Nivalan Kapinaviikko

Elävän perinnön wikiluettelosta
Nivalan Kapinaviikko
Sijainti Nivala, Pohjois-Pohjanmaa
Asiasanat Kotiseutu, kotiseutupäivät, kotiseutujuhlat, kotiseutujuhla, kapinat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Ruskea hevonen vetämässä aikuisia ja lapsia kärryissä.
Hevosajelua Kapinaviikon perinnepäivillä Katvalassa. Kuva: Nivala-Seura, 2015.
Lapsia aitajuoksemassa.
Nappulaolympialaisissa lapset saavat tuntumaa eri urheilulajeista ja suorituspaikoista. Kuva: Ilmestynyt Nivala-lehdessä 15.7.2002.

Nivalassa vietetään joka kesä perinteistä kotiseutuviikkoa, jota kutsutaan Kapinaviikoksi. Tässä yhdentoistatuhannen asukkaan kaupungissa Kapinaviikosta on tullut keskeinen tapahtuma Nivalan kesässä, jolla pyritään yhdistämään nivalalaisia ja nostattamaan heidän Nivala-identiteettiään. Kapinaviikon järjestämisessä on pyritty huomioimaan kaikenikäiset ja kaikenhenkiset ihmiset, joten tekemistä riittää ihan lapsesta vanhukseen saakka. Kapinaviikko pistää koko Nivalan liikkeelle.

Kapinaviikon osavastuu on Nivala-Seuralla, joka organisoi yhdessä toimikunnan kanssa tätä ohjelmarikasta kesätapahtumaa. Itse Kapinaviikkoa pyörittävät pääasiassa eri yhdistykset innokkaine talkooväkineen. Kapinaviikon koko yhteisosallistujamäärää on vaikea laskea, mutta raaka arvio on reippaasti toistakymmentä tuhatta, joka on todella hyvä luku Nivalan asukaslukuun nähden. Ensimmäisissä yksipäiväisissä kotiseutujuhlissa 1962 osallistujamäärä oli n. 2000, jonka jälkeen se on hiljalleen noussut. Kotiseutujuhlan muututtua viikon mittaiseksi vuonna 1982, osallistujamääräkin nousi ymmärrettävästi. Mitään tarkkoja lukuja ei ole olemassa mutta sen vuoden pelkän lauantain toripäiville osallistui arviolta 3000-4000 kansalaista.

Perinteen harjoittaminen

Kapinaviikko järjestetään yleensä heinäkuun alkupuoliskolla. Ohjelmaa on laidasta laitaan, niin nuorille kuin varttuneimmillekin; konserteista kesäolympialaisiin ja jumalanpalveluksista linturetkiin.

Ei ole olemassa kahta samanlaista Kapinaviikkoa, sillä viikon sisältö muuttuu joka vuosi. Kapinaviikolla on kuitenkin myös perinteikkäitä tapahtumia, jotka ovat säilyneet ohjelmistossa vuosikymmenestä toiseen. Jo ensimmäistä Nivalan kotiseutujuhlista (1962) saakka on tähän juhlaan kuulunut jumalanpalvelus kirkossa. Myöhemmin, vuonna 1984, Nivalan puistoon pystytettiin Tillari- eli Lypsäjä-patsas nivalalaisten lypsäjien kunniaksi ja työn muistomerkiksi, jonka kukittaminen on myös otettu tavaksi Nivalan kotiseutujuhlille.

Nivalan perinnepihassa, Katvalassa, on järjestetty monena vuotena perinnepäiviä työnäytöksineen ja perinneruokineen. Katvalassa esitetään usein myös kesäteatteria. Uutuutena siellä on pidetty kotieläinpihaa perinteisine kotieläimineen.

Erilaiset kilpailut ovat suosittuja Kapinaviikolla, joitten kirjo vaihtelee vuosittain. Viimeaikoina on ohjelmistossa näkynyt mm. läppärin heittoa ja saappaanheittoa, jota heiteltiin Nivalan kotiseutujuhlilla jo 1980-luvulla. Korkkariviesti on kuitenkin viimevuosina saanut suuren suosion, jossa nopein, tyylikkäin sekä huomiota herättävin joukkue sekä myös paras huutosakki palkitaan. Kaikenlaista on kokeiltu, sillä aikoinaan kokeiltiin myös potanheittoa.

Kapinaviikko on varttumeimmillekin ihmisille mieluinen, sillä usein järjestetään tiettyjen ikäluokkien luokka- tai rippikoulu kokouksia ja samana vuonna ylioppilaaksi kirjoittaneiden kokouksia. Muistot tulvivat mieleen vanhoja koulutovereita tavatessa.

Kapinaviikolla ei ole myöskään unohdettu lapsia, vaan heillekin löytyy ohjelmaa ja tekemistä. Lapsille järjestetään mm. askartelutyöpajoja ja nappulaolympialaisia.

