Puutarhaperhekerho
Perinteen harjoittaminen
Kumpulan koulukasvitarhan perhekerhotoiminnassa pääajatus on tarjota kaupunkilaisperheille mahdollisuus opastettuun luonnonmukaiseen viljelyyn ja yhteisölliseen toimintaan. Tavoitteena on oppia viljelemään ja nauttia kesästä puutarhasta saatavine satoherkkuineen. Kerhopaikkana on perinteikäs miljöö, Kumpulan koulukasvitarha, jossa koulukasvitarhatoimintaa on ollut keskeytyksettä vuodesta 1920 alkaen.
Puutarhaperhekerho on alusta alkaen toiminut Kumpulan koulukasvitarhan pienellä puolella, eli niin sanotussa Omenalehdossa. Kerhon eri lähtökohdista ja elämäntilanteissa toisensa kohtaavat perheet tulevat yhdessä käyneeksi läpi kasvukauden eri vaiheet, aina kylvöstä sadonkorjuuseen. Kerho kokoontuu touko-syyskuussa, kaksi kertaa viikossa ennen juhannusta ja kerran viikossa sen jälkeen. Tarkoituksena on ohjaajan opastuksella, mutta ennen kaikkea yhdessä tekemällä oppia viljelystä, monimuotoisesta puutarhasta ja maanläheisemmästä, kestävämmästä elämäntavasta.
Keväällä perheet muokkaavat viljelypenkit kylvökuntoon kääntämällä maan, kylvävät siemenet lasten kanssa tai istuttavat pienet taimet maahan. Kylvökset merkitään, kastellaan ja tarvittaessa peitetään harsoilla. Kesän mittaan puutarha-alueesta huolehditaan yhdessä: kitketään, kastellaan, käytetään katteita, harvennetaan, tuetaan tukea vaativia kasveja ja korjataan satoa. Satoa korjataan yhdessä perhetoiminnassa mukana olleiden perheiden kanssa satopäivinä ja -iltoina pitkin syksyä varsinaisen perhekerhotoiminnan päätyttyä.
Toiminta pohjautuu yhdessä tekemiseen, kasvun ja oppimisen tukemiseen sekä monimuotoisen puutarhan voimaan. Puutarhakerhossa viljellään kaikille kerholaisille yhteistä puutarhapalstaa. Kerhotoiminnan ideana on yhdessä tekeminen, tekemisen kautta oppiminen, uusiin makuihin tutustuminen, ruoanlaittovinkkien saaminen ja puutarhassa viihtyminen työn ja leikin kautta. Samalla perheet oppivat uusia taitoja ja he voivat jatkossa hoitaa myös omaa palstaa lähellä omaa kotiaan tai kotipihallaan. Ohjattu toiminta sopii erityisesti puutarhaharrastusta aloitteleville perheille. Viljelyn lisäksi kerhossa leikitään, askarrellaan ja tutustutaan muihin perheisiin. Perhekerho on osa sosiaalista toimintaa - perheet tutustuvat keskenään ja lapset voivat saada uusia leikkikavereita.
Viljelytaitojen käytännönoppimisen ohella vähintään yhtä keskeistä onkin yhteisöllisyys ja sen lisääminen. Tavoitetta tukee vuodesta 2014 saakka toteutettu kerhomalli, jossa yksittäiset perheet viljelevät muutaman neliömetrin palstojen sijaan yhteistä kuuden aarin viljelypalstaa. Maata käännetään, kasteellaan, kitketään, ja lopulta sadonkorjuu toteutetaan yhteisvoimin. Vuorovaikutuksellinen viljelyprosessi mahdollistaa samalla suuremman ja lajeiltaan monipuolisemman sadon. Taimien sivussa versovat toveruus ja ystävyyssuhteet, ja palkintona on vielä runsas ja yhteisesti jaettu sato.
Tila ja tilaa vapautuu samalla uusille elämyksille, mauille, resepteille ja oivalluksille — kesästä nauttimiselle tavalla, jossa työn, huvin ja leikin raja hälvenee. Kaupungin palsta-alueille on pitkät jonot, eikä lähipiiristä aina löydy kesä- tai siirtolapuutarhamökkiä, jolla valmiudet puutarhanhoitoon karttuisivat, lapsi pääsisi upottamaan sormensa multaan. Nämä kokemukset ovat tärkeitä lapsen kehitykselle ja luonnon tulevaisuudelle Perheiden puutarhatoiminnassa perhe saa valmiudet puutarhanhoitoon, jotta rohkeus osallistua yhteisöviljelmän toimintaan kasvaa, tai oman viljelypalstan haltuunotto sujuu jonotuksen jälkeen.
