Limisaumaisen puuveneen veisto

Elävän perinnön wikiluettelosta
Limisaumaisen puuveneen veisto
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Suomi
Asiasanat veneenveisto, puuveneet, limisauma, limisaumainen vene

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Limisaumainen puuvene edestäpäin kuvattuna.
Kuva: Kansallismuseo/Suomen merimuseo

Limisaumainen puuvene on ollut Suomessa vuosisatoja tuttu näky niin sisävesillä kuin merelläkin. Se on eri muodoissaan ollut korvaamaton kulkuväline tuhansien järvien maassa ja olennainen osa kalastuksen perinnettä. Yhä tänä päivänä limisaumainen puuvene nauttii koko kansan arvostusta, mutta veneen rakennusperinnön ja sitä kautta veneiden säilyminen ei ole itsestään selvää.

Limisaumaisia puuveneitä veistävät, eli rakentavat, ammattimaiset veneveistäjät ja aktiiviset harrastajat sekä alan opiskelijat. Veneenveistoa voi Suomessa opiskella vielä muutamissa eri oppilaitoksissa, mutta niiden oppilaitosten lukumäärä, jotka veneenveistokoulutusta tarjoavat, on jatkuvasti vähentynyt. Pääosa opiskelijoista on yleensä miehiä, ja aikuisopiskelijoiden osuus on suuri. Niin ikään lähes kaikki ammatinharjoittajat ovat miehiä. Nuoriksi katsottavien ammatinharjoittajien osuus on vähäinen.

Limisaumaisen puuveneen veistoa

Perinteen harjoittaminen

Puuveneen rakentamisessa tunnetaan kaksi pääasiallista tapaa, jolla veneen runko laudoitetaan. Tasasaumaisessa veneessä lautojen pitkät syrjät sovitetaan ”puskuun” toisiaan vasten, jolloin lautojen välinen sauma veneen kyljessä on sileä, niin sanottu tasasauma. Limisaumaveneessä ylemmän laudan sisäpuolen alareuna tulee jonkin verran alemman laudan yläosan päälle. Jotta saumasta saadaan tiivis, höylätään alemman laudan yläreunan ulkopintaan muuttuvakulmainen viiste siten, että seuraava yläpuolinen lauta asettuu tiiviisti saumaa vasten. Myös lautojen päihin höylätään lyhyehköt viisteet, jotta laudat asettuvat päistään koko leveydeltään samalle tasolle keula- ja perävantaaseen työstettyyn lautauraan. Limisaumarakenteessa lautojen pitkät saumat liitetään toisiinsa litteillä venenauloilla naulaamalla ja naulojen päät ”kotkaamalla”, tai kuparista valmistetuilla nauloilla ja prikoilla yhteen niittaamalla.

Mikäli laudoitus tehdään vanerilaudoista, voidaan lautojen saumat myös liimata esimerkiksi kaksikomponenttisilla epoksiliimoilla, jolloin muita kiinnikkeitä ei tarvita. Hyvin sovitettua saumaa ei tarvitse välttämättä tiivistää mitenkään. Tiivistämiseen voi käyttää saumaan pitkittäin asetettua puuvillalankaa tai nykyaikaisia liimamassoja. Perinteisesti tiivistämisessä on voitu käyttää myös tervaa ja eläinten karvoja.

Tasasaumarakenteessa laudat kiinnitetään valmiiksi veneen mallikaarten avulla etukäteen paikoilleen asetettuihin kaariin. Limisaumaveneessä kaaret asennetaan laudoituksen valmistuttua. Painokaaret tehdään esimerkiksi tammesta tai saarnesta. Ne pehmitetään erityisessä laatikossa, pasussa, jonne johdetaan kuumaa vesihöyryä. Tämän pasuttamiseksi kutsutun työvaiheen jälkeen ne taivutetaan ja painetaan paikoilleen. Kaaria on valmistettu myös tuoreista kuusentaimien rungoista tai katajasta. Nykyaikaisessa veneenrakennuksessa voidaan käyttää myös puuviiluista liimaamalla muotoon laminoituja kaaria.

