Räsymaton kudonta

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Räsymaton kudonta
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Suomi
Asiasanat kudonta, maton kudonta, riepukudonnaiset, räsymatot, perinteiset lattiamatot, kangaspuut

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Mattoja kutovat käsityötä ja kudontaa harrastavat, ammatinharjoittajat ja alan oppilaitoksissa opiskelevat henkilöt. Asiantuntijoina toimivat Taito-yhdistykset ja kädentaitoalojen kokeneet harjoittajat ja opettajat. Käsityökeskuksissa, kansalais- ja työväenopistoissa ja kansanopistoissa kudotaan kangaspuilla mattoja. Suullinen perimätieto ja kankaankudonnan taito on ennen kulkenut talosta taloon ja suvun vanhemmilta nuoremmille. Nykyään alan opettajat ja kokeneet harrastajat siirtävät taitoa eteenpäin. Lapset ja nuoret saavat räsymaton kutomisesta kokemusta Taito-järjestön käsityökouluissa ja kesäkursseilla. Kangaspuilla kudotaan myös koulujen käsityötunneilla mm. yläkoulun valinnaisessa käsityössä. Räsymaton kutominen perusopetuksen puolella on paljon kiinni siitä onko koululla kangaspuut.

Perinteen harjoittaminen

Mattoja kudotaan kangaspuilla koteihin. Räsymatoissa vanhat ja jo käytöstä poistetut kankaat saavat uuden elämän. Vanhat vaatteet, lakanat ym. leikataan ensin kuteiksi. Räsymattojen loimena kangaspuissa käytetään yleensä kalalankaa tai pellavalankaa. Kangaspuilla kudottaessa saadaan tehtyä juuri tiettyyn paikkaan suunniteltu oikean kokoinen ja värinen matto. Räsymatossa voidaan kierrättää kaikki kodin erilaatuiset tekstiilit. Kuteeksi voi leikata myös kuluneet kankaat esim. lakanat, joita ei voi enää muuten hyödyntää. Erilaatuiset kankaat sekoittuvat kudottaessa. Perinteisesti räsymattoa kudotaan kolmella sukkulalla, jolloin kahdessa sukkulassa on kangaskudetta ja yhdessä joustavaa trikookudetta tai päinvastoin. Perinteisiä räsymattoja voidaan kutoa myös yhdellä sukkulalla, jolloin kudemateriaali ommellaan pätkistä etukäteen yhteen. Kiikkalainen matto kudotaan yhdellä sukkulalla. Käytettävät kuteet pätkitään määrämittaan ja järjestetään mallikerrottaiseen järjestykseen kudontaa varten. Kiikkalaisen sävytysmaton erikoisuus on, että kuteet pätkitään valmiiksi ja koko matto sommitellaan jo kuteina. Valmiiksi valitut kuteet kudotaan loimeen etukäteen tehdyn järjestyksen mukaan, vain yksi sukkulan riittää kutomiseen. Matto väritetään etukäteen ja lasketaan montako mallikertaa haluttuun mittaan tarvitaan. Mallikertoja on oltava parillinen määrä, jos halutaan matosta symmetrinen. Jokainen valmiiksi pätkitty ja sommiteltu mallikerta kääritään erikseen. Kuteet pätkitään ohjeen mukaan ja solmitaan yhteen vetosolmulla, joka kutomisvaiheessa aukaistaan.

Räsymatoissa on usein kudottu ns. pohjaa ja raitaryhmä tasaisin välein eli kyynärä pohjaa ja kortteli raitaa. Perinteinen ruusukas sidos ja toimikkaan muunnokset ovat olleet käytettyjä sidoksia. Samantyyppisiä räsymattosidoksia kutsutaan hieman eri nimillä eri puolilla Suomea esim. sokeripala, palkki, luostarin ikkuna, lemmenpolku ja sekkotettu.

Perinteen taustaa ja historiaa

Vanhin tieto räsymatoista on vuodelta 1798 Varsinais-Suomesta. Lattiamatot yleistyivät ensin säätyläiskodeissa ja 1800-luvun loppukymmenillä talonpoikaiskodeissa. Räsymattojen työtapa oli tuttua – siten oli valmistettu riepukuteista päiväpeittoja lakanoita jo vuosisatoja.

Ajan myötä kun ihmiset vaurastuivat ja vaatteita jäi enemmän yli, alkoi olla mahdollista leikata niistä matonkuteita. Kankaan kudonnan teollistumisen myötä talojen lattioille saatiin entistä värikkäämpiä mattoja. Erilaisten väri-, raita- ja sidosmallien kirjo on valtava. Nyttemmin maton kuteeksi myydään myös uutta materiaalia - trikoo-, ja puuvillakuteita, jotka ovat usein tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalia kuten esim. kankaan reunoja. Perinteisesti räsymatto on kuitenkin tehty räsyistä / rievuista eli käytetystä materiaalista.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Mattojen kudonnassa annetaan neuvontaa Taitokeskuksissa, sitä opetetaan Taito-käsityökouluissa ja alan oppilaitoksissa. Myös perheiden sisällä välitetään perinnettä sukupolvelta toiselle.

Perinteen tulevaisuus

Räsymattojen valmistus on edelleen suosittua ja vireää vaikkakin aktiivisimmat kutojat ovat jo iäkkäitä naisia. Maton kutomista harrastaa myös pieni joukko miehiä. Nuoremmat naiset ovat kierrätyksen myötä kiinnostuneet perinteisen räsymaton kutomisesta. Nuorempi ikäluokka on tottuneempi saamaan räsymaton valmiina joko käsityönharrastajalta, lahjana isoäidiltä tai ostamaan kaupasta räsymattotyyppisen maton. Tilan puutteen vuoksi vain harvoilla on mahdollisuus säilyttää kangaspuita kotitiloissa. Käsityökeskukset, joissa on mahdollisuus päästä kutomaan mattoja, ovat tärkeitä perinteen jatkumisen kannalta. Räsyistä on alettu entistä enemmän valmistaa mattoja myös muilla tekniikoilla ilman kangaspuita, esim. virkkaamalla.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Taitoliitto

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Honja-Hallila, Helena: Ryijystä räsymattoon, Avain, Helsinki 2011

Kaukonen, Toini-Inkeri: Kyynärä pohjaa, kortteli raitaa, Akatiimi Oy, Helsinki 1998

Perinteisiä räsymattomalleja http://www.perinne.net/mallisto.html

Räsymattoja tilauksesta ja tarinoita matoista http://rasymattoja.blogspot.fi/

Kuvia ja tarinoita, mistä matot ovat saaneet alkunsa http://teeitse.punomo.fi/home/savonlinna/mattojuttuja/index.htm

Sukellus räsymattojen kuvamaailmaan https://www.pinterest.com/search/pins/?q=r%C3%A4symatto&rs=typed&term_meta

Iloinen Kirjopolku-matto ohjeineen http://kotiliesi.fi/kasityot/kudonta-kirjonta/kudo-matto-mokille

Kiikkalaisen maton pitkät perinteet http://anna.fi/muoti-ja-kauneus/muoti/kiikkalainen-rasymatto-perinteita-kunnoittaen