Limisaumaisen puuveneen veisto

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Limisaumaisen puuveneen veisto
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Suomi
Asiasanat veneenveisto, puuveneet, limisauma, limisaumainen vene

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Kuva: Kansallismuseo/ Suomen merimuseo

Limisaumainen puuvene on ollut Suomessa vuosisatoja tuttu näky niin sisävesilläkin kuin merellä. Se on eri muodoissaan ollut korvaamaton kulkuväline tuhansien järvien maassa ja olennainen osa kalastuksen perinnettä. Yhä tänä päivänä limisaumainen puuvene nauttii koko kansan arvostusta, mutta veneen rakennusperinnön ja sitä kautta veneiden säilyminen ei ole itsestään selvää.

Limisaumaisia puuveneitä veistävät (rakentavat) ammattimaiset veneveistäjät ja aktiiviset harrastajat sekä alan opiskelijat. Veneenveistoa voi Suomessa opiskella vielä muutamissa eri oppilaitoksissa, mutta niiden oppilaitosten lukumäärä, jotka veneenveistokoulutusta tarjoavat, on jatkuvasti vähentynyt. Pääosa opiskelijoista on yleensä miehiä. Aikuisopiskelijoiden osuus on suuri. Samoin ammatinharjoittajista lähes kaikki ovat miehiä. Nuoriksi katsottavien ammatinharjoittajien osuus on vähäinen.

Limisaumaisen puuveneen veistoa

Perinteen harjoittaminen

Puuveneen rakentamisessa tunnetaan kaksi pääasiallista tapaa, jolla veneen runko laudoitetaan. Tasasaumaisessa veneessä lautojen pitkät syrjät sovitetaan ”puskuun” toisiaan vasten, jolloin lautojen välinen sauma veneen kyljessä on sileä, ”tasainen”. Limisaumaveneessä ylemmän laudan sisäpuolen alareuna tulee jonkin verran alemman laudan yläosan päälle. Jotta saumasta saadaan tiivis, höylätään alemman laudan yläreunan ulkopintaan muuttuvakulmainen viiste siten, että seuraava yläpuolinen lauta asettuu tiiviisti saumaa vasten. Myös lautojen päihin höylätään lyhyehköt viisteet jotta laudat asettuvat päistään koko leveydeltään samalle tasolle keula- ja perävantaaseen työstettyyn lautauraan. Limisaumarakenteessa lautojen pitkät saumat liitetään toisiinsa litteillä venenauloilla naulaamalla ja naulojen päät ”kotkaamalla” tai kuparista valmistetuilla nauloilla ja prikoilla yhteen niittaamalla.

Mikäli laudoitus tehdään vanerilaudoista, voidaan lautojen saumat myös liimata esimerkiksi kaksikomponenttisilla epoksiliimoilla, jolloin muita kiinnikkeitä ei tarvita. Hyvin sovitettua saumaa ei tarvitse välttämättä tiivistää mitenkään. Tiivistämiseen voi käyttää saumaan pitkittäin asetettua puuvillalankaa tai nykyaikaisia liimamassoja. Perinteisesti tiivistämisessä on voitu käyttää myös tervaa ja eläinten karvoja.

Tasasaumarakenteessa laudat kiinnitetään valmiiksi veneen mallikaarten avulla etukäteen paikoilleen asetettuihin kaariin. Limisaumaveneessä kaaret asennetaan laudoituksen valmistuttua. Painokaaret tehdään esimerkiksi tammesta tai saarnesta. Ne pehmitetään erityisessä laatikossa (”pasu”), jonne johdetaan kuumaa vesihöyryä (”pasuttaminen”) ja taivutetaan, ”painetaan” paikoilleen. Kaaria on valmistettu myös tuoreista kuusentaimien rungoista tai katajasta. Nykyaikaisessa veneenrakennuksessa voidaan käyttää myös puuviiluista liimaamalla muotoon laminoituja kaaria.

Painokaaret asennetaan siten, että ne kulkevat laudoituksen sisäpuolella lautasaumojen yli ja kiinnitetään laidoitukseen näistä kohdista yleensä niittaamalla. Painokaari ei tue lautaa sen leveyssuunnassa. Kaaritukseen voidaan käyttää myös ns. veistokaaria, jotka ovat massiivisia puusta valmistettuja jäykkiä kaaria. Veistokaaret sovitetaan veneen sisälle laudoitusta vasten siten, että ne seuraavat tarkasti laudoitusta ja tukevat lautaa myös sen leveyssuunnassa. Veistokaaret kiinnitetään laudoitukseen yleensä ruuveilla tai nauloilla. Kiinnittämiseen on käytetty myös puutappeja. Limisaumaveneet rakennetaan yleensä mallikaarien päälle. Perinteisiä veneitä on valmistettu myös vapaasti ilman mallikaaria.