Painokaaret asennetaan siten, että ne kulkevat laudoituksen sisäpuolella lautasaumojen yli ja kiinnitetään laidoitukseen näistä kohdista yleensä niittaamalla. Painokaari ei tue lautaa sen leveyssuunnassa. Kaaritukseen voidaan käyttää myös ns. veistokaaria, jotka ovat massiivisia puusta valmistettuja jäykkiä kaaria. Veistokaaret sovitetaan veneen sisälle laudoitusta vasten siten, että ne seuraavat tarkasti laudoitusta ja tukevat lautaa myös sen leveyssuunnassa. Veistokaaret kiinnitetään laudoitukseen yleensä ruuveilla tai nauloilla. Kiinnittämiseen on käytetty myös puutappeja. Limisaumaveneet rakennetaan yleensä mallikaarien päälle. Perinteisiä veneitä on valmistettu myös vapaasti ilman mallikaaria.

Limisaumaveneen laudoituksessa on yleensä käytetty mäntyä, kuusta tai haapaa. Veneitä valmistetaan myös vanerilaudasta, jolloin lautojen pituutta joudutaan jatkamaan esimerkiksi liimaamalla, koska vanerilevyjen standardimitta on yleensä liian lyhyt laudoituslautojen valmistukseen. Uusimpana materiaalisovelluksena on kotimainen Vendia-venelauta.

Limisaumaisen puuveneen sisäosa.
Kuva: Kansallismuseo/Suomen merimuseo

Perinteen taustaa ja historiaa

Veneen asemaa suomalaisessa kulttuurissa kuvaa se, että se on jousen ohella ainoa ihmisen valmistama esine, joka esiintyy tuhansien vuosien takaisissa kalliopiirroksissa ja -maalauksissa. Ensimmäiset todisteet veneiden käytöstä löytyvät näistä noin 5 000 vuotta vanhoista kivikautisista maalauksista. Suomesta on löydetty muutamia kivikautisia meloja ja ruuhia, mutta varsinaiset venelöydöt ovat alle tuhat vuotta vanhoja.

Vesistöjen rikkomassa muinaisessa Suomessa vene mahdollisti liikkumisen laajalla alueella. Limisaumavene kehittyi varhaisesta haaparuuhesta eli haapiosta. Haapio oli haavan rungosta kovertamalla ja runkoa lämmittämällä avarrettu ruuhentyyppinen vene. Veneen laitojen korkeutta ja kantokykyä lisättiin asentamalla runkoon lisälaudat. Vähitellen runkopuun osuus pieneni ja laitalautojen määrä kasvoi. Metallisten naulojen lisäksi lautoja liitettiin toisiinsa ohuilla puunjuurilla tai nahkasuikaleilla ”ompelemalla”. Esimerkiksi Hartolasta on löydetty vuosiin 1025-1065 eaa ajoittuva ommeltu vene.

Suomessa veneiden muoto ja malli vaihtelevat maantieteellisen sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan. Rungon leveyttä, syvyyttä ja pituutta on hallittu muun muassa lautaparien lukumäärällä ja lautojen leveydellä. Perän leveys vaihtelee leveähköstä ja suorasta peräpeilistä täysin suippoon perään. Yleisesti voidaan sanoa, että merelle tehty vene on leveämpi ja syvempi kuin järvi- tai jokiveneet. Meriveneen perä voi olla peräpeilillinen tai suippo. Pohjois-Suomen jokiveneet on useimmiten rakennettu kolmella lautaparilla pitkiksi ja kapeiksi. Järvialueen veneet ovat näiden välimuotoja. Merellä, järvialueilla ja jokivesillä on omat mallinsa. Myös perämoottorien yleistyminen on vaikuttanut etenkin rungon peräosan kantavuuteen ja peräpeilin muotoon.

Veneenveistotaito oli ennen yleisempää kuin nykyään. Esimerkiksi 1800-1900 -luvuilla osattiin saaristossa lähes joka talossa valmistaa veneitä omaan käyttöön. Myös ammattimaisia veneenveistäjiä oli runsaasti ympäri maata. Limisaumatekniikkaa pidetään yleisesti pohjoiseurooppalaisena veneen ja laivanrakennustapana. Limisaumatekniikalla on rakennettu myös suurempia aluksia, kuten viikinkialuksia ja keskiaikaisia koggeja.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Suomessa on tällä hetkellä kolme oppilaitosta, jotka antavat opetusta puurakenteisen veneen valmistamisesta. Tällä hetkellä Ammattiopisto Livia tarjoaa ainoana Suomessa ammatilliseen tutkintoon tähtäävää koulutusta puurakenteisen veneen valmistamisessa (laajuus 150 opintopistettä). Koulutuksen aikana opetellaan perustekniikat perinteisestä veneveistämisestä, modernista puuvenerakentamisesta ja veneiden sisustamisessa tarvittavista puusepän töistä. Suuri osa koulutuksesta ja tutkinnon suorittamisesta koostuu projektityöstä. Opiskelu tapahtuu päätoimisena päiväopiskeluna Livian kalatalous- ja ympäristöopistossa Paraisilla ja se kestää toteutetaan yhteistyössä Turun ammattiopistosäätiön (TAO) kanssa. Veneenrakennusalan tutkintokoulutusta tarjotaan TAOsta myös alalla työskenteleville ammattilaisille, joilla ei vielä ole ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Lisäksi on mahdollista suorittaa tutkinnot oppisopimuksella.

