Perinteen ja muistitiedon keruut

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Kuvaus

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) toteuttaa vuosittain useita perinteen sekä muistitiedon keruita. Keruut järjestetään kyselyinä ja kirjoituskilpailuina joko itse tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keruualoitteen lisäksi yhteistyökumppanit tuovat mukanaan sisällöllisen asiantuntemuksensa, omat verkostonsa ja toisinaan myös rahoituksen keruun toteuttamiseksi. Yhteistyökumppanit osallistuvat myös palkittavien kirjoitusten valintaan, tiedotukseen ja mahdollisen palkintatilaisuuden järjestämiseen.

Yhteistyönä järjestettävät keruut lähtevät usein liikkeelle keruualoitteesta, jonka voi tehdä esimerkiksi yhteisö, tutkimushanke tai yksittäinen kansalainen. Luettelo toteutuneista keruista on saatavilla SKS:n verkkosivulla. Viime vuosina on elävää suullista perintöä kerätty esimerkiksi toivosta arjessa, äänestystavoista, opiskelijalauluista ja sota-ajan yliluonnollisista kokemuksista. Tarpeen mukaan keruut ja kirjoituskilpailut voidaan suunnata joko rajatulle kohderyhmälle tai koko kansalle. Kaikista keruista tiedotetaan myös SKS:n arkiston vakiovastaajien verkostoa. SKS:n ja yhteistyökumppanien yhteisesti asettamia tavoitteita voivat olla esimerkiksi tarve saada talteen tietoa jostain tietystä hetkellisestä tai muuttuvasta ilmiöstä tai aineiston keruu ajankohtaista tutkimusta varten.

Kuva: Gary Wornell, Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Keruun kaari ideoinnista tulosten julkistamiseen ja mahdollisten julkaisujen toimittamiseen kestää usein puolesta vuodesta useampaan vuoteen. Saapuneiden vastausten käsittely – järjestäminen, arkistointi ja aineiston saattaminen asiakkaiden käyttöön – tapahtuu SKS:ssa. SKS:n arkisto vastaa myös aineistojen säilyttämisestä. Arkistossa keruuaineistot ovat monipuolisessa ja valvotussa käytössä. SKS:n arkistoaineistoja hyödyntävät niin tutkijat, opiskelijat, toimittajat, kotiseutuaktiivit kuin myös eri asioista kiinnostuneet kansalaiset – nyt ja sadan vuoden päästä.

Tausta

Kansanperinteen ja muistitiedon keruu on kuulunut alusta asti vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimintaan. Suurelle yleisölle suunnatut kirjalliset kyselyt ja keruukehotukset yleistyivät 1880-luvulta lähtien. Kansaa innostettiin keruutyöhön julkaisemalla sanomalehdissä vetoomuksia kansanperinteen tallentamiseksi. Kalevalan 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1935 järjestetyn Kalevalan riemuvuoden keruun vastaajista muodostettiin SKS:n arkiston vakituisten vastaajien verkko. 1960-luvulla keruukyselyjen ja kilpakirjoitusten rinnalla yleistyivät muistitiedon systemaattinen tallentaminen äänittämällä ja videoimalla. Pitkäjänteinen työ on tuottanut SKS:n arkistoon monitahoisen aineettoman kulttuuriperinnön kokoelman, joka palvelee niin tutkimuksen, opetuksen, median kuin yleisemminkin kansalaistoiminnan tarpeita. Keruisiin ja kirjoituskilpailuihin osallistuneiden yhteismäärä nousee useisiin kymmeniin tuhansiin. Joukossa on vastaajia kaikkialta Suomesta, kaikista sosiaaliryhmistä ja kaikista ikäryhmistä. Aineistojen kokonaismäärä on lähes kolme hyllykilometriä. SKS:n arkistossa on perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmat.

Kuva: Gary Wornell, Suomalaisen kirjallisuuden seura

Tulevaisuus

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ottaa jatkuvasti vastaan uusia keruualoitteita ja yhteistyötarjouksia keruiden ja kirjoituskilpailujen järjestämiseksi. Viime vuosina seuran keruutoimintaa ja aineiston vastaanottotapoja on kehitetty erityisesti tarttumalla digitaalisen kulttuurin ja tietoverkon tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä kehittämällä arkistopedagogiikkaa ja koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä.

SKS:ssa vuonna 2016 toteutetun arkistopedagogisen pilottihankkeen Minusta jää jälki pohjalta seuran arkistopedagogiikassa korostuu sekä aineistojen tulkitsemisen että tuottamisen taidot. Seuran tiloissa järjestetyissä työpajoissa koululaiset saavat mahdollisuuden tutkia ja tulkita vanhoja aineistoja ja alkuperäisiä käsikirjoituksia. Seuran Muistikko-verkkopalvelu tarjoaa puolestaan mahdollisuuden osallistua itse kulttuuriperinnön tuottamiseen lataamalla alustalle omia muistoja tekstien, kuvien tai linkkien muodossa. Karttapohjaisella alustalla muistot kiinnitetään haluttuun paikkaan maailmankartalla, ja muistot ovat myös kaikkien luettavissa heti niiden kirjoittamisen ja julkaisun jälkeen. Keruualusta on toteutettu kuudella kielellä: suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, pohjoissaameksi, ruotsiksi ja venäjäksi.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisö

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Verkkolähteet ja lisätietoa

Keruut

Luovutukset

Kokoelmahankkeet

Muistikko-palvelu

Minusta jää jälki -arkistopedagogiikkahanke 2016

Kirjallisuus

Nirkko, Juha ”Life-story materials in the folklore archives”, FF Network for The Folklore Fellows 18/1999, s. 23–24