Leimarit

From Elävän perinnön wikiluettelo

Juliste 6.4.2001 järjestetyistä Leimareista. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat
Juliste 6.4.2001 järjestetyistä Leimareista. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat
Juliste 7.3.1997 järjestetyistä Leimareista. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Leimarit on lyhennys sanasta Leimautumispäivät. Leimarit nimitys viittaa ensimmäisten Leimautumispäivien iltajuhlaa, josta nimitys on vakiintunut tarkoittamaan seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen omaleimaiseen kulttuuriperintöön liittyviä bileitä Tampereella. Ensimmäiset iltajuhlat järjestettiin osana valtakunnallisten Leimautumispäivien ohjelmaa Tampereen ylioppilastalolla 4. marraskuuta vuonna 1988 ”homojen ja heteroiden yhteisenä nappoiltana”. Tilaisuuden esiintyjänä oli Tuula Amberla ja Narkissos ryhmä.

Leimareita on järjestetty katkeamattomasti useimmiten samassa paikassa siitä lähtien. Tapahtumaa järjestää Pirkanmaan SETA ry, joka on aiemmalta nimeltään Tampereen SETA ry. SETA on lyhennelmä sanoista seksuaalinen tasavertaisuus. Leimarit on yhteisönsä keskuudessa myös valtakunnallisesti tunnettu tapahtuma.

Perinteen harjoittaminen

Leimarit järjestetään yleensä Tampereen ylioppilastalolla, osoitteessa Kauppakatu 10, maksullisena tapahtumana. YO-talon ovet avataan klo 22.00, jonka jälkeen osallistujat pääsevät ostamaan SETAn vapaaehtoisilta lipunmyyjiltä pääsylippunsa (SETA:n jäsenet saavat pääsymaksun hinnasta alennuksen). Samalla he saavat leiman kämmenselkäänsä todisteeksi maksusta. Vieraat jättävät ulkovaatteensa maksulliseen narikkaan, ja siirtyvät sitten itse juhlasaliin. Vasta puolen yön jälkeen tulevien on syytä varautua jonottamaan sisäänpääsyään pitkäänkin.

Tanssilattian ympärille hevosenkengän muotoon rakennetun ravintolaosan pöydät täyttyvät nopeasti, sillä niitä riittää vain osalle juhlijoista. Muut vieraat siirtyvät istuskelemaan tai seisoskelemaan baarin puolelle. Useimmiten Leimareissa on dj, mutta toisinaan myös esiintyjiä. Tanssittava musiikki seuraa kulloisenkin nuoren sukupolven mieltymyksiä, mutta mukaan mahtuu myös aina homodiskojen klassikoita, euroviisuja ja eurohumppaa. Tanssilattia on alkuillan empimisen jälkeen täynnä tanssijoita, loppuillasta jo niin, että siellä mahtuu tuskin liikkumaan. Osa juhlakansasta on saattanut tilanpuutteen vuoksi siirtyä tanssimaan näyttävästi myös juhlasalin esiintymislavalle.

Alkuillasta paikalle tulee jonkin verran vanhempaa asiakaskuntaa, ja heidän siirtyessä jo kohti kotia kadulla jonottavasta nuorisosta päästetään seuraavat tulijat sisään, aina kello 04 asti. Leimareiden ikähaitari alkaa 18-vuotiaasta ylöspäin, ja joukossa voi helposti olla myös satunnaisia 60- tai 70-vuotiaitakin juhlijoita. Juhlijoiden joukossa on kaikkia sukupuolia, ja Leimarit tarjoaa perinteisesti turvallisen tilan myös ristiinpukeutujille. Leimareissa kenenkään seksuaalista suuntautumista ei tivata, ja lattialla tanssii niin soolotanssijoita, pariskuntia kuin moniskuntiakin. Juhlissa näkyy aina sekä paikallisia maahanmuuttajia että turisteja, jotka ovat etsiytyneet paikalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Leimareita on alusta alkaen luonnehtinut salliva ja turvallinen ilmapiiri. Kaikki saavat tulla juhliin sellaisina kuin ovat, pukeutua miten haluavat, seurustella kenen kanssa mielivät, ilman että muut juhlijat puuttuvat asiaan ikävästi kommentoiden. Leimarit ovat myös erityisen tärkeä tapahtuma niille nuorille, jotka pohtivat omaa seksuaalisuuttaa ja sukupuoltaan. Illan aikana he näkevät kymmeniä ja satoja hyväntuulisia lesboja, homoja, bi- ja transihmisiä, muunsukupuolisia ja sukupuolettomia pitämässä hauskaa keskenään. Myös heteronaiset arvostavat seksuaalisesta häirinnästä vapaata tanssilattiaa. Leimareista myös etsitään ja löydetään edelleen edelleen monenlaista seuraa ja seurustelukumppaneita.

Perinteen taustaa ja historiaa

Huhtikuussa 1973 kokoontui parikymmentä miestä tamperelaisen ravintola Tiiliholvin kabinettiin perustamaan Vagabondi ry:tä, joka oli nykyisen Pirkanmaan SETA:n lähtöpiste. Voimassa olevan kehotuskieltolain vuoksi yhdistyksen nimi ei viitannut suoraan vähemmistöihin ja virallisesti yhdistyksen ilmoitettiin toimivan yhdyssiteenä ”perheettömille ja yksinäisille”. Alkuaikoina ryhmäkokoontumiset ja kokoukset pidettiin lähinnä yksityisissä kodeissa.

