Mikkelin markkinat

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikkelin markkinat
Sijainti Mikkeli, Etelä-Savo
Asiasanat markkinat, kaupankäynti, tori, ruokaperinne, käsityöt, kaupunkikulttuuri, suullinen perinne

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Mikkelin Maalis- ja Mikkomarkkinoita ovat järjestämässä Mikkelin Torikauppiasyhdistys ry ja Mikkelin kaupunki. Näistä kaupunki on vastuullinen järjestäjä, jonka kanssa Torikauppiasyhdistys ry huolehtii markkinoinnista ja mainostamisesta. Myyjiä Markkinoilla on mukana kerrallaan noin 150, kävijämäärä vaihtelee sään mukaan noin tuhannesta viiteen tuhanteen / päivä.

Markkinat ovat myyjille erittäin tärkeä tapahtuma, lähes elinehto. Maalismarkkinat aloittavat kevään myyntikauden ja Mikkomarkkinat lopettaa kesän, kun kauden sato on saatu talteen.

Perinteen harjoittaminen

Mikkelissä järjestetään suuret markkinat kahdesti vuodessa, Maalismarkkinat kevättalvella ja Mikkomarkkinat syksyllä. Markkinaperinne on elänyt vuodesta 1744, ja kokoaa yhä Mikkelin torin ympäristöineen täyteen eri alojen kauppiaita. Markkinat ovat edelleen aidosti elävä osa mikkeliläisyyttä. Markkinatuotteista pintansa ovat pitäneet viipurinrinkelit ja käsityöt. Rihkamakauppiaat, ruokakojut, vaatekauppiaat ja kansainväliset myyjät ovat aina kuuluneet markkinoille; myyntiartikkelit ovat vain modernisoituneet ajan myötä. Mikkeliläiset käyvät markkinoilla aktiivisesti. Ikäihmiset ostavat perinteisiä tuotteita ja vaihtavat kuulumisia, työikäiset piipahtavat lounaalla ruokakojuissa ja ostavat viipurinrinkeliä kahvitunneille. Koululuokat saattavat käydä päivän aikana markkinoilla - lapsia kiinnostaa metrilaku, hattara ja muut herkut.

Perinteen taustaa ja historiaa

Mikkelin torikaupan perinteet juontavat 1700-luvulle, kun Turun rauhan (1743) jälkeen rajan taakse jääneen Lappeenrannan markkinaoikeudet siirrettiin Mikkelin kirkonkylälle. Kaupan kehitys koko Etelä-Savossa vauhdittui. Mikkelin syys- ja kevätmarkkinoilla paikalle kokoontui tuhansittain ihmisiä, ympäröivän maakunnan ja kauempaakin tulleita talonpoikia kauppaamaan tuotteitaan ja kaupunkien porvareita niitä ostamaan. Markkinapaikka oli tuolloin Naisvuoren kupeessa kirkkopuiston pohjoispuolella. Syysmarkkinoilla – Mikko-markkinoilla – kaupattiin karjaa ja kevätmarkkinoilla erityisesti hevosia.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Markkinaperinne elää, markkinat vetävät yleisöä lapsista vanhuksiin. Esimerkiksi koululuokat saattavat käydä markkinoilla. Perinnettä ei erityisesti täydy elättää tai tietoisesti siirtää, se on elävää.

Perinteen tulevaisuus

Mikkelin markkinat elävät ja voivat hyvin. Niiden olemassaoloa ei ole täytynyt kyseenalaistaa tai tekohengittää. Elävä markkinaperinne on otettu huomioon esimerkiksi kaupungin matkailumarkkinoinnissa ja kaupungin keskustan kehittämishankkeissa.

Martti Poikolainen, Maaliskuun markkinoita, 1982. Kuva: Jaakko Avikainen.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Mikkeli-Seura ry.

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Mikkelin seudun kulttuuriperintö-wikisivusto Mikkelin seudun kulttuuriperintö -wikisivusto

Varsta, Martti 1946:Mikkelin kaupungin markkinat loistokautenaan. Taloushistoriallinen tutkielma. Mikkeli: Mikkelin kaupunki.

Mikkelin torin sivut [1]