Puutarhaperhekerho

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Kuvaus

Kuva: Lasten ja nuorten puutarhayhdistys

Kumpulan koulukasvitarhan perhekerhotoiminnassa pääajatus on tarjota kaupunkilaisperheille mahdollisuus opastettuun luonnonmukaiseen viljelyyn ja yhteisölliseen toimintaan. Tavoitteena on oppia viljelemään ja nauttia kesästä puutarhasta saatavine satoherkkuineen. Kerhopaikkana on perinteikäs miljöö, Kumpulan koulukasvitarha, jossa koulukasvitarhatoimintaa on ollut keskeytyksettä vuodesta 1920 alkaen.

Keväällä perheet muokkaavat viljelypenkit kylvökuntoon kääntämällä maan, kylvävät siemenet lasten kanssa tai istuttavat pienet taimet maahan. Kylvökset merkitään, kastellaan ja tarvittaessa peitetään harsoilla. Kesän mittaan puutarha-alueesta huolehditaan yhdessä: kitketään, kastellaan, käytetään katteita, harvennetaan, tuetaan tukea vaativia kasveja ja korjataan satoa. Satoa kerätään läpi kesän ja se jaetaan kerholaisten kesken kotiin vietäväksi.

Toiminta pohjautuu yhdessä tekemiseen, kasvun ja oppimisen tukemiseen sekä monimuotoisen puutarhan voimaan. Puutarhakerhossa viljellään kaikille kerholaisille yhteistä puutarhapalstaa. Kerhotoiminnan ideana on yhdessä tekeminen, tekemisen kautta oppiminen, uusiin makuihin tutustuminen, ruoanlaittovinkkien saaminen ja puutarhassa viihtyminen työn ja leikin kautta. Samalla perheet oppivat uusia taitoja ja he voivat jatkossa hoitaa myös omaa palstaa lähellä omaa kotiaan tai kotipihallaan. Ohjattu toiminta sopii erityisesti puutarhaharrastusta aloitteleville perheille. Viljelyn lisäksi kerhossa leikitään, askarrellaan ja tutustutaan muihin perheisiin. Perhokerho on osa sosiaalista toimintaa, perheet tutustuvat keskenään ja lapset voivat saada uusia leikkikavereita.

Kerho kokoontuu touko-kesäkuussa juhannukseen asti kahdesti viikossa ja loppukesästä kerran viikossa. Satoa korjataan yhdessä perhetoiminnassa mukana olleiden perheiden kanssa satopäivinä ja -iltoina pitkin syksyä varsinaisen perhekerhotoiminnan päätyttyä.

Puutarhanhoito kaupungeissa on suosittu harrastus. Helsingin kaupungin palsta-alueille on kuitenkin pitkät jonot ja nuorilta perheiltä puuttuvat usein viljelytaidot. Perheiden puutarhatoiminnassa perhe saa valmiudet puutarhanhoitoon, jotta rohkeus osallistua yhteisöviljelmän toimintaan kasvaa tai oman viljelypalstan haltuunotto sujuu jonotuksen jälkeen.

Puutarhatöissä lasten ja perheiden omatoimisuus ja sosiaaliset taidot vahvistuvat, kun koko perhe työskentelee yhdessä muiden perheiden kanssa yhteisen sadon eteen. Puutarhaharrastus on arjen hyötyliikuntaa, jonka avulla itse kasvatetut vihannekset siirtyvät keittiöön ja omalle lautaselle terveellisinä herkkuina. Monille lapsille itse kasvatettu ruoka maistuu paremmin kuin kaupasta hankittu. Ilo ja hyöty kulkevat käsi kädessä. Kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat tulevat osaksi perheiden arkea toiminnan ja kokemusten kautta.


Tausta

Kuva: Lasten ja nuorten puutarhayhdistys

Puutarhaperhekerhotoiminta alkoi Kumpulassa vuonna 2010 osana Sosiaalinen puutarha -hanketta. Ensisijaisena tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin lisääminen puutarhatoiminnan avulla. Erityisesti toimintaan toivotaan mukaan varhaisen tuen tarpeessa olevia perheitä, maahanmuuttajia ja muita erityisryhmiä.