Yhdistys halusi järjestää jäsenilleen kokoontumisia ja tansseja. Ensimmäiset naamiaistanssit järjestettiin samana vuonna toukokuussa. Suuren suosion saavuttaneiden juhlien pitopaikat vaihtuivat usein, sillä vuokratilojen sopimukset irtisanottiin, kun selvisi, että juhlaväki oli homoseksuaaleja. Tapahtumiin osallistui yleensä 70–100 henkeä. Niitä järjestettiin aluksi vaihtuvissa osoitteissa, ja vuosina 1977–1986 vakiintuneesti Tampereen Työväentalon kerhotiloissa ja vuosina 1987–1989 Merirosvo-ravintolassa Särkänniemessä. Tanssi-illoista kertyneillä varoilla yhdistys kykeni ostamaan itselleen huoneiston Hämeenpuisto 41:stä, missä toimi vuoteen 2006 saakka. Sen jälkeen Pirkanmaan SETA ry toimi Tampereen keskustassa osoitteessa Kuninkaankatu 15. Nykyisin Pirkanmaan SETA toimii Näsilinnankadulla Eteläpuiston kupeessa.

Leimarit-perinteen aloittivat Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (TAMY) piirissä toimivat nuoret lesbot ja homot vuonna 1988. He järjestivät tuolloin Tampereen YO-talolla lesbojen ja homojen kulttuuripäivät, joiden nimeksi annettiin Markku Heikkisen ehdotuksesta Leimautumispäivät. Päiväohjelman lisäksi järjestettiin myös rento ohjelmallinen iltajuhla, Leimautumisbileet. Iltajuhliin tulevat vieraat saivat lipunmyynnin yhteydessä leimata itsensä tarjolla olevilla leimasimilla esimerkiksi homoksi, lesboksi, biseksuaaliksi tai florafiliksi.

Juhlat olivat suuri menestys, joten TAMY ryhtyi järjestämään niitä toistuvasti. Pian Leimareiden järjestelyvastuu siirrettiin kuitenkin lesbo-, homo-, bi- ja transjärjestölle Vagabondi ry:lle, joka oli nykyisen Pirkanmaan Setan edeltäjä.

Leimarit merkitsivät suurta murrosta aiempaan salailun kulttuuriin, sillä juhlien kohderyhmänä olivat nyt lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten lisäksi myös heterot. Lisäksi tilaisuutta mainostettiin avoimesti ja se järjestettiin helposti tavoitettavissa olevassa perinteikkäässä juhlatilassa, YO-talolla, jonne mahtui ennennäkemättömän suuri yleisömäärä. Leimarit eivät menettäneet suosiotaan senkään jälkeen, kun Vagabondia lähellä oleva yhtiö perusti vuonna 1990 oman ravintolan Club Mixein osoitteeseen Otavalankatu 9. Sittemmin yksityisomistukseen siirtynyt ja nykyisin Itsenäisyydenkatu 7–9:ssa toimiva Mixei on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva homoravintola.

Leimarit alkoivat ohjelmallisena illanviettona, johon liittyi erilaisia laulu-, soitto- ja tanssiesityksiä ja sen päälle discotanssia levymusiikin tahtiin. Siellä on vuosien saatossa nähty muun muassa lesbobändejä, laulu- ja teatteriryhmiä, stand up -esityksiä, drag queenejä ja drag kingejä, strippausta ja burleskiesityksiä. Nykyisin Leimareissa järjestetään erityistä ohjelmaa tavallisimmin vain silloin, kun Leimarit täyttää merkkivuosia. Muuten kyseessä on dj-vetoinen bileilta.

Edelleen säännöllisesti järjestettävät Leimarit ovat Suomen vanhin keskeytyksettä jatkunut, samaan juhlapaikkaan ankkuroitunut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen juhlatilaisuus. Leimareilla on myös tavaramerkkirekisteröinnin suoja.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Pirkanmaan SETA ry on vapaaehtoisjärjestö, jolla on ollut oma toimisto jo vuodesta 1983, mutta oma toiminnanjohtaja vasta vuosia myöhemmin. Leimareiden järjestäminen ja niihin osallistuminen on ollut yhdistyksen toiminnan jatkuvuudelle merkittävää monin tavoin. Perinteen ylläpitäminen on tarjonnut merkitystä ja onnistumisen kokemuksia yhdistyksen nuorille toimijoille sukupolvi toisensa jälkeen. Lipputulot itsessään ovat nekin merkittävästi tukeneet yhdistyksen taloutta ja näin osaltaan mahdollistaneet toimitilojen ylläpitämisen ja sosiaalipalvelujen järjestämisen. Leimarit on viime vuosina järjestetty yleensä 8 kertaa vuodessa. Leimareissa juhlitaan sekä vuoden kiertoon liittyviä että paikallisia tapahtumia: alkuvuodesta järjestetään vuoden alottajaisleimarit, lyhytelokuvajuhlien aikaan filkkarileimarit, huhti-toukokuussa wappuleimarit, kesäkuussa Pride-leimarit, heinä-elokuussa kesäleimarit, syksyllä syksynaloitusleimarit ja joulukuun alussa pikkujoululeimarit.

Perinteen tulevaisuus

Leimarit ovat elävä ja jatkuva perinne, tapahtuma, jonka yhä uudet järjestäjien ja osallistujien sukupolvet ovat ottaneet omakseen. Koska Leimarit on perinteisesti järjestetty YO-talolla, YO-talon muuttuneet omistussuhteet vuonna 2015 asettivat Leimarien jatkamisen hetkeksi vaakalaudalle. On kuitenkin osoittautunut, että myös uudet omistajat ovat ymmärtäneet perinteen merkityksen, ja Leimarit ovat saaneet jatkua omistajamuutoksista huolimatta keskeytymättä. Korona-aikana Leimareita ei ole järjestetty.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Työväenmuseo Werstas

Pirkanmaan Seta ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Kati Mustola&Johanna Pakkanen: Sateenkaari-Suomi, Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa, Like, 2007, ISBN 978-952-471-942-1