Porilainen

Sijainti	Suomi
Asiasanat	ruoka, grilliherkku, grilliruoka, perinne, Perinneruoka, klassikko, porilainen

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Porilainen on laajalle kotimaassa levinnyt katuruoka, joka on useiden grillien valikoimissa ja voidaan lukea perinteiseksi tuotteeksi. Perinteinen porilainen koostuu kahdesta paahtoleipäviipaleesta, jonka välissä on siivu jahtimakkaraa, pieneksi hakattua sipulia, kurkkusalaattia, sinappia ja mahdollisesti ketsuppia.

Perinteen harjoittajia ovat sekä porilaisia valmistavat grillit, että niitä nauttivat asiakkaat. Porilainen voidaan nähdä lajissaan kotimaisen pikaruokainnovoinnin kansalliseksi uranuurtajaksi ja on varhaisena grillituotteena vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa kulttuurissa. Perinne on ulottunut myös suomalaisperheiden keittiöihin, joissa porilaisia on helppo valmistaa itse.

Perinteen harjoittajia on paljon, ja sen tuntijoina voidaan pitää kaikkia niitä, jotka valmistavat porilaista alkuperäisellä reseptillä tai ainakin ovat tietoisia sen olemassaolosta. Perinteistä porilaista ja sen reseptiikkaa ylläpitää muun muassa kotiseutuyhdistys Pori-Seura, joka on myös ottanut kantaa aidon porilaisen puolesta.

Perinteen harjoittaminen

Paahtoleipäviipaleet paahdetaan mieluisten leivänpaahtimella tai parilalla. Jahtimakkarasta leikataan noin 1,5 cm siivu, joka grillataan hyvin molemmilta puolilta vaikkapa paistinpannulla. Porilainen kootaan laittamalla makkarasiivu, sipulisilppu, kurkkusalaatti, sinappi ja mahdollisesti ketsuppi leipien väliin.

Perinne on saavuttanut suosiota sen vuoksi, että porilainen on helppo valmistaa ja sen raaka-aineet ovat varsin edullisia. Kotioloissa perinteen harjoittaminen ei aina ole niin tarkkaa, eli jos käytössä ei ole parilaa, porilaisia on valmistettu myös uunissa tai pannulla. Nykyään metsästäjänmakkara tunnetaan nimellä sipulitee- tai jahtimakkara.

Porilaisia valmistetaan useissa grillikioskeissa ympäri maata. Alkuperäinen resepti on saattanut elää ja muuttua paikoitellen, mutta alkuperäisessä muodossa sitä valmistaa ainakin vuonna 1987 perustettu Grilli-Pori.

Viime vuosina porilaisia on ilmestynyt myös kauppojen valmisruokavalikoimiin. Nimestä huolimatta niiden sisältö poikkeaa usein perinteisestä porilaisesta.

Perinteen taustaa ja historiaa

Porilainen kehitettiin Porissa pidetyssä tapaamisessa vuonna 1958 Satakunnan Osuusteurastamon (SOT) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Ylioppilastuki ry:n toimesta. Tarkoituksena oli kerätä varoja Ylioppilastuki ry:n myöntämiä stipendejä varten. Porilaista kehittämässä olivat Ylioppilastuki ry:n toiminnanjohtaja Pertti ”Petrus” Koistinen, C-talon ravintolan johtaja Harald Sundberg, SOT:n Jukka Salminen ja Yrjö Kokko. Kokko ideoi myös porilaisen nimen. Osuusteurastamon lihamestari Joel Färd kehitti porilaista varten oman Metsästäjä-makkaran.

Porilaista myi yksinoikeudella Helsingissä Ylioppilastuki ry. siirrettävässä kioskissa, joka sijaitsi Uuden ja Vanhan Ylioppilastalon välissä, niin kutsutulla Perunatorilla, joka päivisin toimi parkkipaikkana. Myynti alkoi keväällä 1959. Tuote osoittautui menestykseksi ja levisi myös maan muiden grillien valikoimiin.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Porilainen on jo nimeltään vahvasti identifioitunut Porin kaupunkiin ja Porin kaupungin asukkaisiin. Porissa sitä myy alkuperäisessä muodossaan muun muassa Grilli-Pori, joka on perustettu vuonna 1987. Vuonna 2024 Sokos Hotel Vaakuna Porissa halusi ottaa hotellivieraidensa aamiaistarjoiluun mukaan myös porilaisen. Nyt hotellivieraiden on mahdollista valmistaa parilalla perinteinen porilainen alkuperäisistä aineksista. Valmistusohje on opasteena aamiaispöydässä myös ulkomaalaisille vieraille. Porilaista valmistetaan myös muissa grillikioskeissa ympäri maan ja se siirtyy näin sukupolvelta toiselle. Myös kotikeittiössä sen valmistus siirtyy vanhemmilta lapsille.