Koko toiminnan taustalla on koulukasvitarha-aate, joka syntyi ja vahvistui Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Koulupuutarhojen esikuvat tulivat kansakoulunopettajien opintomatkojen ja kirjallisuuden kautta muun muassa Itävallasta, Saksasta ja Ruotsista. Fyysisen työn nähtiin havainnollistavan opetusta, edistävän terveyttä sekä vähentävän turhaa joutilaisuutta loma-aikana. Kaupungeissa koulukasvitarha-aatteeseen yhdistyivät erityisen vahvoina myös työväenkysymys ja lasten suojelukasvatus. Yhteiskunnallinen huoli kohdistui erityisesti työväenluokan lapsiin, joilla oli usein jo lähtökohtaisesti kurjat kaupunkiolosuhteet. Kaupunkilaislapsille alettiin järjestää kunnallisia kesäleirejä raittiissa ilmassa kaupungin ulkopuolella. Kasvitarha tarjosi luonnonläheisen paikan niille, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää kesää maalla.

Koulukasvitarhoja oli Helsingin lisäksi ainakin Kuopiossa, Porissa, Viipurissa, Tampereella ja Oulussa. Helsingin Kumpulan toimipiste on ainoa 1920-luvulta asti keskeytyksettä toiminut lasten puutarha Suomessa. Kumpulassa perinteitä vaalitaan edelleen, mutta myös uudet toimintatavat ja -mallit ovat tervetulleita. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on perustettu vuonna 2005. Yhdistyksen toiminnan suurimmat rahoittajat ovat Helsingin kaupungin nuorisotoimi sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, lisäksi rahoitusta saadaan eri säätiöiltä ja ministeriöiltä sekä Helsingin kaupungin sosiaalitoimelta. Yhdistys järjestää monenlaista hyvinvointia tukevaa toimintaa eri-ikäisille. Kumpula on yhdistyksen kesätoiminnan keskeinen toimipaikka. Perhekerho on yhdistyksen yksi uusimmista toimintamuodoista.

Tulevaisuus

Puutarhaperhekerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa lähivuosina. Sen suosiosta kertonee se, että osa perheistä haluaa mukaan useina kesinä. Kiinnostusta toimintaan on myös muualla maassa ja mallia jalkautetaan eteenpäin. Ensimmäinen kummikerho on aloittanut toimintansa Porvoossa vuonna 2015. Perhekerho on osa laajempaa kaupunkivlijelyohjausta. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys tekee perhekerhotoiminnan lisäksi työtä lasten, nuorten, erityisryhmien ja ikäihmisten kanssa, järjestää myös vapaaehtoistoimintaa, tapahtumia sekä tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Yhdistys tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Yhteistyötahoina ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset sekä puutarha-alan yhdistykset ja järjestöt. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä eri puolille Suomea. Kaupunkiviljely on tärkeä keino oppia viljelytaitoja, ymmärtää luonnonkiertokulkua ja ravinnon alkuperää. Ekologinen arki on kaikille mahdollinen. Oma ja toisten hyvinvointi on kaikkien etu.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry http://www.lastenpuutarha.fi

http://www.facebook.com/lastenjanuortenpuutarhayhdistys

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Sipari,Pinja, Länsipuro Janne 2015. Yhteistuumin viljelemään. Opas perheiden puutarhatoiminnan järjestäjälle. http://www.lastenpuutarha.fi/fileadmin/Tiedostot/Julkaisut/Yhteistuumin_viljelemaan.pdf Sähköisen materiaalin julkaisija Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry.

Pukema, Anna 2015. Kasva ja opi puutarhassa! Lapsilähtöisen puutarhatoiminnan käsikirja varhaiskasvatuksesta nuorisotyöhön. Julkaisija Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry.

Pernu, Maija-Leena 1994. Koulupuutarha historiallisena ilmiönä. Teoksessa: Aikapolku - tehtävänä kulttuuriperintö.

Somerkivi, Urho 1977. Helsingin kansakoulun historia.

Niemi, Marjaana 1992. ”Uudistuva kansakoulu. Opettajien kansainväliset yhteydet muutosvoimana” teoksessa Ahonen, Kirsi, Niemi, Marjaana & Jaakko Pöyhänen (toim.). Tietoa, taitoa, asiantuntemusta. Helsinki eurooppalaisessa kehityksessä 1857–1917.