Korsnäsinpaidan valmistaminen

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korsnäsinpaidan valmistaminen
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Korsnäs, Pohjanmaa
Asiasanat villapaita, neule, virkkaus

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Kuva: Gunnar Bäckman, yksityiskokoelma.

Korsnäsinpaita on melko tunnettu käsitöistä kiinnostuneiden parissa niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Korsnäsin kunta on ottanut paidan osaksi omaa profiiliaan, mutta vastuun valmistamisen taidosta ja tiedon siirtymisestä kantaa Korsnäsin Kotiseutuyhdistys. Kotiseutuyhdistyksen piirissä toimii mestareita, jotka osaavat valmistaa paitoja ja jakavat osaamistaan nuoremmille.

Paita kiinnostaa, koska se on ainutlaatuinen ja näyttävä. Monet käsityöntekijät haluavat oppia taidon valmistaa korsnäsinpaitoja ja osallistuvat kursseille tai opiskelevat kirjoista. Yhdistys myös ylläpitää kotiseutumuseota, jossa paidat ovat näyttävästi esillä.

Ruotsinkielisen Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys Österbottens hantverk rf samoin kuin alueen kansalais- ja työväenopistot ovat järjestäneet kursseja, joilla on opiskeltu korsnäsinpaidan valmistaminen. Österbottens hantverk, yhdistys, on järjestänyt kansainvälisiä neulekulttuurin seminaareja ja julkaissut kirjoja korsnäsinpaidoista. Korsnäsinpaita on ollut esillä monissa käsityöalan tilaisuuksissa ja siitä on julkaistu kuvia ja ohjeita kirjoissa ja lehdissä mm. Amerikassa ja Japanissa.

Perinteen harjoittaminen

Yksittäiset käsitöistä innostuneet ihmiset valmistavat itselleen korsnäsinpaitoja ja jotkut saattavat tehdä niitä myös tilauksesta. Useimmiten taito opitaan kursseilla ja monelle kurssilla tehty paita jää ainoaksi. Paidat tehdään villalangasta virkkaamalla ja neulomalla. Virkkauksen ja neuleen yhdistäminen samaan villapaitaan, runsaat kuviot ja kirkkaat värit ovat tyypillisiä korsnäsinpaidoille. Käsityöntekijöitä kiehtoo mielenkiintoinen valmistusprosessi, käyttäjiä koristeellinen vaate ja kiintoisa historia. Korsnäsinpaidan valmistajat tekevät mahdollisimman tarkkoja museopaitojen kopioita käyttäen tarjolla olevia materiaaleja. Paidoista tehdään kuitenkin käyttömukavampia kuin 1800-luvulla ja muotoilusta voi myös nähdä ovatko muodissa vartalonmyötäiset vai väljät vaatteet. Paidat ovat toimineet myös inspiraation lähteenä.

Kuva: Gunnar Bäckman, yksityiskokoelma

Perinteen taustaa ja historiaa

Villapaita edustaa 1800-luvun puolenvälin jälkeistä muotiuutuutta ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Virkkauksen tultua tunnetuksi ja muotiin joku luova ihminen keksi soveltaa sitä villapaitoihin, joita aiemmin oli valmistettu kokonaan neulomalla. Näyttävä lopputulos miellytti ihmisiä ja sitä alettiin kopioida ja muunnella. Korsnäsinpaitojen valmistamisen perinne on säilynyt katkeamattomana jo yli 150 vuoden ajan. Tuotekehitys, jossa yhdistyivät aiempi tapa tehdä villapaitoja ja muotiuutuus, onnistui. Virkatut ja neulotut paidat tunnetaan ainutlaatuisina, koristeellisina ja hauskoina. Harvemmin kiinnitetään huomiota niiden käyttöominaisuuksiin. Korsnäsinpaitaa voidaan pitää kansanomaisen neulepaidan huipentumana. Tekijältä vaaditaan taitoa ja kärsivällisyyttä.

Villapaidasta on muodostunut yksi Korsnäsin, suomenruotsalaisuuden, suomalaisuuden ja käsityöosaamisen symboli riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Korsnäsinpaidasta on tullut kulttuuriperintöä paljolti myös siksi, että se on saanut julkisuutta ja paitoja on tallennettu useihin museoihin. Paitoja oli kuvattu jo 1880-luvulla ainakin kolmessa Arvid Liljelundin maalauksessa. Liljelund maalasi paidat niin tarkkaan, että ne voi rekonstruoida kuvan perusteella. Ylioppilasosakuntien kansatieteellisen keruutoiminnan yhteydessä tallennettiin kaksi korsnäsinpaitaa ja yksi villapaita Vöyriltä. Theodor Schvindt kirjoitti vuonna 1885 luetteloon ruotsinkielisten rantapitäjien komeista miesten juhlapuvuista ja toteaa ”Kauniimpia ja Pohjanmaalla omituisimpia vaatekappaleita ovat lyhyet ja paksut villa- tai pumpulilangasta neulotut miesten paidat eli röijyt (stikka-tröj)”. Toisen paidan yhteydessä on teksti ”villapaita (stickatröj), ylen komeaksi, punakirjavaksi neulottu, sepaluksetta; vielä käytännössä olevaa muotoa. Korsnääsi. Huomaa naisten kuvat vyötäisillä”. Korsnäsinpaidat nostettiin vahvasti esiin 1920- ja 1930-luvuilla Korsnäsiin tehtyjen kansatieteellisten tutkimusretkien pohjalta tehdyissä julkaisuissa.

