Kotiseutupäivät / kotiseutujuhlat

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kotiseutupäivät / kotiseutujuhlat
Sijainti Suomi
Asiasanat Kotiseutu, paikallisuus, juhla, kylä, pitäjä, perinne, kansallispuku, perinneruoka, runous, juhlapuheet, kirkko, jumalanpalvelus, retkeily, luonto, perhe, sukupolvi, perhejuhla, työnäytös, näyttely, museot, kotiseutupäivät, kotiseutujuhlat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Perinnettä harjoittavat maamme tuhannet kotiseutu-, kylä- ja kaupunginosayhdistykset, kunnat sekä muutkin yhdistykset ja yhteisöt, joille paikallisuus on tärkeää. Perinnettä toteutetaan niin Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä kuin maakunta-, alue-, kunta-, kylä-, kaupunginosa- kuin mikrotasolla. Sadoilla kylillä ja myös urbaaneilla lähiöillä ovat kotiseutupäivänsä/-juhlansa, jotka ovat kaikkialla ainutlaatuisia oman lähialueensa erityispiirteitä korostavia tapahtumia erilaisine kulttuuri-, ruoka-, juhla- ja tapaperinteineen.

Perinteen harjoittaminen

Kauko-Pohjan nuorisoseura esittää Itä-Karjalaisen tanhun Ruoveden kotiseutupäivillä 1954. Kuva: Suomen Kotiseutuliiton kuva-arkisto.
Kymenlaakson kotiseutupäivien juhlaillallinen Kouvolassa 1984. Kuva: Suomen Kotiseutuliiton kuva-arkisto.
Kotiseutupäivää vietetään paikallisen kulttuurin ominaispiirteiden esiin nostamiseksi, asukkaiden kotiseutukiintymyksen kasvattamiseksi sekä yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisäämiseksi. Kotiseutupäivä/-juhlaperinteeseen kuuluvat mm. jatkuvuus, paikallisen kulttuuriosaamisen esillä pitäminen, kotiseututietouden lisääminen, paikallisten luontoarvojen korostaminen sekä paikkakunnan kehityksen kannalta keskeisten henkilöiden näkyminen ja huomioinen ohjelmistossa ja osanottajien joukossa. Tapahtumat saattavat yhteen kantaväestöä ja muuttajia, joten niillä on myös suuri merkitys sekä maassamuuttajien että maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Perinteen taustaa ja historiaa

Koko maata koskevia kotiseutupäiviä on vietetty Suomessa vuodesta 1949, jolloin ensimmäisillä valtakunnallisilla päivillä perustettiin Suomen Kotiseutuliitto. Paikallisilla ja alueellisilla kotiseutujuhlilla/-päivillä ovat vielä paljon pitemmät perinteet. Viime vuosikymmeninä kotiseutujuhlat/-päivät ovat nousseet entistä näkyvämpään rooliin myös kaupunginosien asukkaita kokoavina ja yhdistävinä tapahtumina.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Perinnettä välitetään eteenpäin osallistumalla. Kotiseutupäivät kokoavat yhteen eri sukupolvet. Näin lapset ja nuoret kasvavat kotiseutupäiväperinteeseen ja turvaavat myöhemmin sen jatkuvuuden. Tapahtumiin liittyvät usein työnäytökset, näyttelyt, museovierailut sekä retkeilyt paikallisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Myös murre on vahvasti esillä.

Perinteen tulevaisuus

Tulevaisuus näyttää hyvältä. Yhteisöllisyys ja kotiseutuhenki ovat nopean muutosten maailmassa nousussa läpi maan ja myös urbaaneilla seuduilla halutaan kuulua paikkaan ja tuoda esille omaa kotikaupunginosaa.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Kotiseutuliitto Facebookissa

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Stenfors, Piia 2007. Suomalainen kotiseutuliike 1894–1944. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Suomen Kotiseutuliitto. Kotiseutuliikkeen historiaa.

Suomen Kotiseutuliitto. Valtakunnalliset kotiseutupäivät.

Turunen, Harri 2004. Suomalainen kotiseutuliike 1945–2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


Katso myös

Kotiseutu-aikakauslehti

Kotiseutuyhdistysten historiikit

Suomen Kotiseutuliiton vuosikertomukset