Näppäripedagogiikka

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Näppärit banneri.jpg


Kuvaus

Näppäripedagogiikka on lasten ja nuorten musiikkikasvatusmenetelmä, joka pohjautuu paljolti kaustislaiseen pelimannimusiikkiin mutta myös muuhun kansanmusiikkiin sekä Suomesta että muualta.

Näppäreissä kaikenikäiset ja -tasoiset lapset ja nuoret soittavat ja laulavat yhdessä kansanmusiikkipohjaista ohjelmistoa sekä varta vasten sävellettyjä ”näppärilauluja”. Keskeistä on yhteisöllinen musisointi ja kaikkien pääseminen mukaan. Pääsykokeita tai karsintoja ei ole, vaan kaikki pääsevät mukaan ja voivat harrastaa musiikkia enemmän tai vähemmän tavoitteellisesti; myös normaali musiikkioppilaitosten tutkintoputken suorittaminen ja ammatillinen suuntautuminen on mahdollista, mutta kasvatuksellisena tavoitteena on yhdessä soittamisen ilo ja musisoinnin palauttaminen osaksi arkea riippumatta harrastuksen vakavuudesta.

Mauno Järvelä ja Näppärit. Kuva: Tommi Taipalus.

Näppärien yhteissoitto-ohjelmisto on sovitettu niin, että jopa nelivuotiaat aloittelijat ja pitkälle ehtineet soittajat voivat soittaa samaa kappaletta yhdessä, ja soittajien määrä on periaatteessa rajaton. Suurimpien kurssien loppukonserteissa ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien perinteisessä suuressa näppärikonsertissa lavalla onkin satoja soittajia. Soittimiston perusta on kaustislaisen pelimannimusiikin viulu-basso-harmooni-kokoonpano, mutta mukaan sopivat periaatteessa mitkä soittimet tahansa.

Kaustisen näppäriryhmä toimii ympärivuotisesti ja on niittänyt menestystä ympäri Suomea ja maailmaa esiintyvänä ryhmänä. Näppäreistä on noussut lukuisa joukko maamme nuoria kansanmusiikin huippuammattilaisia ja yhtyeitä ja muiden musiikinlajien huippuammattilaisia, mutta yhtä tärkeää on, että Näppäreissä on kasvanut kymmenittäin harrastajasoittajia, jotka jatkavat soittoharrastusta aikuisina ja jatkavat kaustislaisen viulunsoittotyylin monisatavuotista perinnettä.

Näppärikurssitoiminta on levinnyt Kaustiselta ympäri maan Kaustisen kesäkuun alun suuren, monisatapäisen näppärikurssin sekä musiikkiopistoissa pidettävien viikonloppukurssien myötä, ja nykyään myös pääkaupunkiseudulla toimii pari ympärivuotista ryhmää. Eri kursseille osallistuu vuosittain useampi tuhat lasta ja nuorta.

Näppäritoiminnan kansainvälistyminen alkoi pienimuotoisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä 1990-luvun alussa ja on laajentunut 2000-luvun kuluessa suuriksi pohjoismaisiksi Folkskandia-kurssi- ja konserttitapahtumiksi. Näppäritoimintaa on esitelty ja kursseja ja erilaisia yhteistyöhankkeita järjestetty myös Saksassa, Sveitsissa, USA:ssa ja Etelä-Afrikassa.

Tausta

Näppäritoiminnan käynnisti 1980-luvun alussa kaustislaiseen pelimannisukuun kuuluva Mauno Järvelä, joka palasi pääkaupungin orkesterimuusikkovuosien jälkeen takaisin Kaustisen Järvelän kylään ja huomasi, että halukkaita soittajia olisi paljon enemmän kuin musiikkiopistossa oppilaspaikkoja. Järvelä otti kaikki mukaan ilman sisäänpääsytestejä.

Näppärit on jatkumoa Kaustisella yli 300 vuotta säilyneelle ja kehittyneelle länsisuomalaiselle viulunsoittoperinteelle, jonka hedelmiä ovat mm. Konsta Jylhä ja Kaustisen purppuripelimannit sekä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Nykyään jatkuvasti uusia soittajia kasvattava näppäritoiminta on keskeinen perinteen jatkumisen turva. Yhteisen ohjelmiston ansiosta kynnys siirtyä Näppäreistä aikuispelimannien joukkoon onkin matala.

Näppäritoiminnan ideologiassa paikallinen kansanmusiikkiperusta ja kansainvälisyys käyvät käsi kädessä. Paikallisen vastakohtana eivät ole toiset paikalliset perinteet, vaan kaikkialla kaikille samaa tarjoavat populaarikulttuuri toisaalta ja musiikinopetuksen kanoninen ohjelmisto toisaalta.

Näppäripedagogiikka on herättänyt laajaa huomiota niin musiikkikasvatuksen kuin perinteiden säilyttämisen alalla, ja Mauno Järvelää on vuosikymmenten saatossa pyydetty kertomaan aiheesta sadoilla haastatteluilla ja kirjoituksilla ja puheenvuoroilla seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja muissa tilaisuuksissa. Järvelän työ on huomioitu mm. Sibelius-Akatemian kunniatohtorin arvonimellä, Pro Finlandia -mitalilla, Suomi-palkinnolla ja Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan 1. luokan ritarimerkillä sekä Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen vierailuprofessuurilla. Järvelän näppäripedagogiikkaa käsittelevä kirja ilmestyi vuonna 2014 suomen-, englannin- ja saksankielisinä laitoksina.

Tulevaisuus

Näppärikurssitoiminta jatkuu niin kotimaassa kuin kansainvälisesti tavoittaen tuhansia osallistujia vuosittain ja laajenee vähittäin. Myös mukana oleva soittimisto laajenee. Tavoitteena on saada näppäripedagogiikan pohjalta rakennettua malleja, joilla kansanmusiikkipohjaista kaikki mukaan ottavaa soitonopetusta saataisiin yhä enemmän niin kouluopetukseen kuin koulutuntien jälkeiseen harrastustoimintaan.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Kansanmusiikki-instituutti, Kaustisen Näppärit ry.

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Mauno Järvelä: Näppäripedagogiikka. Toim. Antti Huntus. (The Näppäri method, ed. Antti Huntus / Die Näppäri-Pädagogik, hg. Antti Huntus). Kansanmusiikki-instituutti 2014.

www.napparit.fi

www.kansanmusiikki-instituutti.fi