Nimenantamisperinteet
| Nimenantamisperinteet | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Ristiäisperinnettä harjoitetaan katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kirkon alaisissa kirkkokunnissa (sakramentti).
Perinteen harjoittaminen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasteessa nykyään pappi valelee vettä lapsen päähän ja kastaa hänet "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Sen sijaan esimerkiksi ortodokseilla vauva kastetaan kokonaan veteen.
Käytössä on lapsikaste ja aikuiskaste, joka on raamatussa esiintyvän Johannes Kastajan neuvojen mukainen julkinen henkilökohtaisen uskon tunnustaminen.
Luterilaiset ristiäiset voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Lapsi on tapana pukea valkoiseen kastemekkoon kasteen ajaksi. Ortodoksilapsi puetaan kastemekkoon, kun hänet on kastettu. Samalla lapsen kaulaan laitetaan kummin hankkima kasteristi.
Kastepöytä katetaan valkoisella liinalla. Pöydälle asetetaan kastemalja, kynttilä, raamattu sekä yleensä kukkia.
Kastevesi voi olla tavallista hanavettä, mielellään lämmitettyä.
Nimiäiset on uskonnottomassa tapakulttuurissa lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla. Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja ystäville. Lapsen nimi julkistetaan mahdollisesti ensikertaa. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja, tai se voi olla sukulainen tai ystävä.
Perinteen taustaa ja historiaa
Ristiäisissä alun perin pappi luki paholaisen häätömanauksen, mutta myöhemmin evankelis-luterilainen kirkko luopui paholaisen häätämisestä kasteen yhteydessä. Siitä on tosin jäljellä muistumaː ristinmerkin tekemisen jälkeen voi pappi jatkaa rukoilleː Armollinen Jumala. Sinä yksin pelastat kaikesta pahasta. Vapauta NN (kastettavan etunimet) pimeyden vallasta - Ortodoksikirkossa luetaan edelleen eksorkismirukoukset, eli rukoukset 'pahan (pahojen henkien) pois karkottamiseksi'.
Alun perin kastemekot olivat lyhyitä ja ne saattoivat olla kirjaviakin, kun kankaista oli pulaa. Helmat alkoivat pidentyä, kun häähunnuista muokattiin kastemekkoja.
Nimiäiset ovat Suomessa kehittyneet alati kasvavan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien joukon tarpeisiin. Vuonna 2015 arviolta joka neljäs vauva sai nimensä uskonnottomasti
1900- luvun alussa pojille lämmitettiin vesi, mutta tytöt saivat kylmän veden.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Ristiäisperinne yleensä kulkee suvussa eteenpäin ja ristiäismekko yleensä kulkee perheessä aina seuraavalle.
Kastemalja kulkee myös suvussa eteenpäin, yleensä ne ovat kristallia tai tinaa.
Perinteen tulevaisuus
Tulevaisuudessa ristiäisperinne varmasti tulee jatkumaan ja perinne saattaa muuttua hieman erilaiseksi ajansaatossa.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Taide ja luova ilmaisu -valinnaisryhmä Jedu Nivala
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Risti%C3%A4iset
https://www.google.com/search?q=risti%C3%A4iset&tbm=isch&tbs=il:cl&rlz=1C1GCEA_enFI994FI994&hl=fi&sa=X&ved=0CAAQ1vwEahcKEwig4brihtn2AhUAAAAAHQAAAAAQBA&biw=1903&bih=969#imgrc=z5m2xL8CbeSquM https://yle.fi/uutiset/3-7882067