Siirry sisältöön

Lucia-perinteen viettäminen

Elävän perinnön wikiluettelosta
Lucia-perinteen viettäminen
Sijainti
Asiasanat joulu, valo, kynttilä, kynttiläkruunu, marttyyri

Lucia-neito kuoroineen.

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Lucian päivä tunnetaan ympäri maailman, sitä vietetään etenkin katolisissa maissa, kuten Italiassa, missä syntyi alkuperäinen pyhimyslegenda.

Lucia-juhlasta on tullut tärkeä pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Lucia-perinne levisi erityisesti Suomen ruotsinkielisille paikkakunnille. Suomalainen Lucia-perinne on saanut esikuvansa Ruotsin juhlaperinteestä. Tutkijat ovat sijoittaneet Lucia-juhlan juuret Länsi-Ruotsin maaseudulle.

Suomeen Lucia-perinne on tullut Ruotsista 1800-luvun lopulla. Lucia esiintyi Ruotsissa Tukholman Skansenilla ensimmäisen kerran vuonna 1893 yleisölle.

Perinteen harjoittaminen

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta

Lucian päivänä perinteeseen kuuluu pukeutua Lucia-neidoksi, jolla on yllään valkoiset vaatteet, punainen vyö ja päässä hänellä on kynttiläkruunu. Kädessään Lucia-neito kantaa kynttilää.

Lucian päivänä järjestetään juhlia ja kulkueita. Tarkoituksena on että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Kynttilä, jota Lucia kantaa, symboloi valoa. Punainen vyö symboloi marttyyrikuolemaa.


Nykyiseen pohjoismaiseen Lucia-perinteeseen liittyy myös ”Santa Lucia” -niminen laulu, joka on peräisin italiasta. Laulun sävelsi Teodoro Cottrau napolilaiseen kansanlaulutekstiin 1800-luvulla. Sen alkuperäiset italiankieliset sanat eivät kuitenkaan suoraan liity Lucian päivän viettoon, vaan sanat kuvaavat merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisen kaupunginosan edustalla. Suomessa laulu tunnetaan V. Artin sanoittamana myös nimellä ”Soi iltakellot”.

Perinteen taustaa ja historiaa

Lucian alkuperästä liikkuu monia tarinoita ja legendoja. Yksi suosittu legenda on peräisin Italian Sisiliasta, ja se sijoittuu 200–300-lukujen taitteeseen. Tämän legendan mukaan Lucia oli harras kristitty, vaikka kristinusko olikin Rooman valtakunnassa kielletty.

Lucia omisti elämänsä uskolleen, ja purki kihlauksensa ylhäissukuisen nuorukaisen kanssa.

Sen seurauksena entinen kihlattu suuttui ja ilmiantoi hänet Syrakusan maaherralle Paschasiukselle, joka tuomitsi Lucian loppuelämäkseen ilotaloon. Hän koki marttyyrikuoleman neitsyenä, kun sotilaat katkaisivat hänen päänsä.


Suomeen Lucia-juhla tuli alkujaan Högvallan seminaarin kautta 1919, jonne sen toi opettaja Ruotsin Värmlannista. Ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin Helsingissä vuonna 1930, ja ensimmäinen Suomen virallinen Lucia-neito valittiin vuonna 1950.

Lucia-juhlaa on vietetty Suomessa 1800-luvulla, mutta ehkä jo 1700-luvulla, ruotsalaisen perinteen mukaisesti. Mutta näissä juhlissa ei ollut Lucia-neitoa, vaan ne olivat koulujen syyslukukauden päätösjuhlia. Lucia-juhlat olivat valon juhlia, niin sanottuja illuminaatioita, joissa koko koulu valaistiin. Juhla oli myös usein samalla koko kaupungin juhla.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Monilla paikkakunnilla järjestetään Lucia-kulkueita kouluissa, päiväkodeissa, kirkoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Monilla paikkakunnilla valitaan Lucia joka edustaa perinnettä, hänet kruunataan juhlaa varten.

Useilla televisio- ja radiokanavilla pidetään Lucia-juhlia, esimerkiksi Ruotsissa on jokavuotinen perinne näyttää televisiossa Lucia-juhlaa.

Koko maan Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa 13. joulukuuta kello 17. Kruunausta on todistamassa lähes 1500 ihmistä kirkon sisällä ja noin 10 000 seuraa tapahtumaan isolta näytöltä Senaatintorilla. Lucia kävelee kello 18 Tuomiokirkon portaat alas ja Lucia-kulkue lähtee kiertämään Helsinkiä. Suomen Lucia ja kuoro tekevät vuosittain vierailuja mm. vanhainkoteihin, yrityksiin ja erilaisiin tapahtumiin.

Perinteen tulevaisuus

Lucia-perinteelle on järjestetty keräyksiä vuodesta 1949 asti. Silloin elvytettiin ulkoilmakulkueiden perinne. Nykyään Folkhälsan vastaa keräyksen järjestämisestä ja koko Suomen Lucian valitsemisesta yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Ylen kanssa.

Lucia-perinne on vakiintunut Suomessa isoissa kaupungeissa sekä pienemmillä paikkakunnilla, joten perinteen vaaliminen tulevaisuudessa jatkuu.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Taide ja luova ilmaisu -valinnaisryhmä JEDU Nivala

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

https://www.jouluradio.fi/artikkelit/lucian-paiva-on-valon-juhla-mutta-miksi-sita-vietetaan

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucian_p%C3%A4iv%C3%A4

https://www.lucia.fi/FI/Sivu/47/lucia-%E2%80%93-legenda,-pyhimys-ja-elava-perinne

https://yle.fi/a/20-182423