Näppäripedagogiikka
Kuvaus
Näppäripedagogiikka on lasten ja nuorten musiikkikasvatusmenetelmä, joka pohjautuu paljolti kaustislaiseen ja lähialueiden pelimannimusiikkiin mutta myös muuhun kansanmusiikkiin sekä Suomesta että muualta.
Näppäreissä kaikenikäiset ja ‑osaamistasoiset lapset ja nuoret soittavat ja laulavat yhdessä kansanmusiikkipohjaista ohjelmistoa sekä varta vasten sävellettyjä ”näppärilauluja”. Keskeistä on yhteisöllinen musisointi ja kaikkien pääseminen mukaan. Pääsykokeita tai karsintoja ei ole, vaan kaikki pääsevät mukaan ja voivat harrastaa musiikkia enemmän tai vähemmän tavoitteellisesti. Myös normaali musiikkioppilaitosten tutkintoputken suorittaminen ja ammatillinen suuntautuminen on mahdollista, mutta kasvatuksellisena tavoitteena on yhdessä soittamisen ilo ja musisoinnin palauttaminen osaksi arkea riippumatta harrastuksen vakavuudesta.
Näppärien yhteissoitto-ohjelmisto on sovitettu niin, että alle kouluikäiset aloittelijat ja pitkälle ehtineet soittajat voivat soittaa samaa kappaletta yhdessä, ja soittajien määrä on periaatteessa rajaton. Suurimpien kurssien loppukonserteissa ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien perinteisessä suuressa näppärikonsertissa lavalla onkin satoja soittajia. Mukaan tempautuu usein myös lasten soittavia vanhempia. Soittimiston perusta on kaustislaisen pelimannimusiikin viulu-basso-harmooni-kokoonpano, mutta mukaan sopivat periaatteessa mitkä soittimet tahansa.
Kaustisen näppäriryhmä toimii ympärivuotisesti ja on niittänyt menestystä ympäri Suomea ja maailmaa esiintyvänä ryhmänä. Vuoden 2022 keväällä mukana on noin 70 lasta ja nuorta Kaustiselta ja naapuripitäjistä. Näppäreistä on noussut lukuisa joukko niin kansanmusiikin kuin muiden musiikinlajien huippuammattilaisia, mutta yhtä tärkeää on, että Näppäreissä on kasvanut kymmenittäin harrastajasoittajia, jotka jatkavat soittoharrastusta aikuisina ja haluavat pitää yllä paikallista viulunsoiton perinnettä.
Näppärikurssitoiminta on levinnyt Kaustiselta ympäri maan Kaustisen kesäkuun alun suuren, monisatapäisen näppärikurssin sekä musiikkiopistoissa pidettävien viikonloppukurssien myötä. Eri kursseille osallistuu vuosittain useampi tuhat lasta ja nuorta.
Näppäritoiminnan kansainvälistyminen alkoi pienimuotoisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä 1990-luvun alussa ja on laajentunut 2000-luvun kuluessa suuriksi pohjoismais-baltialaisiksi Folkskandia-kurssi- ja konserttitapahtumiksi ja yhteishankkeiksi. Näppäritoimintaa on esitelty ja kursseja järjestetty myös Saksassa, Sveitsissa, USA:ssa ja Etelä-Afrikassa.
Kaustisen Näppärit ry. on suojannut Näppäri-nimen käytön musiikkikasvatuksen alalla tavaramerkillä.
Tausta
Näppäritoiminnan käynnisti 1980-luvun alussa kaustislaiseen pelimannisukuun kuuluva Mauno Järvelä, joka palasi pääkaupungin orkesterimuusikkovuosien jälkeen takaisin Kaustisen Järvelän kylään ja huomasi, että halukkaita soittajia olisi paljon enemmän kuin musiikkiopistossa oppilaspaikkoja. Järvelä otti kaikki mukaan ilman sisäänpääsytestejä.
Näppärit on jatkumoa Kaustisella ja lähialueella sukupolvien ajan katkeamatta jatkuneelle viuluvetoiselle musiikkiperinteelle, joka liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuoden 2021 lopussa. Jatkuvasti uusia soittajia kasvattava näppäritoiminta on ollut keskeinen perinteen jatkumisen turva jo kahden sukupolven ajan. Soittoharrastuksen jatkuminen ja siirtyminen askel askeleelta aikuispelimannien joukkoon käy Kaustisella luontevasti.
Näppäritoiminnan arvomaailmassa paikallinen kansanmusiikkiperusta ja kansainvälisyys käyvät käsi kädessä. Paikallisen vastakohtana eivät ole toiset paikalliset perinteet, vaan kaikkialla kaikille samaa tarjoavat populaarikulttuuri toisaalta ja musiikinopetuksen kanoninen ohjelmisto toisaalta.
Näppäripedagogiikka on herättänyt laajaa huomiota niin musiikkikasvatuksen kuin kulttuuriperinnön alalla, ja Mauno Järvelä esitellyt aihetta sadoissa haastatteluissa, kirjoituksissa, seminaaripuheenvuoroissa, koulutustilaisuuksissa ja muissa tilaisuuksissa. Järvelän työ on huomioitu mm. Sibelius-Akatemian kunniatohtorin arvonimellä, Pro Finlandia ‑mitalilla, Suomi-palkinnolla ja Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan 1. luokan ritarimerkillä sekä Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen vierailuprofessuurilla. Järvelän näppäripedagogiikkaa käsittelevä kirja ilmestyi vuonna 2014 suomen-, englannin- ja saksankielisinä laitoksina.
Tulevaisuus
Näppäritoiminta jatkuu niin paikallisesti Kaustisen alueella kuin lyhytkurssitoimintana kotimaassa tavoittaen tuhansia osallistujia vuosittain, turvaten paikallisesti kaustislaisen viulunsoittoperinteen elinvoimaa ja lisäten globaalisti yleistä tietoisuutta niin oman kuin toistenkin kulttuuriperinnön merkityksestä ja arvosta. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen yhteisölähtöinen kulttuuriperintökäsitys tukee Näppäritoiminnan arvoperustaa, ja kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luettelointi vahvistaa kansainvälistä verkostoitumista.
Kansanmusiikki-instituutti pilotoi vuonna 2020–2022 Suomen kulttuurirahaston rahoituksella taiteen perusopetusta näppäripedagogiikkaan nojaten tarjoavan Näppärikoulun toimintaa, ja tavoitteena on saada toiminta vakiinnutettua. Suunnitteilla on myös näppäriopettajan ammatillinen erikoistumiskoulutus.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Kansanmusiikki-instituutti, Kaustisen Näppärit ry.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Mauno Järvelä: Näppäripedagogiikka. Toim. Antti Huntus. (The Näppäri method, ed. Antti Huntus / Die Näppäri-Pädagogik, hg. Antti Huntus). Kansanmusiikki-instituutti 2014.
www.napparit.fi
www.kansanmusiikki-instituutti.fi