Koulukonsertit
Kuvaus
Koulukonserttitoiminnan tarkoituksena on tutustuttaa lapset ja nuoret monipuolisesti musiikillisiin ilmaisumuotoihin elävän musiikin tilaisuuksissa, jotka ovat korkeatasoisia, elämyksellisiä ja vuorovaikutteisia, ja jotka tukevat samalla oppilaitoksille asetettuja kasvatustavoitteita. Konsertit järjestetään useimmiten koulun omissa tiloissa koulupäivän aikana. Ne on varta vasten suunniteltu kohdeyleisön tarpeet huomioon ottaen ja niissä on yleensä 1 - 5 esiintyjää. Yhden koulupäivän aikana esiintyjät pitävät normaalisti kolme konserttia.
Suomen johtava koulukonserttien järjestäjä on Konserttikeskus ry, joka toteuttaa vuosittain 1200 – 1700 konserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Sillä on toimintansa aikana ollut arviolta yli viisi miljoonaa nuorta kuulijaa. Konserttikeskuksen lukuvuosittain julkaistavassa ohjelmistossa on 35-40 eri musiikinlajeja laajasti edustavaa ohjelmaa, joista noin kolmannes on uusia. Tärkeitä ohjelmien valintakriteereitä ovat mm. taiteelliset ja pedagogiset näkökohdat sekä esiintyjien vuorovaikutustaidot. Valitut uudet ohjelmat testataan kohdeyleisön edessä, minkä jälkeen niitä vielä kehitetään taiteellisen tuottajan johdolla ennen kuin konserttikiertueet alkavat. Konserttiohjelmat ovat integroitavissa muihin oppiaineisiin, missä myös joihinkin ohjelmiin liittyvät oheismateriaalit ovat apuna. Konserttien ankkuroimisessa paremmin koulun arkipäivään tehostaa myös Oppilaat konsertin tuottajina -toimintamalli, jossa joukko koulun oppilaita osallistuu koulukonsertin järjestelyihin.
Merkittävä osa Konserttikeskuksen konserteista on vuodesta 2008 lähtien toteutettu Konsertti joka kouluun -toimintamallilla, jonka ideana on tarjota vuosittain korkeatasoinen konserttielämys kunnan jokaiselle peruskoululaiselle musiikinlajeja vaihdellen. Tässä toiminnassa on tällä hetkellä mukana n. 80 000 oppilasta yli 60 kunnassa.
Koronapandemian alettua Konserttikeskus alkoi järjestämään keväästä 2020 alkaen koulukonsertteja myös etäkonsertteina. Lastenmusiikki ry myönsi Vuoden lastenmusiikkiteko -palkinnon Konserttikeskuksen etäkonserttisarjasta syksyllä 2020.
Tausta
Koulukonserttitoiminnan taustalla on ajatus, että lapset ja nuoret ovat yhdenvertaisia kulttuurin kuluttajia, kuten Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 31 on todettu. Pohjoismaissa lapsia pidetään samanarvoisina aikuisten kanssa, myös taiteen suhteen. Oikeus kulttuuriin ei kuitenkaan toteudu tasa-arvoisesti. Avaimena musiikilliseen tasa-arvoon on riittävän varhain aloitettu, kaikille lapsille tarkoitettu ja kaikkia musiikin alueita kattava musiikkikasvatus.
Opetusministeriön Nuorison musiikkitoimikunnan koollekutsumassa kokouksessa marraskuussa 1963 perustettiin Koulujen Musiikkikeskus (vuodesta 1973 Konserttikeskus). Koulukonsertteja oli järjestetty Suomessa ainakin 1940-luvulta lähtien, mutta toiminta haluttiin muuttaa järjestelmälliseksi. Koulukonserttien tarve liittyi uudenlaiseen musiikkikasvatukseen, jossa koulussa opiskelemisen, laulamisen ja soittamisen lisäksi haluttiin oppilaiden tutustuvan ammattilaisten valmistamaan musiikilliseen lopputuotteeseen elävässä tilanteessa. Yhdistyksen perustajiin olivat vedonneet eri oppilaitosten rehtorit ja opettajat, joilla ei ollut resursseja koulukonserttien järjestämiseen. Yhdistävänä tekijänä oli näkemys musiikista yleissivistykseen ja sen vuoksi julkiseen perusopetukseen kuuluvana ilmiönä.
Ensiksi keskityttiin klassiseen musiikkiin, mutta myöhemmin mukaan tulivat kansan- ja maailmanmusiikki, lastenmusiikki, jazz, rock jne. Koulukonserttien järjestäminen on vuosien varrella muuttunut Suomessa yhä ammattimaisemmaksi, missä muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Norjan esimerkki on ollut tärkeä. Vuonna 1998 perustettiin Pohjoismaiden koulukonserttijärjestäjien verkosto Nordiskt Nätverk för Skolkonserter (NNS), jonka jäsen Konserttikeskus on.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki Konserttikeskukselle nousi uudelle tasolle 2010-luvun alussa, mikä on kasvattanut yhdistyksen järjestämien konserttien lukumäärää selvästi.
Tulevaisuus
Pitkän aikavälin tavoitteena on saada kaikki Suomen koululaiset koulukonserttitoiminnan piiriin, mikä merkitsisi noin 4 000 koulukonsertin järjestämistä vuosittain Konsertti joka kouluun -toimintamallilla. Samalla konserttien tasoa on tarkoitus nostaa ja saada koulut tiiviisti vuorovaikutukseen Konserttikeskuksen kanssa.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Antti Häyrynen (2013): Sikamakeet konsertit – Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta
Konsertti joka kouluun -toimintamalli