Puutarhatöissä lasten ja perheiden omatoimisuus ja sosiaaliset taidot vahvistuvat, kun koko perhe työskentelee yhdessä muiden perheiden kanssa yhteisen sadon eteen. Puutarhaharrastus on arjen hyötyliikuntaa, jonka avulla itse kasvatetut vihannekset siirtyvät keittiöön ja omalle lautaselle terveellisinä herkkuina. Monille lapsille itse kasvatettu ruoka maistuu paremmin kuin kaupasta hankittu. Ilo ja hyöty kulkevat käsi kädessä. Kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat tulevat osaksi perheiden arkea toiminnan ja kokemusten kautta.
Perhekerhossa on arvomaailmaltaan kyse luonnonmukaisuudesta ja luontoyhteyden vaalimisesta. Yhä useamman vieraantuessa ruokansa alkuperästä ja niin sanotusta ”kasvun ihmeestä”, luonnon kiertokulkua seuraavan kerhotoiminnan myötä ajatus voi palata takaisin perusasioiden äärelle. Kumpulan satavuotisella kasvimaalla pääsee oppimaan viljelytietoa-ja taitoja, joita voi sittemmin soveltaa myös pienemmässä mittakaavassa vaikkapa omalla kotipihalla.
Perinteen taustaa ja historiaa
Koko puutarhaperhekerhotoiminnan taustalla on koulukasvitarha-aate, joka syntyi ja vahvistui Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Fyysisen työn nähtiin havainnollistavan opetusta, edistävän terveyttä sekä samanaikaisesti toimivan vastalääkkeenä loma-ajan turhalle, pahimmillaan kansakoululaiselle turmiolliseksi katsotulle joutilaisuudelle. Kaupungeissa koulukasvitarha-aatteeseen yhdistyivät erityisen vahvoina myös työväenkysymys ja lasten suojelukasvatus. Yhteiskunnallinen huoli kohdistui erityisesti työväenluokan lapsiin, joilla oli usein jo lähtökohtaisesti kurjat kaupunkiolosuhteet. Kaupunkilaislapsille alettiin järjestää kunnallisia kesäleirejä raittiissa ilmassa kaupungin ulkopuolella. Kasvitarha tarjosi luonnonläheisen paikan niille, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää kesää maalla. Näin sai alkunsa myös Kumpulan koulukasvitarha sen porttien avauduttua vuonna 1928. Erityisesti Saksa, Itävalta ja Ruotsi toimivat suunnannäyttäjinä, joiden esikuvan pohjalta kasvitarhoja perustettiin useampaan kaupunkiin, kuten Tampereelle, Poriin, Kuopioon ja Viipuriin. Helsingin Kumpulan toimipiste on ainoa 1920-luvulta asti keskeytyksettä toiminut lasten puutarha Suomessa.
Kumpulassa perinteitä vaalitaan edelleen, mutta myös uudet toimintatavat ja -mallit ovat tervetulleita. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on perustettu vuonna 2005. Yhdistyksen toiminnan suurimmat rahoittajat ovat Helsingin kaupungin nuorisotoimi sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, lisäksi rahoitusta saadaan eri säätiöiltä ja ministeriöiltä sekä Helsingin kaupungin sosiaalitoimelta. Yhdistys järjestää monenlaista hyvinvointia tukevaa toimintaa eri-ikäisille. Kumpula on yhdistyksen kesätoiminnan keskeinen toimipaikka. Perhekerho on yhdistyksen yksi uusimmista toimintamuodoista.
Puutarhaperhekerhotoiminta alkoi Kumpulassa vuonna 2010 osana Sosiaalinen puutarha -hanketta. Ensisijaisena tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin lisääminen puutarhatoiminnan avulla. Erityisesti toimintaan toivotaan mukaan varhaisen tuen tarpeessa olevia perheitä, maahanmuuttajia ja muita erityisryhmiä. Puutarhaperhekerho on 2010-luvun aikana vakiintunut osaksi Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen monimuotoista toimintaa. Kantavana ideana on tarjota kaupunkilaisperheille mahdollisuus opastettuun luonnonmukaiseen viljelyyn, yhteisöllisessä ilmapiirissä. Opetusvirasto vastasi alueen hallinnoinnista aina vuoteen 2014, jolloin tehtävä siirtyi nuorisoasiainkeskukselle. 2010-luvun aikana koulukasvitarhan toiminta on laajentunut koululaisista perheen pienimpiin ja kaiken ikäisiin aikuisiin. Nykyisin toiminta muodostuu yhdistyksen nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstaasta, lasten kesäleireistä, perhekerhosta ja nuorten vapaaehtoistoistoiminnasta. Samaisella maaperällä järjestetään lisäksi tapahtumia, kouluvierailuja sekä kaupungin organisoimaa kahvilatoimintaa.
