Kulttuurin kummilapset

Kuvaus

Kulttuurin kummilapset on Helsingin kaupungin sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden yhdessä kehittämä toimintamalli, jonka puitteissa jokaisen helsinkiläisen on mahdollista päästä mukaan taide- ja kulttuuritoimintaan heti syntymästään alkaen. Toiminta on alkanut vuonna 2020.

Lapsi ja tämän lähiaikuiset kutsutaan mukaan toimintaan ensimmäisillä käynneillä lastenneuvolassa. Ilmoittauduttuaan mukaan lapsi saa kummikseen taide-, liikunta- tai kulttuuritoimijan, joka tarjoaa lapselle vähintään kaksi maksutonta, lapsen ikävaiheen mukaan räätälöityä kulttuuritapahtumaa vuosittain, siihen asti, kunnes lapsi aloittaa koulun.

Osallistuminen Kulttuurin kummilasten tapahtumiin lisää perheiden hyvinvointia monin eri tavoin: Lapsen lähiaikuiset tapaavat tilaisuuksissa muita samanikäisten lähiaikuisia ja jaettu kulttuurikokemus edistää yhteisöllisyyden syntymistä. Lapsen kautta avautuvat taide- ja kulttuurikokemukset avartavat elinpiiriä ja rohkaisevat tarttumaan myös muihin kaupungissa tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Tapahtumat suunnitellaan tukemaan lapsen kehitystä ja aikuiset voivat löytää niistä keinoja perheen arkipäivän rikastuttamiseen kulttuurin, liikunnan ja luovuuden keinoin. Yhteiset uudet kokemukset myös vahvistavat lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta.

Toteuttaessaan jokaisen lapsen oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin Kulttuurin kummilapset lisää kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja inkluusiota sekä vahvistaa kulttuuriperinnön uudistumista.

Kulttuurin kummilapset edistää myös mukana olevien kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tarjoaa alustan, jolla nämä voivat kehittää toimintaansa vastaamaan yhä paremmin kaupungin nopeasti kasvavaan moninaisuuteen sekä vahvistaa osaamistaan alle kouluikäisten pedagogikassa. Yhteiset arvot, tavoitteet ja mittarit ohjaavat Kulttuurin kummilasten toimintaa ja sen kehittämistä.

Vauvat saavat kutsut neuvolassa ja ilmoittautuminen kummilapseksi, kuten myös ilmoittautuminen tapahtumiin, tapahtuu verkkosivustolla kummilapset.hel.fi. Palvelun tekstisisällöissä on pyritty huomioimaan selkeä kieli ja yksiselitteinen ohjeistus perheille. Palvelukieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Lisäksi verkkosivustolla on esittely toimintamallista 16 kielellä. Kummilapsiksi rekisteröidyt lapset saavat kutsut tapahtumiin sähköpostilla. Lapsen kanssa voi osallistua pääsääntöisesti yksi tai kaksi aikuista, mutta tilojen salliessa myös muu perhe voi osallistua.

Kummitapahtumia järjestetään eri puolilla Helsinkiä leikkipuistoissa ja kulttuurikeskuksissa sekä kummitoimijoiden omissa tiloissa. Koska tapahtumat järjestetään lasten iän ja kehitysvaiheen mukaisiksi, on niiden kesto ensimmäisinä vuosina vain 20-30 minuuttia ja osallistujamäärät pieniä.

Kummitoimijoita on noin 30 ja ne ovat järjestäytyneet kulttuurialansa mukaisiksi ryppäiksi alla olevan listan mukaan:

• 2020 ja 2027 MUSIIKKI Helsingin kaupunginorkesteri

• 2021 TEATTERI Helsingin kaupunginteatteri, Suomen Kansallisteatteri, SvenskaTeatern, Teatteri ILMI Ö., Q-teatteri ja Nukketeatteri Sampo

• 2022 ESITYSTAIDE, TANSSI, SIRKUS, VALOKUVA, RUOKAKULTTUURI Tanssin talo, Cirko – uuden sirkuksen keskus, Teatterimuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Hotelli- ja ravintolamuseo

• 2023 KULTTUURIPERINTÖ JA RAKENNETTU KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Helsingin kaupunginmuseo, Kansallismuseo, Designmuseo, Arkkitehtuurimuseo, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura, Tiedemuseo Liekki

• 2024 SANATAIDE JA LIIKUNTA Kirjasto ja Helsingin liikuntapalvelut

• 2025 KUVATAIDE JA JAZZ Helsingin taidemuseo HAM, Amos Rex, Kansallisgalleria eli Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo, UMO Helsinki Jazz Orchestra, Sointi Jazz Orchestra