Suoritettavat koulutukset sekä tutkinnot vaihtelevat veneenveistäjän noin vuoden kurssista runsaan kahden vuoden artesaanitutkinnosta perus, -ammatti, - ja erikoisammattitutkintoihin, joiden pituus määräytyy laadittaessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Aikaisempaa koulutusta tai kokemusta vaativia veneenrakentajan ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja on siis myös tarjolla. Eurajoen kristillisessä opistossa järjestetään vuoden pituisia kursseja alan harrastajille. Lisäksi kansalaisopistot eri puolilla Suomea järjestävät kursseja veneenveistossa, esim. Perinnekeskus Kuggomissa Loviisassa sekä Kuopiossa.

Perinteen tulevaisuus

Veneenveistokoulutusta ja tietoa limisaumaisen veneen rakentamisesta on toistaiseksi kohtuullisen hyvin saatavilla. Limisaumaisen veneen rakenne on melko yksinkertainen ja koko yleensä enintään kuusi metriä. Sen rakentaminen ei vaadi kovin suurta tilaa. Joitakin erikoistyökaluja tarvitaan, mutta useimmat niistä voi valmistaa itse. Toistaiseksi puutavaraa on saatavilla, mutta pidemmällä aikavälillä riittävän kookkaan ja laadukkaan puutavaran saanti voi hankaloitua. Esimerkiksi veneen laudoitukseen parhaiten soveltuva mänty on kasvanut noin 150 vuotta sekametsässä. Nykyisissä talousmetsissä ei tällaisen puun saanti ole aina mahdollista.

Veneenrakennusperinne voi myös muuttua. Ajan kuluessa vanhat, perinteiset veistomenetelmät säilyvät mahdollisesti vain dokumentteina museoiden arkistoissa. Uudet materiaalit mahdollistavat erilaisia tapoja toteuttaa limisaumainen vene. Korkealaatuiset, sorvatuista viiluista ja kestävistä liimoista valmistetut vanerit mahdollistavat kevyen ja kestävän veneen rakentamisen. Vaneriveneissä on esimerkiksi mahdollista minimoida tarvittavien kaarten määrä, vaikka vene muuten on limisaumatekniikalla laudoitettu. Uudet materiaalit ja rakenteet voivat vähentää myös veneen huoltamiseen käytettyä aikaa ja vaivaa. Suomalainen Vendia Woods on kehittänyt ulkomaisissa veneenrakennusalan ammattilehdissäkin esitellyn Vendia-venelaudan. Tavallinen vaneri on tehty sorvatuista viiluista, mutta Vendia-lauta on liimattu leikatuista viiluista ja sen ulkopinnat ovat pituussuunnassa syynsuuntaisia. Vendia-laudassa yhdistyvät osin vanerin helppokäyttöisyys ja tasalaatuisuus sekä massiivipuulaudan ulkonäkö.

Limisaumaveneitä rakennetaan harrastusmielessä jossakin määrin itselle. Ratkaisevaa kuitenkin on, löytyykö ammattimaisille veistäjille riittävästi sellaisia asiakkaita, jotka ovat halukkaita tilaamaan itselleen käsityönä tehdyn puurakenteisen veneen.

Yhteispohjoismaalainen hakemus limisaumaisista puuveneistä Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon hyväksyttiin vuonna 2021. Tukensa hakemukselle antoi 19 puuvenealalla toimivaa tahoa ja veneenveistäjää. Esitys limisaumaveneperinteestä oli ensimmäinen, jonka kaikki pohjoismaat ovat tehneet yhdessä. Luettelonimityksen tarkoituksena on turvata limisaumainen puuveneperinne ja sen suojelutoimet.

