Rautalammin pestuumarkkinat

From Elävä perintö -wiki
Jump to navigation Jump to search
Rautalammin pestuumarkkinat
Sijainti Rautalampi, Pohjois-Savo
Asiasanat markkinat, kaupankäynti, huvit, huvitilaisuudet, esiintyjät

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Pestuumarkkinat 1910-luvulla Rautalammin keskusraitilla viljamakasiinin läheisyydessä. Rautalammin museon kuva-arkisto.

Rautalammin pestuumarkkinat kokoavat noin 3300 asukasta käsittävään Rautalammin kuntaan joka syyskuun toinen viikonloppu jopa 15 000 markkinavierasta. Markkinaperinne on jokaiselle rautalampilaiselle tuttu asia, sillä pestuumarkkinoita on järjestetty paikkakunnalla pian 200 vuotta. Ensimmäiset markkinat vietettiin vuonna 1821. Pestuumarkkinat ovat tuttu tapahtuma myös maan laajuisesti markkinamyyjille. Markkinat kokoavat tehokkaasti yhteen ympäröivien kuntien asukkaita, Rautalammilta poismuuttaneita ihmisiä sekä kesäasukkaita, joita luonnonkauniissa Rautalammin kunnassa on paljon.

Tapahtuman organisoinnista on vastannut vuodesta 2001 lähtien Rautalammin Pestuut -seurayhtymä. Seurayhtymän muodostavat Lions Club Rautalampi ry ja Rautalammin urheilijat ry. Rautalammin kunta vastaa tapahtuman markkinoinnista, tiedottamisesta ja ohjelmasisällöstä. Tapahtumaviikonloppuna toiminnassa mukana ovat myös useat rautalampilaiset yrittäjät ja yhdistykset.

Rautalammin pestuumarkkinoilla Aku Laitinen (vasemmalla) ja Niilo Korhonen 1930- tai 1940-luvulla. Rautalammin museon kuva-arkisto.

Perinteen harjoittaminen

Rautalammin pestuumarkkinat on kaksipäiväinen tapahtuma. Tapahtuman järjestely aloitetaan jo hyvissä ajoin muutamaa kuukautta itse markkinaviikonloppua aiemmin. Markkina-alueella käytännön järjestelyt käynnistyvät markkinoita edeltävällä viikolla, jolloin markkinahuuma Rautalammilla alkaa nousta.

Pestuumarkkinahulinaa Rautalammin työväentalon edustalla 2000-luvun alussa. Kuvaaja Jorma Härkönen. Rautalammin museon kuva-arkisto.

Markkinaviikonloppu koostuu monipuolisesta ohjelmatarjonnasta sekä kaupallisesta markkinatoiminnasta. Ohjelmassa on muun muassa musiikkiesityksiä, puheita, urheilukilpailuja sekä näytelmiä. Vanhaa pestuuperinnettä on myös elvytetty, sillä osana markkinoiden ohjelmaa Rautalammin kunta järjestää leikkimielisen piikojen ja renkien pestaamisen hyväntekeväisyystarkoituksessa. Nykyään markkinavieraita on kutsuttu pukeutumaan menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen tyylisiin asuihin, joten Rautalammin menneisyyttä vanhana emäpitäjänä (perustettu vuonna 1561) tuodaan myös konkreettisesti esille. Asuista on järjestetty myös pukunäytöksiä. Lisäksi markkinaväki on saanut kuvauttaa itsensä vanhaan tapaan maisemaseinää vasten. Markkinoista on tehty myös kolmiosainen Rautalammin pestuumarkkinoiden historiaa käsittelevä markkinanäytelmätrilogia. Suunnitteilla on myös näytelmätekstiin perustuva kuunnelma.

Satakielistentien risteyksestä Rautalammin pestuuraitilta 2000-luvun alussa. Kuvaaja Jorma Härkönen. Rautalammin museon kuva-arkisto.

Markkinat ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina sekä kävijöiden että myyjien osalta. Myyjiä tulee satoja ympäri Suomea. Kävijöitä on ollut viime vuosina tuhansia, sään suosiessa heitä on ollut jopa yli 15 000. Yleensä markkinalauantai on sunnuntaita suositumpi kävijäpäivä. Tyypillistä Rautalammin pestuumarkkinoille on väentungos, vilkas puheensorina ja kauppiaiden myyntiin liittyvät huudot sekä vanhojen kulkuneuvojen esilläolo. Markkinoilla on usein tarjolla myös vossikka-ajelua. Joka puolella markkina-aluetta on yhdistysten ylläpitämiä lettukahvioita arpajaisineen, viipurinrinkeleiden myyjiä, muikkujenpaistajia ja elintarvikkeiden, käsityötuotteiden sekä erilaisten tavaroiden kauppiaita.

