Kalevalainen jäsenkorjaus
| Kalevalainen jäsenkorjaus | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Perinnehoitokulttuurissa terveys nähdään kokonaisvaltaisena toiminnallisten rakenteiden, ravinnon ja mielen kokonaisuutena. Kalevalaiset perinnehoidot, kuten kalevalainen jäsenkorjaus, ovat satoja vuosia vanha tapa käsitellä kehon kudoksia pehmeästi nivelten liikeratoja hyödyntäen siten, että keho saadaan luonnolliseen tilaan, jolloin puolustukselle ei ole tarvetta. Kalevalainen jäsenkorjaus perinnehoitona ylläpitää käsillä hoitamisen kulttuuria, jossa kosketuksen ja vuorovaikutuksen merkitys on tärkeää. Perinnettä harjoittavat koulutetut nimisuojatut kalevalaiset jäsenkorjaajat, joita on noin kahdeksansataa.
Kansanlääkintäseura ry järjestää koulutusta viidellätoista paikkakunnalla eri puolella Suomea yhteistyössä muun muassa opistojen kanssa. Osaajien määrä kasvaa noin sadalla vuosittain. Vuonna 1986 perustettu Kansanlääkintäseura ry tallentaa ja jakaa tietoa kansanparannusperinteestä, myös kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Jäseniä seurassa on yli 1400.
Vuonna 2014 perustettu Kalevalainen kansanparannus -säätiö tallentaa ja jakaa tietoa laajemmin perinnehoidoista seminaarien, tiedotteiden, kannanottojen ja julkaisujen avulla. Säätiö käynnisti perinnehoitojen neuvottelukunnan toiminnan vuonna 2015 tukemaan perinnehoitojen tallentamista ja vuorovaikutteisuutta viranomaisiin ja kansanedustajiin. Neuvottelukunnan tavoitteena on saada Suomeen kansallinen perinnehoitostrategia Maailman terveysjärjestö WHOn tavoitteiden mukaisesti sekä saada edistettyä kalevalaista jäsenkorjausta koskevaa tutkimusta ja sen laajempaa tunnistettavuutta.
Perinteen harjoittaminen
Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu koko kehon pehmytkudoksia kunnioittavaan käsittelyyn. Kudosrakenteita avataan löyhien sidekudosten nesteitä hyödyntäen hitain liikkein imunestekierron virtaus huomioiden. Nivelpinnat saatetaan kohdalleen asiakkaan omaehtoisia liikeratoja hyödyntäen, jolloin ravintokierto avautuu ja hermotoiminta saadaan luonnolliseen tilaansa, jossa puolustukselle ei ole tarvetta. Tämän hoitomuodon on mestariparantaja Olavi Mäkelä avannut yhdessä Kansanlääkintäseura ry:n kanssa tähän päivään. Tänä päivänä ymmärretään laskimoläppien, imusuoniston ja löyhien sidekudosten välinesteiden merkitys, joka korostuu kalevalaisen jäsenkorjauksen kudoksia kunnioittavassa käsittelyssä. Näiden lisäksi kalvorakenteiden hermotus, kolmiulotteisuus ja niiden liikkuminen toistensa suhteen liittyvät kehon jäykkyyteen ja siihen liittyvään käsitteistöön. Kalevalainen jäsenkorjaus on kokonaisvaltainen perinnehoitomuoto, jota käytetään esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmiin sekä niistä johtuviin vaivoihin.
Kansanlääkintäseura ry kouluttaa osaajia kolmivuotisella käytäntöpainotteisella monimuotokoulutuksella. Kolmen vuoden aikana osaajien tulee tehdä vähintään kolmesataa dokumentoitua hoitoa. Ensimmäisenä vuonna opitaan hoitamaan virheasentoja lihasten ja nivelten kautta. Toisena vuonna opitaan hyödyntämään löyhien sidekudosten välinesteitä kalvorakenteiden avaamisessa. Kolmantena vuonna opitaan hermotuksen merkitys. Ennen kalevalainen jäsenkorjaaja -nimen käyttöoikeutta tulee läpäistä näyttökokeet. Nimen käyttöoikeus edellyttää sitoutumista eettisiin ohjeisiin ja osallistumista vähintään joka toinen vuosi täydennyskoulutuksiin, joissa käydään läpi yhä moniongelmaisempien asiakkaiden hoitoa perinteen mukaisesti. Koulutus jakautuu oppipoika-, kisälli-, kalevalainen jäsenkorjaaja- ja mestari-nimikkeisiin.