Tapahtumia Kapinaviikolla ei ole pelkästään keskustassa, vaan myös ympäri Nivalaa. Näin myös laiskemmat ja kiireisemmätkin ihmiset pääsevät viettämään Kapinaviikkoa. Nivalan halki virtaa myös Kalajoki, jonka rannalla pidetään onkikilpailuja ja kirkkovenesoutuja. Sivukylillä voidaan pitää usein peräkärrykirppiksiä sekä muita kylätapahtumia. Metsissä pidetään luonto- ja linturetkiä sekä yö-vaellusta. Lisäksi voidaan järjestää myös pyöräretkiä.

Perinteen taustaa ja historiaa

Mustavalkokuva kulkueesta hevosrattaissa.
Juhlakulkue Katvalan tupaantuliaisiin Nivala-päivillä 1963. Kuva: Martti Taanila, 1963 Nivala-Seuran valokuva-arkisto.

Ensimmäinen kotiseutujuhla pidettiin Nivalassa vuonna 1962 Nivala-Seura ry:n 25. juhlavuoden kunniaksi. Tämän jälkeen kotiseutujuhlaa on pidetty säännöllisesti aina tähän päivään asti. Aluksi kotiseutujuhlat olivat yhden päivän "Nivala-päivät", joka alkoi kirkossa jumalanpalveluksella ja sankarihautojen kautta lähdettiin hevosjuhlakulkueessa yhteiskoululle, missä oli varsinainen pääjuhla. Sittemmin pääjuhlaa vietettiin pääosin Nivalan Katvalassa. Pääjuhlan ohjelmistoon kuului mm. Juhlapuheita, kuorolauluja ja työnäytöksiä ja tietenkin ruokaa ja kahvittelua. Tyypillisin ja suosituin juhlaruoka kotiseutupäivillä oli punainen hera eli juustokeitto.

Vuonna 1980 juhlaa haluttiin pidentää useampaan päivään, jolloin juhlasta tuli Nivala-viikko. Nivala-viikolla pidettiin kyläjuhlia, urheilukilpailuita sekä kesäteatteriesityksiä. Myös muita tärkeitä tilaisuuksia siirrettiin Nivala-viikolle, mm. Jääkärimuistomerkin paljastustilaisuus (1989).   

Vuonna 1987 Nivala-viikon ohjelmassa oli Kapinapäivä, jolla tahdottiin muistaa ja kunnioittaa vuonna 1982 Nivalassa sattunutta Konikapinaa. Kapina oli "kahakka" nivalalaisten "pulamiehien" ja viranomaisten välillä aiheettomasti lopetettavaksi määrätyn Sigfrid Ruuttusen Hilippa-tamman puolesta. Nivalan kotiseutujuhlissa haluttiin kunnioittaa Ruuttusen ja kapinoitsijoiden sitkeyttä puolustaa Hilippaa. Tapahtumaa muistettiin mm. kapinakulkueella sekä kunniakapinallisen palkitsemisella. Tuon vuoden jälkeen Nivala-viikkoa alettiin kutsua Kapinaviikoksi, sillä Konikapinan ajateltiin yhdistäneen nivalalaisia yhtälailla kuin kotiseutujuhlatkin. Kapinahenkisinä nivalalaisina kapina -sana ilmestyi myös ohjelmiston useisiin tapahtumiin. Useana vuotena vietettiin mm. kapinatansseja ja konikapina-ajojakin ajettiin. Sana elää vielä tänäkin päivänä.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Vuosien varrella tähän Nivalaa yhdistävän kotiseutujuhlan ohjelmistoon on lisätty tapahtumia niin, että jokaiselle nivalalaiselle olisi jotain mielenkiintoista ohjelmaa. Nivala-Seura ry pitää huolen Konikapinan järjestämisestä vastaisuudessakin tavoittaen Nivalan kansalaisia nykyaikaisemmillakin tapahtumilla, mutta kuitenkaan vanhoja perinteitä unohtamatta.

Perinteen tulevaisuus

Nivala on pienenevä kaupunki naapurikaupunkien suurentuessa ja viedessä asukkaita, mutta nivalahenkisyyttä on senkin edestä. Kapinaviikolla on hyvä hetki tavata muita nivalalaisia ja viettää leppoisia kesäpäiviä. Niin kauvan kuin Nivalassa asuu nivalalaisia, Kapinaviikko tullaan järjestämään.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Nivala-Seura ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Mäkelä, Hanna. Nivala-Seura ry 1936-1986 – 50 vuotta kotiseututyötä

Nivala-lehti -arkisto

Nivala-opas

Konikapina

Nivala-opas

Linna, Lempi 1975, Konikapina

Heinonen, Aaro 1966. Nivalan konikapina

DVD, Pulakapina (1976)

Yle: 1930-luvun pula ja konikapina

Suomen hevosliitto ry: Konikapinan tarina elää nyt Hilppa-patsaassa

Nivala-seura