Limisaumaveneen laudoituksessa on yleensä käytetty mäntyä, kuusta tai haapaa. Veneitä valmistetaan myös vanerilaudasta, jolloin lautojen pituutta joudutaan jatkamaan esim. liimaamalla, koska vanerilevyjen standardimitta on yleensä liian lyhyt laudoituslautojen valmistukseen. Uusimpana materiaalisovelluksena on kotimainen Vendia-venelauta.

Kuva: Kansallismuseo/ Suomen merimuseo

Perinteen taustaa ja historiaa

Veneen asemaa suomalaisessa kulttuurissa kuvaa, että se on jousen ohella ainoa ihmisen valmistama esine, joka esiintyy tuhansien vuosien takaisissa kalliopiirroksissa ja -maalauksissa. Ensimmäiset todisteet veneiden käytöstä löytyvät näistä noin 5 000 vuotta vanhoista kivikautisista maalauksista. Suomesta on löydetty muutamia kivikautisia meloja ja ruuhia, mutta varsinaiset venelöydöt ovat alle tuhat vuotta vanhoja.

Vesistöjen rikkomassa muinaisessa Suomessa vene mahdollisti liikkumisen laajalla alueella. Limisaumavene kehittyi varhaisesta haaparuuhesta eli haapiosta. Haapio oli haavan rungosta kovertamalla ja runkoa lämmittämällä avarrettu ruuhentyyppinen vene. Veneen laitojen korkeutta ja kantokykyä lisättiin asentamalla runkoon lisälaudat. Vähitellen runkopuun osuus pieneni ja laitalautojen määrä kasvoi. Metallisten naulojen lisäksi lautoja liitettiin toisiinsa ohuilla puunjuurilla tai nahkasuikaleilla ”ompelemalla”. Esimerkiksi Hartolasta on löydetty vuosiin 1025 - 1065 eaa ajoittuva ommeltu vene.

Suomessa veneiden muoto ja malli vaihtelevat maantieteellisen sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan. Rungon leveyttä, syvyyttä ja pituutta on hallittu mm. lautaparien lukumäärällä ja lautojen leveydellä. Perän leveys vaihtelee leveähköstä ja suorasta peräpeilistä täysin suippoon perään. Yleisesti voidaan sanoa, että merelle tehty vene on leveämpi ja syvempi kuin järvi- ja jokiveneet. Meriveneen perä voi olla peräpeilillinen tai suippo. Pohjois-suomen jokiveneet on useimmiten rakennettu kolmella lautaparilla pitkiksi ja kapeiksi. Järvialueen veneet ovat näiden välimuotoja. Merellä, järvialueilla ja jokivesillä on omat mallinsa. Myös perämoottorien yleistyminen on vaikuttanut etenkin rungon peräosan kantavuuteen ja peräpeilin muotoon.

Veneenveistotaito oli ennen yleisempää kuin nykyään. Esimerkiksi 1800 - 1900 -luvuilla osattiin saaristossa lähes joka talossa valmistaa veneitä omaan käyttöön. Myös ammattimaisia veneenveistäjiä oli runsaasti ympäri maata. Limisaumatekniikkaa pidetään yleisesti pohjoiseurooppalaisena veneen ja laivanrakennustapana. Limisaumatekniikalla on rakennettu myös suurempia aluksia kuten viikinkialuksia ja keskiaikaisia koggeja.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Suomessa on tällä hetkellä viisi oppilaitosta, jotka antavat opetusta puurakenteisen veneen valmistamisesta. Suoritettavat tutkinnot vaihtelevat veneenveistäjän noin vuoden perustutkinnosta runsaan kahden vuoden artesaanitutkintoon. Aikaisempaa koulutusta tai kokemusta vaativia veneenrakentajan ammattitutkintoja on myös tarjolla. Kansalaisopistot ovat vaihtelevasti järjestäneet esimerkiksi puisen soutuveneen rakennuskursseja.

Perinteen tulevaisuus

Veneenveistokoulutusta ja tietoa limisaumaisen veneen rakentamisesta on toistaiseksi kohtuullisen hyvin saatavilla. Limisaumaisen veneen rakenne on melko yksinkertainen ja koko yleensä enintään kuusi metriä. Sen rakentaminen ei vaadi kovin suurta tilaa. Joitakin erikoistyökaluja tarvitaan, mutta useimmat niistä voi valmistaa itse. Toistaiseksi puutavaraa on saatavilla, mutta pidemmällä aikavälillä riittävän kookkaan ja laadukkaan puutavaran saanti voi hankaloitua. Esimerkiksi veneen laudoitukseen parhaiten soveltuva mänty on kasvanut noin 150 vuotta sekametsässä. Nykyisissä talousmetsissä ei tällaisen puun saanti ole aina mahdollista.