Opiskelijat hakeutuvat koulutukseen perinteeseen liittyvän kiinnostuksen ja omakohtaisen hoidollisen kokemuksen avittamina. Kouluttamiseen soveltuvat osaajat jakavat tietoa uusille oppilaille, ja mestarit ottavat näyttökokeet vastaan. Osaajia on ympäri Suomea noin kahdeksansataa. Muutamia osaajia on Euroopassa, mm. Ruotsissa, Tanskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ei ole erilasia koulukuntia, mutta muunlaisiakin jäsenkorjausperinteitä on myös Suomessa.
Perinteen taustaa ja historiaa
Muinoin jäsenkorjausperinteen oppiminen on tapahtunut perhepiirissä oppipoika-menetelmällä, ja taito on siirtynyt perheenjäseneltä toiselle.
Maisteri Mauri Haartea on kerännyt hierontaan liittyvää tietotaitoa Pohjoismaista ja Pohjois-Euroopasta ja perusti suomalaisen hierontatavan sekä ensimmäisen hierojakoulun 1900-luvun alussa. Hänen oppinsa mukaan kudoksia tuli kunnioittaa, niitä tuli käsitellä pehmeästi kipua tuottamatta ja käsittelyn tuli tapahtua aina sydämeen päin. Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu kudosten pehmeään ja kivuttomaan käsittelyyn Mauri Haartean oppien mukaisesti.
Vuonna 1996 Kansanlääkintäseura ry nimesi hoitomuodon edellä mainittujen hoitoperinteiden mukaan kalevalaiseksi jäsenkorjaukseksi, ja sille saatiin EU:n harmonisointiviraston nimisuoja vuonna 2005. Nimisuoja mahdollistaa kalevalaisen jäsenkorjauksen erottamisen enemmän esimerkiksi manipulaatioon ja/tai erilaisiin hierontoihin pohjautuvista jäsenkorjausmuodoista kuluttajasuojan lisäämiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on saatu lisää tietoa löyhien sidekudosten ja kalvojen hermotuksen rakenteista. Nyt ymmärretään entistä paremmin kalevalaisen jäsenkorjauksen hoidollinen vaikutus ja hoitoon liittyvä perinteinen tietotaito.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Kansalaisten myönteiset kokemukset kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta ovat lisänneet tietoisuutta hoitoperinteestä kotimaassa ja jonkin verran myös ulkomailla. Vuosittain yli sadantuhannen asiakkaan omakohtainen tai lähipiirin kokemus siitä, kuinka kehon virheasennot ovat vaikuttaneet kipuun ja elämänlaatuun, ovat myötävaikuttaneet tunnettuuden lisääntymiseen. Tunnettuus on kasvanut perinteiseen tapaan suusta suuhun -menetelmällä.
Kalevalaisen jäsenkorjausperinteeseen liittyvä osaaminen leviää myös kolmevuotisen käytäntöpainotteisen monimuotokoulutuksen avulla. Tieto siitä kulkee tyytyväisten asiakkaiden synnyttämän kansalaisverkoston ja tiedotuksen avulla. 2010-luvulla kalevalaista jäsenkorjaushoitoa on annettu yli 3 miljoonaa kertaa. Esitteitä on jaettu 2010-luvun loppupuolelta saakka messuilla ja eri tilaisuuksissa yli toistakymmentätuhatta kappaletta vuosittain.
Kalevalaista jäsenkorjausta on käsitelty laajemmin perinnehoitoa tallentaneiden ja niihin perehtyneiden asiantuntijoiden tekemässä perinnehoitokirjassa Perinnehoitojen verhottu tieto (Vertanen, Hänninen, Piippo, Piilo & Tuohimaa 2017). Lisäksi on pidetty maakuntaluentoja, ja esimerkiksi vuosina 2017-2018 pidettiin 54 luentoa, jotka tavoittivat yli 5000 kuulijaa.
