Pääsiäismunien koristelu

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääsiäismunien koristelu
Sijainti Suomi
Asiasanat koristelu, koriste-esineet, koristemaalaus, pääsiäinen, pääsiäiskoristeet

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Jo esikristillisellä ajalla munia koristeltiin eri puolilla maailmaa. Se liittyi kevään juhlintaan. Nykyäänkin ainakin Itä- ja Keski-Euroopassa munien koristelu on elävä perinne. Suomessa  munankoristelu on yleistynyt viimeisten 30 vuoden aikana.Ortodoksiset seurakunnat lahjoittavat punaisia munia pääsiäisyön palvelukseen osallistuville. Munia kokoonnutaan maalaamaan yhdessä pääsiäisviikolla. Pääsiäismunien maalausperinne on vahvin slaavilaisessa maailmassa. Tyypillisiä koristeita ovat kasvikuviot ja ornamentit.

Perinteen harjoittaminen

Erilaisista materiaaleista ja eri tekniikoilla valmistettujen pääsiäismunien koristelu on monelle paitsi rakas harrastus myös intohimoinen keräilyn kohde. Koristelussa ei ole rajattuja koristeperinteitä vaan jokainen voi hyödyntää luovuuttaan ja osaamistaan taitonsa mukaan. Pääsiäismuna voi olla tehty puusta, lasista, posliinista, styroksista, paperimassasta tai kivestä. Se voi olla myös linnunmuna. Koristeltuja munia annetaan lahjaksi ja niillä somistetaan omaa kotia. Niitä ripustetaan esimerkiksi kodin ikoninurkkaan tai pääsiäispajuun eli sisälle tuotuun oksaan.
Pääsiäismunia RIISAn kokoelmista.

Suomessa munia on perinteisesti koristeltu keittämällä niitä sipulinkuorivedessä. Muita tapoja koristella aitoja munankuoria on lukemattomia. Hyvin vanha tapa on batiikkitekniikka, jossa munan koristeet syntyvät sulan mehiläisvahan ja värjäämisen avulla. Raaputtamalla, syövyttämällä tai applikoimalla esim. oljella, paperikuvioilla tai vahalla munia koristellaan monissa maissa. Munia voidaan koristella myös kankaalla, pitsillä, langalla, piirroskuvioin, maalaamalla jne. Puumunia voidaan maalata, kaivertaa ja applikoida.

Perinteen taustaa ja historiaa

Maailman uskottiin muinoin syntyneen munasta, Kalevalan mukaan maailma syntyi sotkan munasta.Jo tuhansien vuosien ajan punaiseksi värjätyt tai värikkäästi koristellut munat ovat liittyneet monien kansojen kevään juhlintaan ja auringon palvontaan elämän antajana. Koristellun munan uskottiin karkoittavan pois pahan, kuten sairauksia, petoja, myrskyjä ja tulipaloja ja turvaavan hedelmällisyyden, uuden kasvun, perheen onnen ja menestyksen. Se oli taikaesine, joka liittyi tavallisen kansan jokapäiväiseen elämään ympäri vuoden ja syntymästä hautaan, ei vain kevääseen. Kevät oli kuitenkin tärkeintä munien koristeluaikaa, silloin niitä koristeltiin koko vuoden tarpeisiin. Kuviot ja värit valittiin sen mukaan, kenelle ja mitä tarkoitusta varten muna annettiin. Kuvioilla oli omat symbolimerkityksensä.
Punainen pääsiäismuna muistuttaa Magdalan Marian keisari Tiberiukselle lahjoittamasta munasta. Samalla se on symboli Kristuksen vuodattamasta verestä ja ylösnousemuksesta.

Pääsiäisen vietto osuu pakanallisen kevään juhlinnan aikaan. Kristinusko antoi munalle oman merkityksensä Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuvana. Kuviot saivat lisämerkityksiä, esim. kalakuviosta tuli Kristuksen symboli, verkot symboloivat Kristusta ihmisten kalastajana, viiniköynnös viittasi Jeesuksen vertaukseen viinipuusta ja sen oksista.

Muna on useiden kulttuurien mytologioissa liitetty luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun. Kristikunnassa pääsiäismuna symboloi uuden elämän syntymistä. Munasta kuoriutuvan kananpojan voidaan ajatella kuvaavan haudasta nousevaa Kristusta. Antaessaan toisilleen pääsiäismunia kristityt todistavat uskostaan ylösnousemukseen. Elämän kaikkine mahdollisuuksineen ajatellaan tiivistyvän munan sisälle.

Kristillisen perimätiedon mukaan Magdalan Maria julisti Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen ilosanomaa Roomassa. Tapana oli viedä hallitsijalle lahjoja. Rikkaat antoivat kalleuksia, mutta köyhät vain sitä mitä heillä oli antaa. Marian ainoa rikkaus oli hänen uskonsa Jeesukseen Kristukseen, joten hän lahjoitti ensimmäisen pääsiäismunan keisari Tiberiukselle sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista! Katso, tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä.” Keisari epäili kuulemaansa toteamalla, ettei kukaan voi nousta kuolleista. Hänen mukaansa sitä oli yhtä vaikea uskoa kuin sitä, että valkoinen kananmuna muuttuisi punaiseksi. Marian lahjoittama muna kuitenkin muuttui kirkkaan punaiseksi, minkä jälkeen nimenomaan punainen pääsiäismuna on ollut kristityille ylösnousemuksen symboli. Punainen väri muistuttaa Kristuksen vuodattamasta verestä.

