Kulttuuriluotsit

Elävän perinnön wikiluettelosta


Piirroskoira, jonka vieressä puhekupla "Ei tarvi olla rotukoira nuuskiakseen taidetta".

Kuvaus

Kulttuuriluotsitoiminnan johtotähtenä on ajatus, että kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuriluotsit ovat vapaaehtoisia, jotka lähtevät kaveriksi museoihin ja kulttuuritapahtumiin. Kulttuuriluotsi on taide-elämyksen jakava kanssakulkija. Luotsattavana voi olla yksi ihminen tai ryhmä. Kulttuuriluotsin kanssa museoihin pääsee ilmaiseksi ja konserttiin tai teatteriin voi päästä alennettuun luotsihintaan. Luotsit tuovat kulttuuritarjontaa helpommin lähestyttäväksi kaikille kaupunkilaisille ja mahdollistavat myös erityisryhmien osallistumista kulttuuritapahtumiin.

Palveluasumisessa luotsit esittelevät matkalaukkunäyttelyitä asukkaille, jotta hekin, jotka eivät pääse enää liikkumaan, voivat nauttia kulttuurista. Kulttuuriluotsit toimivat yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten kanssa ja ovat toteuttaneet esimerkiksi museoissa erilaisia projekteja taidenäyttelystä konservaattorin avustamiseen. Kulttuuriluotsit koulutetaan luotsikurssilla, jossa käydään läpi kaupungin luotsauskohteet.


Tausta

Kulttuuriluotsitoiminta on saanut alkunsa Jyväskylästä. Jyväskylän taidemuseon museolehtori Sirpa Turpeinen osallistui 2005 vertaisliikunnanohjaajakoulutukseen ja piti ideaa vertaisohjauksesta loistavana. Hän halusi kokeilla voisiko vertaisohjausta soveltaa kulttuuriin. Keväällä 2006 kulttuuriluotsitoiminta lähti liikkeelle hankkeena. Kulttuuriluotsi-hankkeen tarkoituksena oli vapaaehtois- ja vertaisohjaajien sekä yhdyshenkilöiden kouluttaminen luotseiksi. Ensimmäinen luotsikurssi järjestettiin Jyväskylässä syksyllä 2006. Kulttuuriluotsitoiminta on levinnyt useille paikkakunnille.

Luotsitoiminta sai ensimmäisen koordinaattorin 2008, kun Hanne Laitinen, aloitti työn kulttuuriluotsikoordinaattorina Jyväskylässä. Vapaaehtoisilla on ollut toiminnassa aktiivinen rooli alusta saakka. He ovat olleet mukana ideoimassa ja toteuttamassa lisäkoulutusta sekä toiminnan uusia muotoja kuten erilaisia projekteja ja lukupiiriä. Kulttuuriluotsit myös vievät tietoa kulttuurin hyvistä vaikutuksista eteenpäin.


Tulevaisuus

Kulttuuriluotsitoiminnan kaltaista toimintaa löytyy Suomesta jo yli kahdeltakymmeneltä paikkakunnalta. Toiminta on kaupungista riippuen kulttuurikaveri-, kulttuuriystävä-, kulttuurikummi-, kulttuuriväärti- tai piristäjätoimintaa. Kaikissa kaupungeissa toiminnan perusidea on sama: mahdollistaa erilaisten ihmisten osallistumista kulttuuritapahtumiin.

Kulttuuriluotsien yhteistyö museoiden kanssa on syvenemässä ja vapaaehtoiset voivat olla mukana museotyössä ammattilaisten rinnalla. Tulevaisuuden näkymänä kulttuuriluotsitoiminnalle on toiminnan juurruttaminen paikkakunnille, joissa toiminta on vielä uutta. Tarvitaan valtakunnallista käytänteiden yhtenäistämistä sekä uusien paikkakuntien tukemista kulttuuriluotsitoiminnan aloittamisessa.


Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Kulttuuriluotsit


Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Rissanen, Pirkko, Jorma Aaltonen, Mari Aholainen, Pirita Korpivaara, Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä &Sirpa Turpeinen (toim.) 2016: Kulttuuri kantaa: 10 vuotta kulttuuriluotsitoimintaa. Jyväskylän kaupunki/kulttuuriluotsit. (pdf)

Marko Nousiainen 2017: Selvitys kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotsitoiminnasta Suomessa. Tampere: Tampereen kaupunki/kulttuurikasvatusyksikkö TAITE & Kulttuurisen vanhus- ja seniorityön kansallinen verkosto AILI. (pdf)