Pyhän Urhon päivä
| Pyhän Urhon päivä | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Pyhän Urhon päivä on osa Turun yliopiston folkloristiikan, etnologian ja uskontotieteen opiskelijoiden opiskelijaperinnettä. Pyhän Urhon päivää ja näytelmää esittävät ja viettävät folkloristiikan, etnologian ja uskontotieteen ensimmäisen vuoden opiskelijat. Myös oppiaineiden henkilökunta ja vanhemmat opiskelijat osallistuvat yleensä päivän juhlallisuuksiin, ja näytelmää katsomaan kutsutaan väkeä laajemmin yliopistolta. Maaliskuun 16. päivänä järjestettävää tapahtumaa koordinoi folkloristiikan, etnologian ja uskontotieteen ainejärjestö Kutu ry.
Perinteen harjoittaminen
Pyhän Urhon päivä on vietetty eri tavoin, mutta tärkein osa perinnettä on Pyhän Urhon näytelmän järjestäminen. Näytelmä kertoo Pyhän Urhon tarinan siitä, miten Pyhä Urho pelasti Suomen viiniviljelmät ajamalla sitä uhkaavat heinäsirkat hyiseen Itämereen. Näytelmä on vakiintunut ensimmäisen vuoden opiskelijoiden esittämäksi, ja se on yleensä esitetty keskipäivällä yliopiston aulatiloissa tai ulkona, jotta mahdollisimman moni pääsisi seuraamaan näytelmää. Viime vuosina ainejärjestö on tarjonnut yleisölle kahvit tai järjestänyt myyjäiset näytelmän yhteydessä. Näytelmää on usein seurannut samana iltana järjestetty vapaamuotoinen Pyhän Urhon juhla. Joinain vuosina näytelmän yhteydessä opiskelijat ovat myöntäneet Vuoden Urho -kunnianimen ja palkinnon esimerkiksi jollekin henkilökunnan jäsenelle.
Perinteen taustaa ja historiaa
Pyhän Urhon päivä on alun perin amerikansuomalainen perinne. Pyhän Urhon perinteen juuret ulottuvat Virginian kaupunkiin, Minnesotaan. Vuonna 1956 paikallinen amerikansuomalainen kauppias Richard L. Mattson kyllästyi amerikanirlantilaisten työkaveriensa hyväntahtoiseen pilkkaan siitä, ettei Suomella ja suomalaisilla ole vastaavaa pyhimystä kuin irlantilaisten Pyhä Patrick. Niinpä Mattson keksi humoristisen tarinan Pyhästä Urhosta, joka karkotti myrkylliset sammakot, jotka uhkasivat Suomen viinisatoa. Mattsonin työkaverit pitivät tarinasta ja järjestivät Mattsonille yllätykseksi Pyhän Urhon juhlan toukokuussa 1956 Ketolan tavaratalon taukohuoneessa Virginiassa.
Pyhän Urhon perinteellä on myös toinen luoja, psykologian professori Sulo Havumäki, joka lisäili tarinaan omia ideoitaan. Hän muun muassa muutti tarinan sammakot heinäsirkoiksi ja siirsi ajankohdan maaliskuun 16. päiväksi. Myös Urhonpäivän juhlavärit, niilinvihreä ja kuninkaallisen liila ovat Havumäen keksintöä, samoin kuin Urhon sanat ”Heinäsirkka, heinäsirkka mene täältä hiiteen”. Havumäki on usein myös mainittu koko perinteen keksijäksi, mutta on todennäköisempää että hän sai tietää Pyhästä Urhosta joko paikallisesta lehdestä tai Virginiasta Bemidjiin opiskelemaan muuttaneilta nuorilta. Joka tapauksessa Havumäen versio tarinasta jäi elämään ja levisi ympäri Yhdysvaltoja.
