karjalanpaisti
| Karjalanpaisti | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja. Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.
Vuonna 2007 Iltalehden lukijat äänestivät karjalanpaistin Suomen kansallisruoaksi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n, MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä
Perinteen harjoittaminen
Karjalanpaisti on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana.
Perinteen taustaa ja historiaa
Karjalanpaistiin kuuluu pelkkää lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa ja pippuria ja laakerinlehtiä. Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, tai juureksia, sipulia, perunaa tai porkkanaa. Myös ryynejä tai papuja, lähinnä härkäpapua, voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita tai perunasosetta. Arkisempi karjalanpaisti syntyy käyttäen raaka-aineena pelkkää lihaa, vettä ja mausteita. Luut ja juurekset antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Karjalanpaisti on yksi Suomen vanhemmista perinneruoista ja tuttu monista juhlista ja pyhäpäivän aterioilta. Karjalanpaisti kaltaisia padassa hiljalleen haudutettavia liharuokia löytyy kuitenkin myös muista maailmankolkista ja ne ovat usein yhtä vakiintuneessa asemassa maan ruokaperinnehistoriassa kuin karjalanpaistiresepti Suomessa. Monet reseptit ovat kuitenkin kokeneet modernisointia, jolta suomalaisen karjalanpaistin ohje sen sijaan on välttynyt.
Perinteen tulevaisuus
Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja. Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.
Vuonna 2007 Iltalehden lukijat äänestivät karjalanpaistin Suomen kansallisruoaksi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n, MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
tide ja luovailmaisu jedu Nivala
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
https://suomisyojajuo.fi/2017/10/04/karjalanpaisti/ https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalanpaisti
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/karjalanpaisti
https://snellman.fi/fi/reseptit/karjalanpaisti/
https://www.google.com/url? sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.suomi24.fi%2Freseptit%2Fkarjalanpaisti&psig=AOvVaw1JWc6lFokZSsJqlwEU9phw&ust=1614755616174000&source=images&cd=vfe&ved=0CBAQtaYDahcKEwjg-JrIh5HvAhUAAAAAHQAAAAAQBg