Unesco-prosessiin liittyen Suomessa on vuodesta 2020 alkaen toiminut aktiivinen verkosto, limisaumaveneperintörinki. Rinki kokoontuu etänä useita kertoja vuodessa keskustelemaan alan ajankohtaisista aiheista ja vahvistamaan yhteistyötä. Suomen puuveneilijät ry:llä on käynnissä kaksi hanketta limisaumaveneen kehittämiseksi. Lisäksi KulturÖsterbottenin hanke  ”Ett lyft för klinkbåtstraditionen i Österbotten” on vienyt perinnettä eteenpäin Pohjanmaalla.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Yhdistykset

Airisto Segelsällskap rf.

Bosund båt-, fiske- och jaktmuseum ry

Gip-Jiippi (Yhteenliittymä)

Houtskär Allmogebåtsförening.rf

Houtskär Båtklubb rf.

Houtskär Kulturgille rf.

Iniö Båtklubb rf.

Kirkkonummen Perinneveneyhdistys St. Nikolaus.ry.

Klassiska Båtar rf

Korpo Hembygdsförening rf.

Korpo Sjöfarare rf.

Kotkan Pursiseura ry - Kotka segelsällskap rf

Kuopion Puuveneveistäjät ry

Kustavin Perinnevenepurjehtijat ry

MYS (Mahogany Yachting Society)

Puuveneveistäjät ry.

Raumanmeren puuveneilijät

Suomen Puuveneilijät ry

Turunmaan Perinneveneyhdistys ry.

Östnyländs Allmogebåtsförening rf.


Museot ja instituutiot

Forum Marinum

Kansallismuseo / Suomen merimuseo

Kvarkens Båtmuseum

Sjöhistoriska Institutionen vid Åbo Akademi

Skärgårdsmuseet (Rönnäs, Loviisa)


Veneenveistäjät ja muut asiantuntijat

Veistäjät

Mikael Holmström, Marko Nikula, Eero Ranta, Petter Mellberg, Joel Simberg, Jukka Salo, Jukka Viinikainen, Lennart Söderlund, Jan Backman, Veijo Sorvali, Jari Vanhatalo, Erkki Lönnqvist, Allan Savolainen, Riku Nylund

Asiantuntijat

Esko Mattsson, Harro Koskinen, Bosse Mellberg, Markku Jussila, Kari Herhi, Juha Herranen, Sami Uotinen, Stefan Hellström, Leo Skogström, Tero Lehti, Tuomas Nuotio, Rabbe Smedlund, Visa Roine, Timo Back, Henry Forssell

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Verkkosivustot

Limisaumaveneperinnerinki

Bransskär - saaristosäätiö

Houtskär allmogeseglare

Houtskärs båtklubb

Jakobstads båtvarv

Miilu-Boats

Museovirasto: Kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne ehdolla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Puuvene.net -keskustelufoorumi

Puuveneveistäjät ry


Vendia Woods

Veneveistäjä Marko Nikula

Yle Uutiset 25.8.2016: Limisaumainen puuvene halutaan talteen Unescon listalle - "Ei laiteta vitriiniin"


Kirjallisuus

Broch, Ole-Jacob 1997. Puuvene - limisauma, tasasauma, ristiinlaminointi, korjaukset ja huolto. Helsinki: Opetushallitus.

Chapelle, Howard 1969. Boatbuilding - a complete handbook of wooden boat construction. New York: W.W.Norton Company.

Föreningen Sveriges Sjöfartsmuseum i Stockholm 1999. Människor och båtar i Norden. Sjöhistorisk årsbok 1998-1999. Borås: Centraltryckeriet Åke Svenson AB.

Klippi, Yrjö & Aromaa, Juha & Klippi, Pyry 2015. Puuvene Suomessa. Helsinki: ReadMe.fi.

Perälä, Osmo 2011. Puuvene – veistäminen, kunnostaminen, perinne. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Pälviranta, Edgar 1997. Veneenrakennuksen oppikirja – lauta- ja rimarakenteiset U-pohjaiset soutu- ja perämoottoriveneet. Helsinki: Opetushallitus.

Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti 1995. Suomalainen puuvene. Porvoo: WSOY.

Rössel, Greg 2000. Building small boats. North Brooksville: WoodenBoat Publications.

Simmons, Walter, J. 1980. Lapstrake Boatbuilding. Camden: International Marine Publishing Company.

Koulutusta limisaumaveneiden rakentamisessa


Ammattiopisto SAMIedu, Savonlinna

Eurajoen kristillinen opisto, Eurajoki

Perinnekeskus Kuggom, Loviisa

Kansalaisopistot eri puolilla Suomea