Kalevalaista jäsenkorjausta on käsitelty myös interaktiivisissa tunnin mittaisissa radiolähetyksissä Järviradiossa, jossa kansalaiset ovat soittaneet lähetykseen ja kertoneet kokemuksia sekä esittäneet kysymyksiä Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Myös Yleisradio, AlfaTV ja aikakausilehdet ovat jakaneet tietoa kalevalaisesta jäsenkorjauksesta.
Keväällä 2020 koottiin ihmisten kokemuksia kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta kirjaksi ja niitä on luettu radiossa. Hoitokokemuksia kirjaa tuli kaikkiaan yli 150 vauvasta vaariin.
Perinteen tulevaisuus
Kalevalaisen jäsenkorjauksen hoitoperinteen tulevaisuus näyttää vahvalta aktiivisen sekä vuorovaikutteisen osaaja- ja käyttäjäverkoston ansiosta. Perinnehoitojen käyttäjien keskuudessa kalevalaisen jäsenkorjauksen perinnehoitokulttuuria vaalitaan ja sen merkitys ymmärretään. Hoidolliset kokemukset tukevat hoitoperinteen vaalimista. Suomessa perinnehoitokulttuuriin kohdistuvat viralliset yhteiskunnalliset asenteet eivät kohtaa asiakkaiden kokemusta ja heidän antamaansa arvostusta kalevalaiselle jäsenkorjaushoidolle. Käyttäjien kokemuksia dokumentoimalla saadaan niistä kerrottua tarkemmin laajemmalle yleisölle. Perinteenharjoittajien taholta toivottaisiin viranomaisten arvostusta käsillä hoitamisen kulttuuria kohtaan lisättävän. Niin ikään he toivoisivat hoidollisen vaikutuksen, kosketuksen ja vuorovaikutuksen merkityksen perinnehoitokulttuuriin lukeutuvassa kalevalaisessa jäsenkorjauksessa tulevan entistä paremmin esille tulevaisuudessa.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Kalevalainen kansanparannus -säätiö
Perinnehoitojen neuvottelukunta.
Päiviö Vertanen, puheenjohtaja, Kalevalainen kansanparannus -säätiö.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Verkkolähteitä
Yle Uutiset: Jäsenkorjaaja palauttaa kehon luonnolliseen tilaan 5.8.2013
Yle Uutiset: Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta apua migreeniin 20.10.2010
Yle Akuutti: Kalevalainen Jäsenkorjaus 19.3.2018
Päivänlehti: Kalevalaisella jäsenkorjauksella selkä kuntoon... 20.5.2017
Videolinkkejä
Yle Areena: Kotimaan kasvot kalevalainen kansanparannus 15.11.2016
YouTube: Perinnehoitojen merkitys seminaari Tiedekeskus Heurekassa 28.2.2019; Hieronta ja kuppaus
Järviradio: TULES-seminaari Tiedekeskus Heureka 16.9.2019
MTV3 SuomiAreena: Kalevalainen jäsenkorjaushoito kuntoutuksessa
Radio-ohjelmia
Yle Areena: Kalevalainen Jäsenkorjaus ja kuppaus 29.3.2019
Yle Areena: Perttu Häkkinen: kansanlääkintää ja kalevalaista jäsenkorjausta 23.5.2017
Yle Areena: Liikuntatunti: Kalevalainen jäsenkorjaaja löytää vanhankin vaivan 5.12.2013
Järviradio: Kalevalainen Jäsenkorjaus terveydenhoidossa ohjelmasarja ja AlfaTV
Kirjallisuus ja muita lähteitä
Kalevalaisen jäsenkorjauksen tunnettavuuskysely, Anna Markkula Jyväskylän yliopisto, 2019
Perinnehoitojen tietoisuuden lisääminen 2017-2018, Eveliina Rajala, Itä-Suomen yliopisto 2019,Kalevalaisen jäsenkorjauksen osaajakysely, Eveliina Rajala, 2019
Vertanen, Päiviö & Hänninen, Osmo & Piippo, Sinikka & Tuohimaa, Pentti & Piilo, Riitta (2017) Perinnehoitojen verhottu tieto. Kokkola: Kalevalainen kansanparannus-säätiö.
Vertanen, Päiviö (2020) Taistelua kipujen kanssa. Kokkola: Kansanparannus-säätiö
WHO:n perinnehoitostrategia vuosille 2014-2023
Perinnehoitojen neuvottelukunnan julkaisu 2022: Kansallinen perinnehoitojen strategia 2022-2032