Korsnäsinpaitoja. Kuva: Gunnar Bäckman, yksityiskokoelma

Korsnäsinpaidan ensimmäinen tekijä ei ole tiedossa. Kylissä toimi aiemmin mestareita, jotka tekivät paitoja tilauksesta. Paita saatettiin valmistaa kolmen naisen yhteistyönä. Näin mestari siirsi osaamista eteenpäin. Paidat olivat lähinnä miesten pyhävaatteita. Varakkaimmissa taloissa myös naisilla saattoi olla korsnäsinpaita. Paitoja tehtiin myös lapsille. Niitä annettiin lahjoiksi tärkeille henkilöille kuten papeille ja opettajille sekä sulhaslahjoiksi. Miehet käyttävät edelleenkin usein korsnäsinpaitaa kansallispuvun tapaan juhlavissa tilaisuuksissa. Nykyään naiset käyttävät paitoja enemmän kuin miehet ja niitä käytetään myös enemmän tavallisten villapaitojen tapaan.

Kotiseutuyhdistys on julkaissut Gretel Dahlbergin kirjoittaman tutkimuksen korsnäsinpaitojen tekijöistä, mestareista sekä malleista, niiden levinneisyydestä ja paitojen valmistuksesta. Korsnäsinpaidoista on tehty pro gradu -tutkielma ja väitöskirja, ja niitä on käsitelty useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Korsnäsin kunta on käyttänyt korsnäsinpaita-aihetta ilmoittelussa. Korsnäsinpaitoja on tallennettu ainakin Kansallismuseon, Pohjanmaan museon, Korsnäsin kotiseutumuseon, Bragen pukumuseon, Nordiska museetin (Tukholma) ja moniin yksityiskokoelmiin.

Kuva: Gunnar Bäckman, yksityiskokoelma

Perinteen eteenpäin välittäminen

Korsnäsinpaitojen tarina siirtyy eteenpäin tekijöiden, kurssitoiminnan, julkaisujen ja näyttelyiden kautta. Korsnäsissä pidetään yllä paitojen valmistamisen taitoa järjestämällä kursseja ja siirtämällä osaamista nuoremmille. Kursseja järjestetään ennen kaikkea Pohjanmaan rannikkoseuduilla, mutta on niiden valmistamista opiskeltu Amerikassakin. Korsnäsinpaita on ollut yhtenä aiheena monessa neule- ja kansallispukutapahtumassa eri Pohjoismaissa. Kirjoja ovat julkaisseet Korsnäsin Kotiseutuyhdistys ja Österbottens hantverk sekä yksittäiset tutkijat. Paitoja on tallennettu moneen museoon ja yksittäiseen kokoelmaan. Korsnäsin Kotiseutumuseossa paita on pääroolissa ja se näkyy myös kunnan viestinnässä.

Perinteen tulevaisuus

Kiinnostus korsnäsinpaitoihin ja niiden valmistamiseen säilyy käsityöntekijöiden keskuudessa ja jonkin verran on myös kiinnostusta tilata niitä valmiina. Tallennettujen paitojen melko tarkkoja kopioita valmistetaan, mutta ne toimivat myös idealähteenä uusille tuotteille.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Korsnäs Hembygdsförening http://korsnas.hembygd.fi/suomeksi/

Österbottens hantverk http://www.loftet.fi/tietoa-meista/uusi-sivu/

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Video: Korsnäströjan https://vimeo.com/144220109?ref=fb-share&1

Dahl, Hjördis. 1934. Textilslöjd i Korsnäs. Teoksessa Folkloristiska och etnografiska studier V. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, 147-172.

Dahl, Hjördis. 1987. Högsäng och klädbod. Ur svenskbygdernas textilhistoria. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland.

Dahlberg, Gretel. 1987. Korsnäströjor för och nu. Korsnäs hembygdsförening.

Heikel, Yngvar. 1934. Dräckskicket i Korsnäs. Teoksessa Folkloristiska och etnografiska studier V. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, 15-146.

Luutonen, M., Bäckman, A-M. & Bäckman, 2003. G. Koreaa virkkaamalla. Vaasa: Österbottens hantverk rf.

Luutonen, M. 1997. Kansanomainen tuote merkityksenkantajana. Tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Helsinki: Akatiimi.

Luutonen, Marketta, Bäckman Anna-Maija ja Bäckman Gunnar. 2016. Lankapaitoja ja muita asusteita. Helsinki; Maahenki.