Turussa Pyhän Urhon perinne alkoi vuonna 1987. Folkloristiikan päätoiminen tuntiopettaja Lassi Saressalo ja uskontotieteen päätoiminen tuntiopettaja Hannu-Pekka Huttunen päättivät kokeilla kykenisivätkö he luomaan uuden tradition, tosin alun perin tarkoituksena oli yhtä paljon vain konkreettisesti esittää ja kertoa opiskelijoille Pyhän Urhon ympärille syntyneestä kvasimyytistä. He valitsivat Pyhän Urhon tradition pohjaksi, ja Lassi Saressalo kirjoitti Pyhän Urhon tarinan pohjalta näytelmän käsikirjoituksen, joka edelleen toimii Pyhän Urhon näytelmän pohjana. Ensimmäinen näytelmä järjestettiin maaliskuun 16 päivänä 1987 Fennicumissa (Henrikinkatu 3), missä folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen oppiaineet silloin sijaitsivat. Seuraavana vuonna Pyhän Urhon näytelmä annettiin ainejärjestöjen järjestettäväksi ja näytelmässä esiintyi folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen opiskelijoita eri rooleissa, myöhemmin myös arkeologian opiskelijat osallistuivat näytelmän tekoon ja päivän juhlintaan.
Vuosien saatossa Pyhän Urhon juhlinta on kokenut pieniä muutoksia, mutta näytelmä on aina ollut juhlan keskiössä. Folkloristiikan ja kansatieteen, uskontotieteen ja arkeologian opiskelijoiden ainejärjestöjen (Nefa, Nirvana, Vare) yhteistyö alkoi hiipua 1990-luvun lopulla ja Pyhän Urhon näytelmä jäi lopulta pelkästään Nefa-Turku ry:n järjestettäväksi. Vuonna 1999 Nefan hallitus päätti antaa Pyhän Urhon näytelmän folkloristiikan ja kansatieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden järjestettäväksi ja siitä lähtien näytelmän toteutus on ollut ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vastuulla. Syksyllä 2012 kulttuurien tutkimuksen oppiaineet muuttivat Fennicumista Sirkkalan kasarmille, missä näytelmää on esitetty keväästä 2013 lähtien. Vuonna 2015 perinne ikään kuin palasi juurilleen, kun folkloristiikan ja kansatieteen ainejärjestö Nefa-Turku ry ja uskontotieteen ainejärjestö Nirvana ry yhdistyivät Seita ry:ksi ja uskontotieteen opiskelijat palasivat perinteen pariin.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Pyhän Urhon päivä ja siihen liittyvä perinne välittyy eteenpäin uusille opiskelijoille folkloristiikan, etnologian ja uskontotieteen opiskelijoiden ainejärjestö Kutu ry:n toimesta. Ensimmäisen vuoden opiskelijat muokkaavat näytelmän käsikirjoituksen ja ainejärjestölle vuosien varrella kertyneen näytelmärekvisiitan pohjalta omanlaisensa version Pyhän Urhon tarinasta. Näytelmästä on nähty ja kuultu esimerkiksi kalevalamittaan sovitettu versio ja nukketeatteriversio. Vuosien saatossa näytelmästä on muodostunut eräänlainen initiaatioriitti ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Lisäksi Turun yliopiston folkloristiikan tutkijat ovat julkaisseet aihetta käsittelevän kirjan.
Perinteen tulevaisuus
Pyhän Urhon perinne on säilynyt Turun yliopistossa jo yli kolmekymmentä vuotta, mikä on varsin pitkä aika pienten ainejärjestöjen opiskelijaperinteeksi. Perinne on Suomessa varsin ainutlaatuinen ja vahvasti Turun yliopiston kulttuurientutkimuksen opiskelijaperinteeseen kuuluvaa, joten on erittäin todennäköistä, että tämä perinne pysyy elinvoimaisena tulevaisuudessakin.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Turun yliopiston folkloristiikan, etnologian ja uskontotieteen ainejärjestö Kutu ry, Turun yliopiston folkloristiikan oppiaine
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Pyhän Urhon Facebook-sivu: Pyhä Urho, Turun yliopisto
Turun Sanomat 15.3.2012: Pyhän Urhon myytti on voimissaan Turun yliopistossa
Heimo, Anne & Hovi, Tuomas & Vasenkari, Maria 2012 (toim). Pyhä Urho: fakeloresta folkloreksi – St. Urho: From fakelore to folklore. Turku: Folkloristiikan julkaisuja 2.