Ensimmäinen kirjallinen maininta pääsiäisenä maalatuista kananmunista löytyy 900-luvulle ajoittuvasta käsikirjoituksesta, joka sijaitsee pyhän Anastasioksen luostarin kirjastossa lähellä Tessalonikaa. Käsikirjoitus kuvaa jumalanpalvelusjärjestystä, jonka loppuun on liitetty rukous juuston ja kananmunien siunaamiseksi. 1200-luvulle ajoittuvan, kirkollisia lakisäädöksiä sisältävän, käsikirjoituksen mukaan luostarin johtaja voi langettaa munkille rangaistuksen, mikäli tämä ei syö pääsiäisenä punaiseksi värjättyä kananmunaa. Tällä viitataan edellä mainittuun perimätietoon pyhästä Magdalan Mariasta.

Uskonnolliseen käyttöön pääsiäismunia on koristeltu Länsi-Euroopassa tiettävästi 1200-luvulta lähtien. Lasi- ja posliinimunien valmistus alkoi lännessä 1600-luvulla ja koristelu kehittyi omaksi kansantaiteen haaraksi erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa munia värjättiin sipulinkuorilla ja punajuuren mehulla 1800-luvulla. Kuvallinen koristelu on värjäämistä myöhäisempi tapa 1920–1930-luvuilta.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Pääsiäismunien koristelutaito on perinteisesti siirtynyt äideiltä tyttärille. Munia koristeltiin perheittäin, jokaisella perheellä oli omat niksit esim. väriliemien valmistamiseen.Kirjallista tietoa on nyt jo saatavilla, mm. sodan aikana USA:han muuttaneilta ukrainalaisilta siirtolaisilta. He ovat julkaisseet mallikirjoja ja kertoneet perinteistä, jotta ikiaikainen traditio säilyisi. He kehittivät myös synteettiset munavärit, munapumppuja ym. tarvikkeita. Internetin välityksellä munankoristelumalleja ja -välineitä on nykyisin runsaasti kaikkien saatavilla.

Turkulaisen, vuonna 1986 perustetun kaksikielisen rekisteröidyn yhdistyksen, OvoDecor rf:n tavoitteena on lisätä tietoa ja kiinnostusta munien koristeluun ja opettaa koristelua eri muodoissa vanhoja perinteitä vaalien. Toiminnan puitteissa on paneuduttu mm. hesseniläiseen, ukrainalaiseen, unkarilaiseen, puolalaiseen, tsekkiläiseen, slovakialaiseen, slovenialaiseen ja sorbialaiseen perinteeseen. Yhdistys järjestää vuosittain vasta-alkajille kolmen illan kurssin. Jäsenet kokoontuvat harrastusiltoihin n. 20 kertaa vuodessa. Yhdistys järjestää joka vuosi palmusunnuntaiviikonloppuna näyttelyn Turussa ja osallistuu Luostarinmäen Käsityöläismuseon pääsiäistapahtumaan. Niissä on mahdollista ostaa koristeltuja munia ja nähdä, miten koristelu tehdään. Myös muihin tapahtumiin ja eri yhdistysten tilaisuuksiin menemme mielellämme esittelemään muniamme ja niiden koristeluperinteitä.

Perinteen tulevaisuus

Perinteen tulevaisuus näyttää hyvältä. OvoDecor -yhdistyksen suosittujen tapahtumien lisäksi munankoristeluun on mahdollista tutustua ja harjoitella koristelua monissa pääsiäisajan tilaisuuksissa. Munan koristeluperinne on levinnyt ympäri Suomea Valamon kansanopistossa pidettyjen kurssien kautta. On ilmestynyt suomenkielinen opaskirja ja internetistä saa helposti tietoa, malleja ja materiaalia. Maahanmuuttajat rikastuttavat kulttuuriamme omilla perinteillään. Käsillä tekeminen ja kauniin munan luominen tuovat tekijälle suurta tyydytystä, se innostaa jatkamaan. Tietoisuus siitä, että on mukana vaalimassa ja viemässä eteenpäin ikivanhaa perinnettä, tekee harrastuksesta erityisen mielekkään. Ortodoksinen kirkko jatkaa edelleen pääsiäisperinteitään. 

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

OvoDecor rf

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Kirjallisuus

Johanna Luciew, Ann Kmit and loretta luciow: EGGS BEAUTIFUL, How to Make Ukrainian Easter Eggs.

Piispa Arseni: Pääsiäismuna – Ylösnousemuksen symboli. Maahenki, 2010.

Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Pääsiäinen - Juhlien juhla, 2013.

Anitta Ruotsalainen: Pisanka - pääsiäismunat: opas munien vahakoristeluun, 2016.

Verkossa

YLE/Puoli seitsemän. Alexandra Kral-Leszczynski: Muna on pääsiäisen ja uuden elämän symboli.

Videopätkiä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/muna-paasiaisen-ja-uuden-elaman-symboli

Savon Sanomat/ Vuokko Nissinen: Ortodoksien suurin juhla on pääsiäinen, johon valmistaudutaan koristelemalla munia. http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Ortodoksien-suurin-juhla-on-p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen-johon-valmistaudutaan-koristelemalla-munia/749907

Anna-lehti: Värikkäitä pääsiäismunia kotia koristamaan: http://anna.fi/koti-ja-sisustus/sisustus/varikkaita-paasiaismunia-kotia-koristamaan

Koristeltuja pääsiäismunia: https://pixabay.com/fi/photos/p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4ismuna%20maalaus/

Yle Areena: Munamummo. Aulikki Leinonen halusi keräillä koristemunia, mutta korkean hinnan takia päätyikin tekemään niitä itse. http://areena.yle.fi/1-1320186