Ortodoksiset praasniekat

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ortodoksiset praasniekat
Sijainti Suomi, Pohjois-Karjala, Ilomantsi
Asiasanat ortodoksisuus, praasniekka, praasniekat, Suomen ortodoksinen kirkko, Pohjois-Karjala, Karjalan kristillisyys, kristilliset tavat, pyhien muisteleminen, karjalaisuus, kirkkorakennukset, Suomen kristillityys, kirkko, ortodoksinen kirkko
Iljan praasniekka 20.7.1965

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Praasniekka on ortodoksisen kirkon perinteinen juhla, jossa kokoonnutaan yhteiseen jumalanpalvelukseen kirkon vuosijuhlapäivänä. Jokainen pyhäkkö on nimetty jonkun pyhän ihmisen tai jonkin pyhän tapahtuman mukaan. Muistopäivänä toimitetaan juhlalliset jumalanpalvelukset sen päivän muistoa viettävässä kirkossa tai tsasounassa.

Sana praasniekka tulee vanhasta venäjän kielen sanasta "pradznik", ja tarkoittaa juhlaa. Nykyään praasniekalla tarkoitetaan juuri kirkon juhlaa.

Perinteen harjoittaminen

Petrun praasniekka Ilomantsin Hattuvaarassa 29.6.1978

Ilomantsissa vietetään praasniekkaa pyhän profeetta Elian, eli karjalaisittain Iljan päivänä 20.7. Praasniekka alkaa jo juhlaa edeltävänä iltana, jolloin iltapalveluksen eli ehtoopalveluksen jälkeen on tsuajuilta (teeilta) kirkon pihassa. Teen ohessa esitetään pientä ohjelmaa.

Praasniekkapäivän aamuna toimitetaan aamupalvelus ja pyhä liturgia kirkossa. Palvelusten juhlavuutta lisäävät ristisaatto läheiseen luonnonkauniiseen Kokonniemen kalmistoon ja vaikuttava vedenpyhitystoimitus Ilomantsinjärven rannassa. Jumalanpalvelus ei siis jää kirkon seinien sisälle, vaan jatkuu "kaikkeen maailmaan". Praasniekkavieraita on läheltä ja kaukaa. Kansainvälistä tunnelmaa tuovat ulkomaiset vieraat ja maahanmuuttajat.

Järjestelyissä on mukana suuri joukko vapaaehtoisia seurakunnan jäseniä. Juhlan onnistumiseksi tarvitaan teltan pystyttäjiä, kirkon kaunistajia, kuorossa laulajia, alttariapulaisia, esiintyjiä, jne. Korvaamattoman lisäapunsa tuovat paikalliset Martat. Oman papiston lisäksi paikalla on usein myös hiippakunnan piispa ja muuta papistoa muista seurakunnista ja ulkomailta saakka.

Jumalanpalvelusten jälkeen on yhteinen praasniekka-ateria ja vapaamuotoinen juhlahetki kirkon pihassa. Ohjelmassa on karjalaisia leikkejä, lauluja ja suakkunoita (kertomuksia). Mukana on musiikin ja tanssin taitajia lähiseudulta, sekä praasniekkapuhe. Kaikki halukkaat pääsevät esiintymään Iljan praasniekoilla!

Vedenpyhitys Iljan praasniekoilla 2011

Perinteen taustaa ja historiaa

Praasniekat olivat ennen tärkeitä kirkollisia ja sosiaalisia tapahtumia Karjalan ortodokseille, joita Suomen puolen Karjalassa asui erityisesti ns. Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Pyhäkön muistopäivänä kokoonnuttiin yhteen lähipitäjistä ja kauempaakin. Kirkon kristillinen sanoma ja heimoidentiteetti kokosivat ihmisiä yhteen. Samalla vierailtiin sukulaisissa, käytiin kauppaa ja jopa sovittiin avioliitoista.

Toisen maailmansodan jälkeen suurin osa Suomen ortodokseista joutui muuttamaan perinteisiltä alueiltaan Karjalasta Kanta-Suomeen. Perheitä asutettiin uudistiloille Savoon, Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan ja Oulun läänin eteläosiin. Vaikka uusia pyhäkköjä rakennettiinkin paljon ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennusaikana 1950-1960-luvuilla, siirtokarjalaiset unohtivat oman praasniekkaperinteensä pitkäksi aikaa. Oma ikiaikainen kristillinen praasniekkaperinne koettiin todennäköisesti vaikeaksi sovittaa luterilaisen valtavirtaan.

Vanhoilla ortodoksisilla seuduilla eläminen kirkkojuhlien mukaan oli kuitenkin säilynyt ihmisten mielissä. Ensimmäisenä elvytettiin Petrun praasniekka Ilomantsin Hattuvaarassa apostolien Pietarin ja Paavalin muistopäivänä 29.6.1959. Hattuvaara olikin vanhastaan tärkeä praasniekkakylä, jonne aikoinaan tultiin tapaamaan sukulaisia ja tuttavia aina rajan yli Repolasta ja Porajärveltä saakka.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Ilomantsissa ortodoksisuus on yli 500 vuotta vanhaa, mutta sielläkin praasniekkojen viettämisessä oli pitkä tauko. Ensimmäiset nykymuotoiset Iljan praasniekat pidettiin profeetta Elian päivänä 20.7.1964.

Praasniekkaperinne laajentui nopeasti 1970-1980-luvuilla kaikkialle, jossa oli ortodokseja ja ortodoksisia pyhäkköjä. Nykyään kullakin paikkakunnalla ja seurakunnalla on oma käytäntönsä praasniekkojen järjestämisessä. Lähtökohta on kuitenkin aina kirkossa tai tsasounassa toimitettava liturgiajumalanpalvelus. Joillakin paikkakunnilla praasniekkoja vietetään ekumeenisesti, yhdessä luterilaisten seurakuntien kanssa.

Perinteen tulevaisuus

Alkujaan praasniekat olivat tärkeitä kokoontumispaikkoja siirtokarjalaisille. Nykyään ne ovat kaikkien ortodoksien yhteisiä juhlia.

Kaikissa Suomen ortodoksisissa seurakunnissa ja luostareissa vietetään praasniekkoja. Seurakunnissa on vuoden aikana useita praasniekkoja, sillä myös pyhäkköjä on saman seurakunnan alueella useita. Kaikkiaan ortodoksisia pyhäkköjä on Suomessa noin 170 kappaletta.

Mm. Helsingin Uspenskin katedraali viettää vuosijuhlaansa Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivänä, 15.8. Valamon luostarissa vietetään praasniekkaa pääkirkon juhlapäivänä eli Kristuksen kirkastumisen päivänä, 6.8.

Jumalanpalveluselämän jatkumo on oleellinen osa ortodoksisen kirkon käytäntöä, johon myös praasniekat oleellisesti kuuluvat. Praasniekkaperinne elää vahvana nykyään. Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa, mikä johtuu kirkkoon liittyvistä maahanmuuttajista ja suomalaisista kirkkoon liittyjistä. Jäseniä on nyt noin 62.000 henkeä.

Samantyyppisiä praasniekkoja järjestetään kaikkialla ortodoksisessa maailmassa kunkin pyhäkön juhlapäivänä. Tavat ja käytännöt vaihtelevat vähän eri maissa.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Ilomantsin ortodoksinen seurakunta