Perinteen ja muistitiedon keruut
Kuvaus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) toteuttaa vuosittain useita perinteen sekä muistitiedon keruita. Keruut järjestetään kyselyinä ja kirjoituskilpailuina joko itse tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keruualoitteen lisäksi yhteistyökumppanit tuovat mukanaan sisällöllisen asiantuntemuksensa, omat verkostonsa ja toisinaan myös rahoituksen keruun toteuttamiseksi. Yhteistyökumppanit osallistuvat myös palkittavien kirjoitusten valintaan, tiedotukseen ja mahdollisen palkintatilaisuuden järjestämiseen.
Yhteistyönä järjestettävät keruut lähtevät usein liikkeelle keruualoitteesta, jonka voi tehdä esimerkiksi yhteisö, tutkimushanke tai yksittäinen kansalainen. Luettelo toteutuneista keruista on saatavilla SKS:n verkkosivulla. Viime vuosina on elävää suullista perintöä kerätty esimerkiksi suomalaisten metsäsuhteesta, koronakokemuksista, painajaisista ja hyötykasveista. Tarpeen mukaan keruut ja kirjoituskilpailut voidaan suunnata joko rajatulle kohderyhmälle tai koko kansalle. Kaikista keruista tiedotetaan myös SKS:n arkiston vakiovastaajien verkostoa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi aineiston keruu ajankohtaista tutkimusta varten tai tarve saada talteen tietoa jostain tietystä hetkellisestä tai muuttuvasta ilmiöstä.
Keruun kaari ideoinnista tulosten julkistamiseen ja mahdollisten julkaisujen toimittamiseen kestää usein puolesta vuodesta useampaan vuoteen. Saapuneiden vastausten käsittely – järjestäminen, arkistointi ja aineiston saattaminen asiakkaiden käyttöön – tapahtuu SKS:ssa. SKS:n arkisto vastaa myös aineistojen säilyttämisestä ja asianmukaisesta käytöstä. SKS:n arkistoaineistoja hyödyntävät niin tutkijat, opiskelijat, toimittajat, kotiseutuaktiivit kuin myös eri asioista kiinnostuneet kansalaiset – nyt ja sadan vuoden päästä.
Tausta
Kansanperinteen ja muistitiedon keruu on kuulunut alusta asti vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimintaan. Suurelle yleisölle suunnatut kirjalliset kyselyt ja keruukehotukset yleistyivät 1880-luvulta lähtien. Kansaa innostettiin keruutyöhön julkaisemalla sanomalehdissä vetoomuksia kansanperinteen tallentamiseksi. Kalevalan 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1935 järjestetyn Kalevalan riemuvuoden keruun vastaajista muodostettiin SKS:n arkiston vakituisten vastaajien verkko. 1960-luvulla keruukyselyjen ja kilpakirjoitusten rinnalla yleistyivät muistitiedon systemaattinen tallentaminen äänittämällä ja videoimalla. Pitkäjänteinen työ on tuottanut SKS:n arkistoon monitahoisen aineettoman kulttuuriperinnön kokoelman, joka palvelee niin tutkimuksen, opetuksen, median kuin yleisemminkin kansalaistoiminnan tarpeita. Keruisiin ja kirjoituskilpailuihin osallistuneiden yhteismäärä nousee useisiin kymmeniin tuhansiin. Joukossa on vastaajia kaikkialta Suomesta, kaikista sosiaaliryhmistä ja kaikista ikäryhmistä. Aineistojen kokonaismäärä on lähes kolme hyllykilometriä.
Tulevaisuus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ideoi ja ottaa jatkuvasti vastaan uusia keruualoitteita ja yhteistyötarjouksia keruiden ja kirjoituskilpailujen järjestämiseksi. Seuran keruutoimintaa ja aineiston vastaanottotapoja kehitetään.
Ilmoituksen taustalla oleva yhteisö
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Verkkolähteet ja lisätietoa
Kirjallisuus
Blomster Risto, Hupaniittu Outi, Jalava Marja-Leena, Kivilaakso Katri, Nirkko Juha, Putkonen Maiju & Saarinen Jukka: Finnish Literature Society (SKS) Archives, Folklore Fellows’ Newsletter 1/2018, s. 26–30.
Jalava, Marja-Leena: Documenting the crisis: the Koronakevät collection campaign. Oral History Journal, Autumn/2020, s. 22-23.
Vähäisiä lisiä -blogin keruita käsittelevät kirjoitukset.