Kalevala -kulttuurikilpailu
Kuvaus
Kansalliseepoksemme Kalevalan opetusta edistetään kulttuurikilpailun avulla. Kilpailua on toteutettu Puumalassa vuodesta 1999. Kalevalan opetus ja siihen liittyvä kulttuurikilpailu ovat osa perusopetuksen paikallista opetussuunnitelmaa, mikä takaa opetuksen jatkuvuuden. Kilpailu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden tuoda esiin luovaa osaamista äidinkielen ja kuvataiteen tehtävissä.
Kulttuurikilpailu perustuu vuosittain yhteen Kalevalan runoon, jota opettaja ohjaa lukemaan yksityiskohtaisesti. Apuna käytetään Kalevalan sanakirjaa, jotta nuorille avautuu mahdollisimman paljon herkullisia yksityiskohtia.
Kulttuurikilpailu on kolmiosainen. Ensimmäinen osio koostuu helpohkoista tietokysymyksistä ja toinen osio on äidinkielen lyhyt tuottamistehtävä. Tuottamistehtävä voi olla esim. näytelmä, urheiluselostus tai kertomus siitä, kuinka Puumalan ja Sulkavan poika lähtevät kosimaan Imatran Ihanaa Inkeriä. Inkeri asetti kosijoille tehtäväksi kehitellä uusi ateria Imatran McDonald’s ravintolaan. Äidinkielen tehtävän pituus on rajattu kahteen kirjoitusarkkiin. Kolmantena on kuvataideosio, jossa toteutetaan kuvataidetyö vaihtuvilla tekniikoilla. Tekniikoina on käytetty esimerkiksi mobilen rakentamista, veneen veistämistä sekä korusuunnittelua.
Kilpailijat kilpailevat numeroilla ja vasta arvioinnin jälkeen voittajien henkilöllisyys selviää. Arviointiraatiin kuuluu kalevalaisia naisia sekä äidinkielen ja kuvataiteen opettajia. Voittajat julkistetaan Kalevala -kulttuurijuhlassa.
Kunnan kulttuuritoimi kustantaa juhlaan aiheeseen sopivan esiintyjän ja kalevalan runo esitetään juhlassa. Jännittävä jatkokertomus jatkuu vuodesta toiseen. Juhlassa julkistetaan tyttöjen ja poikien sarjan voittaja sekä jaetaan kunniamainintoja.
Myönteistä palautetta on tullut siitä, että Kalevalan runo on kerrottu koko yleisölle vielä juhlassa. Kuvituksen ovat laatineet alempien luokkien oppilaat tai iltapäiväkerholaiset. Vanhemmat saapuvat kuulemaan jatkokertomusta vuodesta toiseen. Kilpailu käydään läpi ja palautetta pyritään antamaan sekä yleisesti, että myös voittajatöistä. Usein päädytään jakamaan myös kunniamainintoja äidinkielen tai kuvataiteen töistä. Alusta pitäen on panostettu palkintoihin sekä tiedottamiseen. Juhlassa julkistetaan tyttöjen sekä poikien sarjan voittaja ja jaetaan kunniamainintoja.
Tausta
Jo kansakoulun opetukseen kuului Kalevalan lukeminen. Oudot sanat ja pitkä teksti tappoivat monelta innostuksen tutustua Kalevalaan tarkemmin. Myöhemmin ilmestyivät Lyhennetty Kalevala, Lasten Kalevala ym. Kalevalan versioita, joiden kertomuksiin on koottu ainoastaan Kalevalan runojen juoni. Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala toi mukaan huumorin ja elävöitti Kalevalaa.
Juoni ei kuitenkaan kerro koko kalevalaisen ilmaisun syvyyttä. Runonlaulajien visuaalinen kieli on vahvaa ja hienorytminen lyriikka sekä useat toistot eri sanoin kuvaavat tapahtumia yksityiskohtaisesti.
Puumalassa käynnistyi Kalevalan opetus usean toimijan yhteistyönä osana perusopetusta vuonna 1999 kolmiosaisen kulttuurikilpailun muodossa. Kilpailulle on haettu alusta asti julkisuutta ja siihen liittyvät hyvät ja runsaat palkinnot. Kilpailun käynnistivät yhteistyössä Kalevalaisten Naisten Liitto ja Puumalan opetustoimi.
Tulevaisuus
Kalevala -kulttuurikilpailu on räätälöity vuosittain Kalevalan runon mukaiseksi. Runoon 19 päättyvät lyhyemmät, helposti kilpailuksi taipuvat kokonaisuudet. Pohjolan häiden alkaessa täytyy miettiä uusia muotoja tai ryhtyä kertaamaan Kalevalaa ensimmäisestä runosta alkaen. Kalevalan opetus kuitenkin jatkuu perusopetuksen kuudennella luokalla opetussuunnitelman turvaamana.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Puumalan kunnan perusopetus, Puumalan kunnan kulttuuritoimi, Puumalan Kalevalaiset Naiset ry.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Jussila, Raimo (2009) Kalevalan sanakirja. Helsinki: Otava.