maneerensa vauro ȟleȟtako tšangesta aro vauro huupako, ȟleȟtako ta tšetibako arre. Grengo hajibi džana butvares daadesta aro tšaaveske, bi panna tšäijen ta džuujen hin alti aaȟtas baro merkniba aro gresko ȟaȟibossa ja omsorgibossa. Džaanaha ȟleȟti, kai pinsavaha naaveha gresko džeene helle pangȟ tšangengo paalal.
Džaaniba grenna džala jakkes sar materiaalos elle niina uutan materiaalos traditioha. Grengo undi hin rankjide butvares aro fliigi ta mosko khossiboskiire, apo angrustja ta vaure smykki hin buut tšunde grengo farabi. Panna grai hin buut aro kaalengo džambibi sar iek (”ka daad phurano tšundas mange ’liinikko’ grai…” ta ”Betla bi tšau douva bengalo khuuro…”), aro phennibossa (”Tšiȟko grai dissula auri panna bengalo tšereȟako teelalta”), aro vertiba (Grai sar paparuga vaȟka na aro vetra lendila”) ta panna aro paramitši (”Sar kaalo liias grai”). Panna kaalengo tšimbako grengo laavengo boȟliba rakkila grengo hajibongo oldribosta ta kulttuurisko stedosta.
Aka diives hin vaanligo saaka, te sikjuven sar te rettuven grensa, kai roodena džaaniba džeenom kurssen ta instituuten. Koni vaaguno kaalengo travisko traadibosko kurssi stellade bereȟ 1980 aro Kiurupanjako fooros. Kaalenge fendide sikjibosko stedi hin nm. aaȟtas Perdalno-Savosko professioko instituutos aro Kiurupanjako fooros ta Ypäjäko grengo instituutos. Romanibe ta grengo hajibosko tšetiba ȟaȟtavaha jakkes, te aro vauro graadesko professiako sikjibosko instituuti kai rikkavena grengo džaanibosko botnosko roodiba, hin vojiba laagaven arre kaalengo tšimbako ta –kulttuuresko sikjibi.
Traditiosko aavibosko tiija
Kaalengo grengo hajibongo dživiba hin aro faarliba te naȟuven foorengo aavibosko ȟaal ta panna kaalengo tšuoribosko ta ring nourimesko ȟaal, bi panna douva, te siiva naa tšekkar horttas iekade kaalengo ȟleȟtengo grengo džaanibosko ta hajibosko veeriba. Buut Fintiko koni fendide kaalo grengo džeenenna roodena bi pengo dživiba auriako themmenna, alti Unkariko themmesta, dai saaro džaaniba džala aro auriako themme naaka kaalengo tšetibosko profilos sar tšiȟko grengo hajibongiiren na aprula aro saarenge džaaniba. Iek doȟ dai hin douva, te aro grengo boliba hin kaalengo ring tšuuvibossa iega formi.
Dooleske ke grengo streeniba puȟȟela butide ekonomisko louve, kutjuvena tšuoride ta aro fooros buurime kaalengo kentengo vojiba te rikkaven neeruno ta dživido kontaktos aro green. Jakkes ajasavo kontaktos so ȟunjula aro gresko kultturis hin nikki dotta, so hin aaȟtas sigide tšangen ka sas grai sar iek huupako lendos vaurensa. Aro ajasavo stedos niina gresko kultuurisko streeniba ömsila kuti tiijako paalal lokkes jakkes, te auriako-grengo freestibosko muodi apruvena butide
Dai vojuvahas te angouvaven jakkes, te tšuuven iek dielos ekonomisko resusjenna aro kaalengo kentengo ta –ternengo streenibosko ta grengo streenibosko ȟaȟtiba grengo kulttuurisko traditiosko mestarengo liedibossa. Dauva vojuvahas te tšeeren jakkes, te vaagos mote stellaven aktivikaane kurssi ta kampi, kai tšuuvahas it fintiko siiva koon hin koni fendide grengo džeene ta kaalengo grengo hajibongiirengo džaaniba ta hajiba it jakkes, te vojuvahas te dielaven doola džaanibi kaalengo kentenge ta ternenge. Kaalengo grengo huupenna ta ȟleȟtenna mote samlaven rakkibi ta grengo saaki ta guosi ta doolenna mote tšeeren grengo literatuuros doolensa koon rikkavena grengo histores. Finitiko kaalengo grengo kulttuuris mote lel it sar internationaalo kaalengo diives pesko iego juulako diives elle kaalengo dielos mote apraven naal it vaure juulako diivensa. Ajasavo juulako diives vojulas aaȟȟes nm. 6.9 so hin Finitiko gresko diives.
Oppenbaaribosko paalal aaȟȟime tšetibi
Vollako thaanesko Romano saakengo rakkibosko komiteos
Internetosko-navarsinja
Yle Uutiset: Perinteet vetävät romaneja raviurheilun pariin
Hevosurheilu: Romanien ravikuningas
Iltasanomat: Henri Bollström pääsi tonnikerhoon – ei unohda koskaan kahta erilaista hevoskokemustaan
Travronden: Tino Ärling tillbaka igen: ”Jag har lärt mig en läxa
Yle Radio 1: Romanien hevostaidot Unescon elävän perinnön listalle
YouTube: Jalmari Svart - Romanina raviurheilussa
YouTube: Ravivalmentaja Harri Åkerlund haastattelussa
Literatuura
Lindberg, Väinö & Blomster, Risto 2012. Romanien hevoset ja kärryt. Teoksessa Pulma, Panu (toim.) Suomen romanien historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pulma, Panu 2012. Suomen romanien historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.