Veneenrakennusperinne voi myös muuttua. Ajan kuluessa vanhat, perinteiset veistomenetelmät säilyvät mahdollisesti vain dokumentteina museoiden arkistoissa. Uudet materiaalit mahdollistavat erilaisia tapoja toteuttaa limisaumainen vene. Korkealaatuiset, sorvatuista viiluista ja kestävistä liimoista valmistetut vanerit mahdollistavat kevyen ja kestävän veneen rakentamisen. Vaneriveneissä on esimerkiksi mahdollista minimoida tarvittavien kaarten määrä, vaikka vene muuten on limisaumatekniikalla laudoitettu. Uudet materiaalit ja rakenteet voivat vähentää myös veneen huoltamiseen käytettyä aikaa ja vaivaa. Suomalainen Vendia Woods on kehittänyt ulkomaisissa veneenrakennusalan ammattilehdissäkin esitellyn Vendia-venelaudan. Tavallinen vaneri on tehty sorvatuista viiluista, mutta Vendia-lauta on liimattu leikatuista viiluista ja sen ulkopinnat ovat pituussuunnassa syynsuuntaisia. Vendia-laudassa yhdistyvät osin vanerin helppokäyttöisyys ja tasalaatuisuus sekä massiivipuulaudan ulkonäkö.

Limisaumaveneitä rakennetaan harrastusmielessä jossakin määrin itselle. Ratkaisevaa kuitenkin on, löytyykö ammattimaisille veistäjille riittävästi sellaisia asiakkaita, jotka ovat halukkaita tilaamaan itselleen käsityönä tehdyn puurakenteisen veneen.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Kansallismuseo / Suomen merimuseo

Airisto Segelsällskap rf.

Forum Marinum

Gip-Jiippi (Yhteenliittymä)

Houtskär Allmogebåtsförening.rf

Houtskär Båtklubb rf.

Houtskär Kulturgille rf.

Iniö Båtklubb rf.

Kirkkonummen Perinneveneyhdistys St. Nikolaus.ry.

Klassiska Båtar rf www.loviisanlaivasilta.fi

Korpo Hembygdsförening rf.

Korpo Sjöfarare rf.

Kotkan Pursiseura ry - Kotka segelsällskap rf

Kuopion Puuveneveistäjät ry

Kustavin Perinnevenepurjehtijat ry.

Kvarkens Båtmuseum

MYS (Mahogany Yachting Society)

Puuveneveistäjät ry.

Raumanmeren Puuveneilijät ry

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi

Skärgårdsmuseet (Rönnäs, Loviisa)

Suomenlahden Puuveneilijät ry

Turunmaan Perinneveneyhdistys ry.

Östnyländs Allmogebåtsförening rf.


Veneenveistäjät ja muut asiantuntijat

Veistäjät

Marko Nikula, Eero Ranta, Petter Mellberg, Joel Simberg, Jukka Salo, Jukka Viinikainen, Lennart Söderlund, Jan Backman, Veijo Sorvali, Jari Vanhatalo, Erkki Lönnqvist, Allan Savolainen, Riku Nylund

Asiantuntijat

Esko Mattsson, Harro Koskinen, Bosse Mellberg, Markku Jussila, Kari Herhi, Juha Herranen, Sami Uotinen, Stefan Hellström, Leo Skogström, Tero Lehti, Tuomas Nuotio, Rabbe Smedlund, Visa Roine, Timo Back, Henry Forssell

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Verkkosivustot

Yle Uutiset 25.8.2016: Limisaumainen puuvene halutaan talteen Unescon listalle - "Ei laiteta vitriiniin"

Puuveneveistäjät ry

Vendia Woods


Kirjallisuus

Broch, Ole-Jacob 1997. Puuvene - limisauma, tasasauma, ristiinlaminointi, korjaukset ja huolto. Helsinki: Opetushallitus.

Chapelle, Howard 1969. Boatbuilding - a complete handbook of wooden boat construction. New York: W.W.Norton Company.

Föreningen Sveriges Sjöfartsmuseum i Stockholm 1999. Människor och båtar i Norden. Sjöhistorisk årsbok 1998-1999. Borås: Centraltryckeriet Åke Svenson AB.

Klippi, Yrjö & Aromaa, Juha & Klippi, Pyry 2015. Puuvene Suomessa. Helsinki: ReadMe.fi.

Perälä, Osmo 2011. Puuvene – veistäminen, kunnostaminen, perinne. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Pälviranta, Edgar 1997. Veneenrakennuksen oppikirja – lauta- ja rimarakenteiset U-pohjaiset soutu- ja perämoottoriveneet. Helsinki: Opetushallitus.

Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti 1995. Suomalainen puuvene. Porvoo: WSOY.

Rössel, Greg 2000. Building small boats. North Brooksville: WoodenBoat Publications.

Simmons, Walter, J. 1980. Lapstrake Boatbuilding. Camden: International Marine Publishing Company.


Koulutusta limisaumaveneiden rakentamisessa

Ammattiopisto Livia, Parainen

Ammattiopisto SAMIedu, Savonlinna

Eurajoen kristillinen opisto, Eurajoki

Kuggom Traditions Center

Kansalaisopistot eri puolilla Suomea