• 2026 OOPPERA JA BALETTI Suomen kansallisooppera ja -baletti

Helsingin kaupunki koordinoi ja tukee kummitoimijoiden tuotantoja. Kulttuuritoimijat vastaavat itse omista sisällöistään. Kulttuurin kummilapset -toimintaa rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Tausta

Kulttuurin kummilapset -toimintamallin taustalla on kaksi Helsingin kaupunginorkesterin toteuttamaa kummilapsiprojektia (vuonna 2000 syntyneet 2000-2007 ja 2012 syntyneet 2012-2019) ja näiden suuri suosio. 2012-2019 projektiin osallistuneille tehtiin kyselytutkimus, jonka tulokset olivat erinomaiset: Toiminta oli mm. lisännyt perheiden hyvinvointia ja aktivoinut kulttuuriin osallistumista. Toiminnalle annettiin yleisarvosana 4,9/5. Kulttuurin kummilapset -toimintamalli kehitettiin, jotta tulevaisuudessa kaikilla helsinkiläisillä alle kouluikäisillä lapsilla olisi mahdollisuus päästä mukaan vastaavanlaiseen toimintaan ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten äärelle.

Taustalla vaikutti myös 2019 meneillään oleva Helsingin taide- ja kulttuurivision laatiminen. Maaliskuussa 2020 julkistetun taide- ja kulttuurivision Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 ydinajatuksena on se, että taiteen ja kulttuurin tulisi olla hyvän elämän ja kaupungin kehittämisen ytimessä. Visiossa taide ja kulttuuri nähdään kaupungin kehittämisen keskeisinä voimina, joita tulisi käyttää apuna niin kaupungin keskeisten haasteiden ratkaisemisessa kuin uuden tulevaisuuden visioimisessa ja muokkaamisessakin. Visio korostaa sitä, että jokaisen helsinkiläisen elämä on osa yhteistä helsinkiläisyyttä ja jokaisella helsinkiläisellä tulisikin olla yhteys taiteeseen läpi koko elämän.

Helsingin painotus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen myös kulttuurin ja liikunnan keinoin on kasvanut voimakkaasti vuoden 2019 jälkeen, jolloin laadittiin kaupungin ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma. Kulttuurin kummilasten toimintaa ja rakennetta suunniteltiin vuosina 2018-2019 yhdessä Helsingissä sijaitsevien taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä äitiys- ja lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa.

Tulevaisuus

Helsinki on kaupunki, jonka väkimäärä kasvaa ennen kaikkea sitä kautta, että kaupunkiin muuttaa jatkuvasti ihmisiä niin muualta Suomesta kuin kaikkialta maailmasta. Moninaisuus lisääntyy nopeasti ja erilaiset kulttuuriset taustat kohtaavat kaupunkilaisten arkipäiväisessä elämässä. Uutta kulttuuriperintöä syntyy jatkuvasti erilaisten perinteiden ja tapojen kohtauspinnalla. Kulttuurien kohtaaminen on parhaimmillaan rikastuttavaa, mutta se voi aiheuttaa myös konflikteja.

Tutkimusten mukaan ihmisen selkeä tietoisuus omasta identiteetistä yhdistetään hyvään sopeutumiseen uudessa ympäristössä ja se korreloi positiivisesti työllisyyden ja koulutuksen kanssa (Benjamin 2014, Kulttuuri-identiteetti & kasvatus - kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena). Parhaimmillaan ihminen voi käyttää omaa taustaansa merkittävänä voimavarana.

Samanaikaisesti, keskustellessaan kummilasten perheiden kanssa, Kulttuurin kumilasten toimijat ovat kuulleet, kuinka vaikeaa lapsen oman kulttuuriperinnön vahvistaminen on esim. tilanteissa, joissa sota on tuhonnut suuren osan lähtömaan kulttuuriperintöä tai katkaissut tien oman kulttuuriperinnön äärelle. Kulttuurin kummilasten toimijat ovatkin tunnistaneet yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämiskohteeksi vastuullisen kulttuurikasvatuksen vahvistamisen ja vanhempien tukemisen kulttuuriperinnön siirtämisessä. Jokaisen lapsen tulisi voida olla ylpeä omasta kulttuuritaustastaan.

Helsingissä syntyy vuosittain 6000 - 7000 lasta. Tavoitteena on, että heistä noin 70 % eli 5000 lasta, liittyy mukaan hankkeeseen lasten 3-4 ensimmäisen elinvuoden aikana. Kulttuurin kummilapset nähdään pysyvänä toimintamallina, joka on osa Helsingin asukkailleen tarjoamaa elämän mittaista kulttuuripolkua.