Erityisen vahvana perinne elää luonnollisesti Porissa, jossa sitä ylläpidetään myös tietoisesti. Esimerkiksi Porin Päivänä Satakunnan keittiömestarit myyvät suuria määriä porilaisia. Porin Päivä on Porin oma kotiseututapahtuma, jota vietetään syyskuun viimeisenä kokonaisena viikkona. Päivää on vietetty jo vuodesta 1961. Se on maan suurimpia kotiseutujuhlia ja kerää uudet ja vanhat porilaiset kymmeniin kaupungissa järjestettäviin tilaisuuksiin.

Kotiseutuyhdistys Pori-Seura ry kunnioitti porilainen-grilliherkun historiaa ottamalla vuoden 2024 Porin Päivän teemaksi ”Aito porilainen”. Teeman yhtenä innoittajana oli Pori-Seura ry:n keväällä aloittama kampanja, jossa puolustettiin kansallisesti arvokasta pikaruokaa eli porilaista. Vuoden 2024 Porin Päivän porilaisaiheisen julisteen suunnitteli porilainen graafikko Pasi Juhola. Julisteen innoittajana on Jonathan Swiftin kirjaklassikko Gulliverin retket vuodelta 1726. Se esittää porilaisia lilliputteina, jotka haluavat sitouttaa rakkaan ruokaporilaisensa tiukasti paikalliseen maaperään. Julisteen miljööstä ja ihmisistä on poimittavissa lukuisia porilaisia historiallisia yksityiskohtia.

Myös Porin kaupunki on ylläpitänyt ja välittänyt eteenpäin tätä perinnettä. Kaupungin vuosittain järjestämällä Porin Päivän vastaanotolla on tarjottu perinteisiä porilaisia.

Perinteen tulevaisuus

Porilaisen asema pikaruokana on vankkumaton ja kansallisesti erittäin hyvissä voimissa. Ainoa uhka perinteelle on porilaisen muuntelu vastoin perinteistä valmistusta ja perinteisiä raaka-aineita.

Kauppojen einestiskeillä myytävät porilaiset eroavat usein sisällöltään alkuperäisestä porilaisesta. Erona ovat esimerkiksi eri makkaralaatu, sämpylän tai kauraleipäpalojen käyttö paahtoleivän sijaan, ja perinteiseen porilaiseen kuulumattomat ainekset kuten sulatejuusto. Alkuperäisestä ohjeesta poikkeavat tavat ovat esillä myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Ruotsin Lidl mainosti suomalaisviikoillaan vuonna 2022 Björneborgare -nimistä tuotetta ja opasti ruotsalaisia videon kera valmistamaan ”aidon porilaisen”. Ohjeessa käytettiin kuitenkin lauantaimakkaraa ja hampurilaissämpylää, ja sipulihakkelus puuttui ohjeesta kokonaan. Usein myös grillikioskeilla porilainen valmistetaan hampurilaissämpylöiden väliin paahtoleivän sijaan.

Pori-Seura on tarttunut perinteen vaarantumiseen muun muassa nostamalla aidon porilaisen Porin Päivän teemaksi sekä vetoamalla vuonna 2024 "valeporilaisten" valmistajiin ja niitä myyviin vähittäiskauppoihin, että nämä eivät rikkoisi tuotteillaan porilaisen perinteitä. Seura haluaa porilaisen pysyvän kansallisena omaisuutena ja voimavarana, joka ei kuitenkaan ole valmistukseltaan sidottu nimensä kotipaikkaan. Vetoomus sai runsaasti julkisuutta useissa uutismedioissa.

Perinne elää ja voi hyvin, ja tulee jatkossakin olemaan esillä. Aidon porilaisen ympärille sallitaan myös perinteen muuntelua ja elävöittämistä, kunhan se tehdään aitoa porilaista kunnioittaen. Tästä esimerkkinä voidaan pitää vuodesta 2024 Porin Päivänä Porin kaupunkikeskusta ry:n järjestämää Valeporilaisten yötä, jolloin paikalliset ravintolat valmistivat ja myivät omintakeisia valeporilaisiaan.