Perinteen tulevaisuus
Puutarhaperhekerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa lähivuosina. Sen suosiosta kertonee se, että osa perheistä haluaa mukaan useina kesinä. Vuodesta toiseen puutarhaperhekerhotoiminta on ollut suosittua ja kiinnostusta kerhomallin jatkamiseen on herännyt eri puolilla maata, minkä seurauksena ensimmäinen kummikerho lähti käyntiin vuonna 2015 Porvoossa. Moni perhe osallistuu toimintaan useampana vuotena, mikä osaltaan kertoo ekologisen kaupunkikulttuurin merkityksestä ja tarpeesta lähiruoalle ja yhteisöllisyydelle. Kumpulan koulukasvitarhassa pidetään yllä kotimaista viljelyperinnettä ja siten myös kulttuuria, jonka erottamaton osa ruoka aina tavalla tai toisella on.
Alkaneen vuosikymmenen keskeisenä tavoitteena saada mukaan lisää maahanmuuttajataustaisia perheitä. Ruoan ja viljelyn ylikulttuuriselta pohjalta perhekerho mahdollistaa kulttuurikohtaamiset ja uusien sosiaalisten suhteiden luomisen, joilla on integraationkin kannalta tärkeä rooli. Tavoitteena olisi myös, että tulevina vuosina perhekerhotoimintaa voisi olla ympäri Helsinkiä eri lähiöissä, jolloin perheiden olisi helppo tulla mukaan toimintaan omassa lähiympäristössään. Tuki viljelykulttuurille olisi lähellä.
Lasten ja nuorten puutarhayhdistys tekee perhekerhotoiminnan lisäksi työtä lasten, nuorten, erityisryhmien ja ikäihmisten kanssa, järjestää myös vapaaehtoistoimintaa, tapahtumia sekä tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Yhdistys tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Yhteistyötahoina ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset sekä puutarha-alan yhdistykset ja järjestöt. Puutarha-alan ja ympäristökasvatustyötä tarjoavien järjestöjen lisäksi yhdistys on yhteydessä maahanmuuttajajärjestöihin, Plan Suomen ollessa tätä nykyä niistä merkittävin yhteistyökumppani.
Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen rahoitus tulee kaupungilta, aluehallintovirastolta, osallistumis- ja jäsenmaksuista, hankerahoituksista eri säätiöltä sekä Werstaan omavarainhankinnasta (sato-ja taimimyynti, pihakohteiden hoitotyöt). Kaupunki vastaa puolestaan Kumpulan koulukasvitarhan ylläpidosta. Vakiintuneena yhdistyksen toiminnan osana Puutarhaperhekerho jatkaa luonnonmukaisen viljelyn perinnettä. Omenalehdosta käsin eri sukupolvet voivat tuntea yhdessä mullasta kumpuavan kasvun ilon, nähdä kiertokulun läpi luontoyhteyden, joka ei katso ikää, asuinpaikkaa tai kulttuuria, edes vuosisataa-tai tuhatta. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä eri puolille Suomea. Kaupunkiviljely on tärkeä keino oppia viljelytaitoja, ymmärtää luonnonkiertokulkua ja ravinnon alkuperää. Ekologinen arki on kaikille mahdollinen. Oma ja toisten hyvinvointi on kaikkien etu.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry
Lasten ja nuorten puutarhayhdistys -Facebook
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Sipari,Pinja, Länsipuro Janne 2015. Yhteistuumin viljelemään. Opas perheiden puutarhatoiminnan järjestäjälle. https://www.lastenpuutarha.fi/wp-content/uploads/2018/02/Yhteistuumin_viljelemaan.pdfSähköisen materiaalin julkaisija Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry.
Pukema, Anna 2015. Kasva ja opi puutarhassa! Lapsilähtöisen puutarhatoiminnan käsikirja varhaiskasvatuksesta nuorisotyöhön. Julkaisija Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry.
Pernu, Maija-Leena 1994. Koulupuutarha historiallisena ilmiönä. Teoksessa: Aikapolku - tehtävänä kulttuuriperintö.
Somerkivi, Urho 1977. Helsingin kansakoulun historia.
Niemi, Marjaana 1992. ”Uudistuva kansakoulu. Opettajien kansainväliset yhteydet muutosvoimana” teoksessa Ahonen, Kirsi, Niemi, Marjaana & Jaakko Pöyhänen (toim.). Tietoa, taitoa, asiantuntemusta. Helsinki eurooppalaisessa kehityksessä 1857–1917.