Karjalainen kansantanssi
| Karjalainen kansantanssi | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Karjalaisia kansantansseja harjoitetaan useissa kansantanssiseuroissa eri puolilla Suomea. Erityisesti joensuulainen nuorisoseura Motora ja lappeenrantalainen nuorisoseura Rajan Nuoret, joilla molemmilla on useita tanssiryhmiä, ovat erikoistuneet karjalaisen kansantanssiin. Motora ja Rajan Nuorten kansantanssiryhmä Kirjavat on palkittu 2000-luvulla Vuoden kansantanssiyhtye -tittelillä 2000-luvulla. Seurojen tanssijat esiintyvät kotimaakuntiensa lisäksi eri festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla.
Perinteen harjoittaminen
Karjalaisia kansantansseja harrastetaan nykypäivänä tanssiseuroissa. Myös ammattilaisryhmät ovat ottaneet ne ohjelmistoonsa, sillä tanssit ovat yleisöön meneviä ja tanssijoiden taidot tulevat niissä esille monipuolisesti. Harrastajia on lapsista eläkeläisiin. Pääosa harrastuksesta on tavoitteellista: ryhmät valmistelevat esityksiä eri tilaisuuksiin ja osallistuvat säännöllisesti valtakunnallisiin katselmuksiin, joissa tuomaristo luokittelee ryhmät järjestykseen. Tavoitteellisuus näkyy myös esiintymisten määrässä. Esimerkiksi Motoran kansantanssiryhmät esiintyivät toimintavuotena 2013–2014 yhteensä 61 tilaisuudessa, joissa oli noin 15 000 katsojaa.
Oulun ammattikorkeakoulu kouluttaa tanssinopettajia, jotka voivat valita pääaineekseen kansantanssin. Lapin urheiluopiston ammattitanssijakoulutuksessa voi suuntautua kansantanssiin. Molemmissa oppilaitoksissa karjalainen kansantanssi on oleellinen osa koulutusta.
Seuroissa tapahtuvan ohjatun harrastuksen lisäksi karjalaisia perinnekuvioita tanssitaan niin sanotuissa huutokatrilleissa, jotka ovat kaikille avoimia ohjelmia monissa kansantanssitapahtumissa.
Suomalaisten ryhmien lisäksi kansantanssin harrastajat ja ammattilaiset pitävät yllä karjalaista tanssiperinnettä etenkin Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Perinteen taustaa ja historiaa
Karjalainen tanssi ei noudata maantieteellisiä rajoja; tansseja on talletettu molemmilta puolilta Suomen ja Venäjän kulloistakin rajaa, ja niissä on sekä itäisiä että läntisiä vaikutteita. Alkuperänsä mukaan tanssit on jaettu usein kolmeen ryhmään: Etelä-Karjalan, Laatokan Karjalan ja Vienan Karjalan tansseihin.
Etelä- ja Keski-Karjalassa (esim. Vepsä, Aunus, Prääsä, Karhumäki) tunnetuimpia vanhoja kontratansseja ovat erilaiset ristikontrat ja katrillit, jotka muodostuivat suurista ja pienistä piireistä, kättelyistä ja risteistä. Tanssit saapuivat Venäjälle 1600–1700-lukujen vaihteessa, Katrilleja alettiin tanssia Pietarin salongeissa 1700–1800-lukujen vaihteessa, ja Karjalaan ne tulivat 1800-luvun lopulla. Katrillilla aloitettiin illanvietto suurissa juhlissa ja sillä päätettiin bessodat eli iltamat.
Karjalaisten kansantanssien suosio nousi Suomessa 1980-luvulla. Ryhmät viehättyivät tanssien vauhdikkuudesta, rytmien vaihdoksista ja vapaasta improvisaatiosta. Sysäyksen suosiolle antoi petroskoilaisen kansantanssiopettajan ja perinteentallentajan Viola Malmin julkaisema kirja "Karjalaisia kansantansseja". Malmi myös vieraili Suomessa opettamassa. Monet suomalaiset ryhmät kävivät kouluttautumassa Karjalan tasavallassa ja solmivat yhteistyösuhteita sikäläisten ryhmien kanssa.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Suomen Nuorisoseurat, Karjalainen Nuorisoliitto ja muut kansantanssijärjestöt järjestävät jatkuvasti ohjaaja- ja tanssijakoulutusta, jossa karjalaisella kansantanssilla on tärkeä sija. Koulutus tavoittaa tuhansia ohjaajia ja tanssijoita vuosittain. Suurten yleisötapahtumien yhteisohjelmissa karjalainen tanssiosuus on vakionumerona.
Karjalaisten kansantanssien perinne välittyy suurelle yleisölle etenkin Kaustisen kansanmusiikkifestivaalilla ja Suomen Nuorisoseurojen järjestämissä suurissa valtakunnallisissa tapahtumissa: Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa, Folklandia-risteilyllä ja Lasten Kalenoissa.
Ulkomaan festivaaleilla suomalaiset ryhmät panostavat usein karjalaiseen kansantanssiohjelmistoon. Esimerkiksi Motoran kansantanssiryhmät matkustavat vuosittain eri Euroopan maihin: kesällä 2016 kaksi ryhmää kävi festivaaleilla Italiassa, yksi Belgiassa ja yksi Sloveniassa.
Perinteen tulevaisuus
Vuonna 2016 vietetään Suomessa kansantanssin riemuvuotta, kun ensimmäisestä julkisesta kansantanssiesityksestä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi ympäri Suomea on paljon erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joilla muistutetaan kansantanssiperinteen elinvoimaisuudesta. Helmikuun 5. päivänä tanssittiin koko maassa karjalaista Koiviston polskaa, joka oli ensimmäinen Suomessa esitetty tanhu. Päätapahtuma oli Pispalan Sottiisissa Tampereella, jonka ohjelmassa oli runsaasti karjalaista kansantanssia. Karjalaisen Nuorisoliiton vuoden 2017 vuosiohjelman nimi on Karjalaisten tanssien aarteita. Karjalaisia kansantansseja nähdään kesällä 2017 myös Turussa, jossa järjestetään Euroopan suurin kansanperinnefestivaali Europeade 2017.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Tanhuvakka Suomalaisen kansantanssin ystävät 2012.
Viola Malmi 2005: Elämäni tanssi: Karjalaisen kansantanssin arkea ja juhlaa. Toim. Antti Koiranen ja Hannu Tommola. Tampereen yliopisto.
Viola Malmi 1982: Karjalaisia kansantansseja. Suomalaisen kansantanssin ystävät.
Viola Malmi 1993: Karjalaisen kansantanssin lähteillä. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi.