Narvan Markkinat

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Narvan Markkinat
Sijainti Vesilahti, Pirkanmaa
Asiasanat markkinat, kotiseutujuhla, historia

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

 Narvan Markkinoiden tunnus
Narvan Markkinoiden tunnus.

Narvan markkinat houkuttelevat Tampereen lounaispuolella sijaitsevaan Vesilahden Narvaan 15.000-30.000 kävijää joka viides vuosi. Edelliset markkinat olivat 8.-12.7.2015 ja seuraavat likimain samoina päivinä vuonna 2020. Markkinavieraita tulee kaikkialta Suomesta, mutta lähikunnista luonnollisesti eniten. Sukulaisia tullaan tapaamaan hyvinkin kaukaa. Satunnaisia ryhmiä on usein tullut naapurimaista. Narvan Markkinoiden järjestäjänä on Narvan Tähti Nuorisoseura ry. Osajärjestäjinä on useita paikallisia yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Perinteen harjoittaminen

Narvan Markkinoilla on jo nimensä perusteella markkinamyyjiä kojuissaan kuten jo vuosisatoja sitten. Osa myyjistä kiertää ammattimaisesti markkinoilta toisille. Osa heistä on koonnut kojunsa ehkä ensimmäisen ja ainoan kerran. Myytävät tuotteet edustavat lähes kaikkia mahdollisia elämänalueita ja kuvastavat melko pitkälle myös omaa aikaansa. Tarjolla on käsitöitä, taide-esineitä, elintarvikkeita, teollisia tuotteita, erikoistuotteita, palveluja sekä tietenkin erilaista markkinarihkamaa. Osa on tullut vain esittelemään yhteisönsä toimintaa; kunnan ja seurakunnan lisäksi tällaisia yhteisöjä ovat olleet taideyhdistys, sukuyhdistykset, puolueet, kyläyhdistykset, kotiseutuyhdistys, museoyhdistys, 4H ja monet muut.

Kaupankäynnin lisäksi jo 1700-luvun alkuperäisille Narvan markkinoille tultiin seuraamaan ajanvietettä; markkinat olivat tärkeä vuosittainen tapahtuma. Läheskään kaikkea ei tiedetä, mutta muiden vastaavien suurten markkinoiden tapaan Narvassa oletettavasti laulettiin ja soitettiin sekä kuultiin juttuja ja puheita. Kauppiaiden vanavedessä kulki aina myös hauskuuttajien joukko. Markkinavieraille oli tärkeää myös nähdä sukulaisia ja tuttavia, mikä kuulunee yhä edelleen keskeisimpiin motiiveihin tulla markkinoille.

Tekstiilejä Narvan Markkinoilla vuonna 2005. Kuva: Yrjö Punkari.
Värikkäitä tekstiilejä Narvan Markkinoilla vuonna 2005.

Nykyiset markkinavieraat voivat ostostensa lomassa tai niiden sijasta seurata laajan alueen eri kolkissa itse kutakin kiinnostavaa ohjelmaa; on musiikkia, kuvaelmia, esitelmiä, työnäytöksiä, näyttelyitä, leikkejä, lastenpuisto sekä tanssiesityksiä. Niin halutessaan voi osallistua myös itse johonkin puuhailuun. Koettavaa on siis koko päiväksi. Vierailijat tulevatkin yleensä koko perheen kanssa. Markkinapäivien iltoina on lisäksi järjestetty perinteiset lavatanssit. Suuri tanssilava on rakennettu markkinatuloilla.

Kaksi ohjelmanumeroa on kuitenkin saanut ylivertaisen suosion. Koska uudenajan markkinat perustettiin vuonna 1965 kotiseutumuseon hankkimiseksi, Vesilahden pitkä ja rikas historia sai heti alun alkaen merkittävän roolin. Markkinoiden keskeiseksi osaksi tuli historiallinen kulkue, joka on kerännyt jo yksitoista kertaa ympärilleen tuhansia katselijoita. Kulkueen käsikirjoituksen laati alkuperäisen kulkueen ohjaaja Eila Jakovuori. Vaikka kulkueen sisältöön on myöhemmin tullut joitakin muutoksia ja lisäyksiä, se on periaatteiltaan edelleen sama kuin alkuperäinen; kulkueesta tuli siis oma perinteensä. Pienet episodit, roolihenkilöt sekä juontajan selostus kertovat Vesilahden rikkaasta historiasta ja monista tapahtumista kivikaudelta lähtien aina nykypäivään asti.

Toinen suuren kiinnostuksen kohde on ollut aito tervahauta, joka on poltettu markkinoilla vuodesta 1975 lähtien. Tervaa on tullut 1000-2000 litraa. Mestareina ja uuden polven opettajina ovat toimineet Vesilahden eteläosien mäntykankaiden ikivanhan tervanpolttoperinteen osaajat. Markkinapäivinä tapahtuma-alueella voi aistia uuden tervan tuoksun. Tervaa on tietenkin ollut myynnissä markkinoilla.

Yleisöä Narvan Markkinoilla vuonna 2005. Kuva Yrjö Punkari.
Yleisöä Narvan Markkinoilla vuonna 2005.

Perinteen taustaa ja historiaa

Markkinaperinne Narvassa on hyvin vanhaa, mutta vasta 1700-luvun alussa niistä on virallisia mainintoja ja vasta 1720-luvulla eli isonvihan loppuaikoina Narvan markkinat saivat virallisen vahvistuksen oikeuksilleen. Samoihin aikoihin oikeuksia saivat muutamat muutkin paikkakunnat. Kauppiaita sai Narvaan tulla Turusta, Naantalista, Raumalta, Uudestakaupungista ja Porista. Markkinavieraita sen sijaan tuli hyvinkin laajalta alueelta Etelä- ja Keski-Suomesta. Markkinat olivat hyvin tärkeitä maaseudun asukkaille, koska merkantilistinen hallinto oli kieltänyt kaiken maakaupan, kotikaupan ja kulkukaupan. Vain markkinoilla sai käydä vapaata kauppaa. Sastamalassa on yhä Narvantie, josta Antero Varelius kirjoitti, että sitä pitkin pääsee Narvan kuuluille markkinoille. Myyjiltä Ruotsin kruunun voudit perivät markkinatullin, mikä tietenkin aiheutti aika ajoin rettelöitä. Juuri rauhattomuuksien vuoksi kyläläiset alkoivat lopulta kyllästyä koko tapahtumaan.

 Sotilaita vuoden 1965 Narvan Markkinoilla. Kuva Tarmo Tanni.
Sotilaita vuoden 1965 Narvan Markkinoiden historiallisessa kulkueessa. Kuva Tarmo Tanni.

Narvan Markkinat järjestettiin aikoinaan Antin päivänä (30.11) ja markkinoita sanottiin myös Antinmessun Markkinoiksi, mikä kertonee siitä, että tapahtuma oli aikanaan ollut kirkonmenojen yhteydessä. Tämä oli hyvin yleistä, mutta Vesilahden katolisen kirkon ajalta ei tunneta tällaisia markkinoita eikä markkinoita ole edes ollut kirkonmäellä, joka on sijainnut nykyisellä paikallaan jo keskiajalla Vesilahden koillisosassa. Sen sijaan Narvan keskustasta, jonne kirkolta on matkaa n. 10 km, kaivettiin 1955-1956 rikas kristillinen kalmistoalue, joka ajoittuu vuosille 1100-1300 eli lähetyskaudelle Hautausmaa tuskin voi silloin olla roomalaiskatolinen. Koska myös esineistö on itäistä ja koska Pyhä Andreas kuului idän kirkon tärkeimpiin pyhimyksiin, Antinmessu on pikemminkin ollut Bysantin perinteen mukaisen kauppakylän tapahtuma.

Keskiajalla Narva oli Vesilahden suurin kylä ja koko Pirkanmaan alue kuului Suomen sisämaan väkirikkaimpaan osaan. Narvan kylä oli myös suhteellisen hyvien kulkuyhteyksien varrella, sillä ns. Narvantie Hämeenlinnasta Sastamalaan on ollut olemassa viimeistään keskiajalla. Sitä tietä tulivat mm. länsirannikon kaupunkien kauppiaat ja markkinaväki idempää. Reitin Turkuun on täytynyt olla selvä satoja vuosia aiemmin, koska Laukon Kurki-sukuisilla oli vilkkaat yhteydet Turun linnaan jo 1400-luvulla. Vuonna 1637 Jöns Kurjen aloitteesta vanhaa talvitietä alettiin parantaa kesätieksi. Koska Narvan markkinat pidettiin myöhään syksyllä, tärkein ja helpoin reitti oli juuri talvitie eli Hiidentie. Pyhäjärven talvitiet merkittiin karttoihin 1800-luvun lopulle asti.

Säätyläisiä Narvan Markkinoiden historiallisessa kulkueessa vuonna 2015. Kuva Yrjö Punkari.
Säätyläisiä Narvan Markkinoiden historiallisessa kulkueessa vuonna 2015.

Narvassa alkuperäisiä markkinoita pidettiin vuoteen 1788 asti, jolloin ne siirrettiin kaupungiksi nousseen Tampereen syysmarkkinoiksi. Osasyynä oli myös kyläläisten kyllästyminen markkinahumuun. Tappeluista on olemassa useita käräjäjuttuja. Pahin lienee tapahtunut vuonna 1763, jolloin tarvittiin Vakkalan Kouvon sotilaspuustellin haltijan von Konowin joukkojen apua. Toisaalta myös kylän talonpojat innostuivat rakentamaan vuokrattavia myyntikojuja niin paljon, että kylä alkoi käydä ahtaaksi.

Kaupankäynnin vapautuessa 1800-luvun kuluessa markkinat menettivät yleisesti merkitystään. Maakauppa sallittiin ja kauppoja ilmaantui joka kylään. Narvaan jäi vain toripäivä, joka sekin on yhä olemassa lauantaiaamuisin. Tampereen toreille ja markkinoille taas päästiin 1860-luvulta alkaen laivoilla myymään voita, maitoa, juustoja, jauhoja, leivonnaisia ja lihaa. Markkinoiden loppuessa menetettiin kuitenkin samalla merkittävä sosiaalinen tapahtuma, jota monet jäivät kaipaamaan, ja markkinoita muisteltiin 1900-luvulle asti.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Narvan Markkinoihin liittyvä perinne välittyy niin paikkakuntalaisille kuin myös muualta saapuneille talkoolaisille parhaiten siten, että kokonaiset perheet osallistuvat markkinoiden järjestelyihin ja ohjelmiin. Valmisteluissa ovat siis mukana kaiken ikäiset. Lapset ovat valmistamassa lasten tapahtumapaikkoja ja myöhemmällä iällä kaikkea muuta. Markkinoiden valtava koko jää helposti mieleen ja markkinoita muistellaan välivuosina. Näin on tapahtunut koko ajan. Uuden ajan markkinoita on joissakin perheissä oltu valmistamassa jo viidessä sukupolvessa.

 Narvan Markkinoiden tervahaudan lastausta vuonna 2005. Kuva Yrjö Punkari.
Narvan Markkinoiden tervahaudan lastausta vuonna 2005.

Markkinavieraille perinne välittyy tapahtumaa ja sen ohjelmatarjontaa seuraamalla. Kaupankäynti jää toisinaan sivuasiaksi, ja niinpä monet ovat kertoneet tulleensa katsomaan markkinaperinteitä sellaisina kuin muistavat ne edellisiltä markkinoilta. He haluavat nähdä jälleen historiallisen kulkueen, työnäytökset, tervahaudan, musiikkiesitykset ja tietyt muut ohjelmanumerot. Uudistuksia on sen vuoksi tehtävä pieteetillä.

Perinteen tulevaisuus

Narvan Markkinoiden perinne vaikuttaa kantavan myös tulevaisuudessa, vaikka pääosa järjestelyistä ja ohjelmanumeroista tehdään talkootyönä. Talkooperinne on osoittautunut hyväksi yhteisöllisyyden vahvistajaksi. Markkinat ovat myös herättäneet yleisesti kiinnostusta perinteitä ja historiaa kohtaan; Vesilahti on tullut tunnetuksi historiastaan. Koska tapahtuma järjestetään vain joka viides vuosi, seuraavien markkinoiden valmistamiseen jää aina riittävästi aikaa. Perinteeksi on tullut jo se, että välivuosina etsitään uusia ideoita seuraaville markkinoille. Jos markkinat järjestettäisiin vuosittain, olisi vaarana, että paikkakuntalaiset kyllästyisivät mittaviin järjestelyihin ja ohjelmatarjonta alkaisi latistua.
 Tervanpolttoa Narvan Markkinoilla vuonna 2005. Kuvassa Aarni Haapanen. Kuva. Yrjö Punkari.
Tervanpolttoa Narvan Markkinoilla vuonna 2005. Kuvassa Aarni Haapanen.

Narvan Markkinoilla on ollut myös taloudellinen merkityksensä 1700-luvun markkinoiden tapaan. Ensimmäisillä markkinoilla luotiin perusta kotiseutumuseolle, jonka ensimmäinen vaihe valmistui jo 1970. Päärakennukseksi tuotiin väliaikaiselle museoalueelle Laukon suurimman torpan Svartmarkin tupa, joka vuonna 1982 siirrettiin uudelle museoalueelle. Vuosien varrella alueelle on tuotu myös kaksi aittaa, riihi hevoskiertoineen, nahkurinverstas, savusauna, kirkkovenevaja ja mäkitupa. Tällä samalla alueella on pidetty Narvan Markkinat vuodesta 1985 lähtien.

Markkinoilta saaduilla tuloilla on voitu järjestää myös monenlaista nuorisotoimintaa, kulttuuritoimintaa, kunnostaa seurantaloa sekä rakentaa markkina- ja museoalueelle kesätapahtumissa tarvittavia rakenteita, mm. suurehko tanssi- ja juhlalava sekä ravintolarakennus. Paikkakuntalaisten keskuudessa Narvan Markkinat koetaan merkittäväksi ja pysyväksi instituutioksi, jonka lopettaminen tuskin tulisi kysymykseen.

Kaikilla markkinoilla on esitelty perinteisiä kädentaitoja. Jo alkuaikojen markkinat edelsivät talkootapahtumia, joissa perinteisin menetelmin valmistettiin myytäviksi mm. vihtoja, käsitöitä, leivonnaisia, sahtia ja muita tarvikkeita. Myöhemmin alueelle on rakennettu mäkiuuni rievän paistamista varten. Työnäytöksissä on kirnuttu voita, keitetty kahvia nokipannussa, höylätty päreitä, kehrätty lankaa, rakennettu pinta-aitaa, taottu rautaa ja punottu esineitä tuohesta. Pyykkäri on pessyt museoalueelle siirretyssä pienessä mäkituvassa pyykkiä perinteisin menetelmin. Joitakin tuotteita on voinut itsekin valmistaa työpisteissä. Jotta perinnetaidot säilyisivät, Narvan Markkinoiden välivuosina on elokuun alussa järjestetty pienempi tapahtuma nimeltään Perinnepäivä.

 Narvan ja Ylämäen soittokunnat vuoden 1965 markkinoilla.
Kaikilla Narvan Markkinoilla on ollut paljon musiikkia. Kuvassa Narvan ja Ylämäen soittokunnat vuoden 1965 markkinoilla.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Pääjärjestäjänä on Narvan Tähti Nuorisoseura ry, Vesilahti. Osittain vaihtuvina osajärjestäjinä ovat monet muut vesilahtelaiset yhdistykset ja yhteisöt.

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Lisää Narvan Markkinoista ja niiden historiasta: www.narvanmarkkinat.fi

Kirjallisuutta:

Ajo Reino 1955. Die Veränderung der Hauptrichtung des Verkehrs und ihre Wirkung auf das Strassennetz von Vesilahti in Südwest-Häme. Fennia 79, n:o 4.

Ajo Reino 1944. Tampereen liikennealue. Kansantaloudellisia tutkimuksia XIII.

Arajärvi Kirsti 1985 (1950). Vesilahden historia. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy. Sivut 375-382.

Arajärvi Kirsti 1966. Vesilahden Narvan markkinat. Kotiseutu 7-8.

Jokipii Mauno 1974. Satakunnan historia IV: Satakunnan talouselämä uuden ajan alusta isoonvihaan. Satakunnan Maakuntaliitto. Sivut 505-6.

Qvist Johannes 1909. Finlands marknader och finska landsbygdens handelsplatser 1614-1772. Helsingrors. Sivut 153-177

Raevuori Yrjö 1963. Laukon omistajia ja vaiheita. Tampere.

Rasila Viljo 1988. Markkinapaikasta tehdaskaupungiksi. Tampereen historia I.

Sarvas Anja 1988. Vesilahden linturiipukset. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia IX.

Sarvas Pekka 1971. Ristiretkiajan ajoituskysymyksiä. Suomen Museo n:o78.

Suvanto Seppo 2001. Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, http://www.narc.fi/suvanto/

Tähti Nuorisoseura ry 1965. Narvan Markkinat opas 1965. Tampere.

Tähti Nuorisoseura ry 1970. Narvan Markkinat opas 1970. Tampere.

Vainionpää Jussi 1994. Markkinat Suomessa keskiajalta talvisotaan. Markkinaperinteen tuki ry.

Warelius Antero 1977. Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853. Suomi 1854, Tyrvään sanomat.

Lehtiä:

Tampereen Sanomat 296B, 29.12.1909, s. 3.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat kaikilta markkinavuosilta 1965-2015