Markkinoiden yhteydessä kunnassa järjestetään kierrätystavaran myyjiä ja ostajia kokoava Rompetori. Paikkakunnan liikkeet ja Rautalammin museo ovat myös avoinna markkinoiden aikana ja tarjoavat monipuolisia palveluitaan markkinavieraille. Iltaohjelmassa ovat mukana olutteltat ja discot sekä viihdemaailman esiintyjät, joiden annista markkinavieraat voivat nauttia yömyöhään.

Pestuumarkkinat on Rautalammin kunnan merkittävin ja suurin vuosittainen tapahtuma. Pestuumarkkinaperinne elää yhä voimakkaana Rautalammilla.

Rautalammin pestuumarkkinoilla Opintien ja paloaseman välillä ollut lasten tivoli 2000-luvun alussa. Kuvaaja Jorma Härkönen. Rautalammin museon kuva-arkisto.

Perinteen taustaa ja historiaa

Pestuumarkkinat pohjautuvat keskiaikaan, jolloin Ruotsin ja Suomen yhteisen ajan varsinaiset palkkaussäännöt luotiin. Kyseessä oli patriarkaalinen tapa. Pestuutapahtumistaan kuuluisia olivat erityisesti Hämeen ja Savon alueet. Pestuumarkkinat olivat jokasyksyinen kansanjuhla ja pitäjän väenkokous, kirkko- ja markkinapyhä. Isännät ja emännät pestasivat palveluskuntaa seuraavaksi vuodeksi. Pestuumarkkinoita saatettiin viettää kolmenakin perättäisenä sunnuntaina 8.9. jälkeen, johon mennessä palveluskunta piti irtisanoa. Esimerkiksi Rautalammilla alettiin aikoinaan pitää pestuita heti ensimmäisenä sunnuntaina syyskuun 8. päivän jälkeen.

Usein pestuutilaisuus pidettiin heti kirkonmenojen päätyttyä kirkon lähistöllä. Rautalammilla kerrotaan tyttöjen kulkeneen kirkonmäellä rintamassa jokaisena kolmena pestuupyhänä. He pitivät toisiaan sormikoukusta kiinni. Emännät ja isännät valitsivat rivistöstä mielestään rotevimman ja pulskimman työihmisen. Palvelukseen tulosta sovittiin antamalla pestiraha ja usein sen jälkeen pestaaja tarjosi vielä pestuukahvit ja miehille pestuuryypyt. Pestauduttaessa vuosipalkasta tingittiin puolin ja toisin. Rengit saattoivat seistä rivissä ja puhemiehiä eli välittäjiäkin käytettiin.

Pestuutapahtumaan kuului kansanjuhlan piirteitä, ja tapahtuman ympärille kehkeytyi pikkuhiljaa myös markkinat. Oli kaupustelijoita, kahvikojuja ja viinan myyjiä. Tappeluitakin syntyi. Pestuumarkkinat olivat aikansa kanssakäymistilaisuuksia, jossa jokaisella oli mahdollisuus tavata koko harvassa asuva lähiyhteisönsä. Savossa säilyi pitkään kaskikauden suurperhelaitos, jolloin palveluskuntaa tai vieraan työvoimaa ei tarvittu. Pestuumarkkinat jatkoivat 1800-luvulta lähtien ikivanhojen pitäjäpyhien ja kirkkomessujen perinnettä. Pestuut enteilivät yhteiskunnan muutosta, siirtymistä palkattuun työhön ja rahatalouteen. Ne olivatkin ensimmäisiä työväenjuhlia ilman poliittista sisältöä. Pestuumarkkinoihin sisältyi myös huolta työstä ja nuorten pakkoa muuttaa pois kotoaan toimeentulon perässä.

Rautalammilla pestuumarkkinoita on järjestetty vuodesta 1821 lähtien. Välillä markkinat hiipuivat, mutta 1890-luvulta lähtien niistä tuli merkittävä vuotuistapahtuma. Pestaaminen hiipui vähitellen, mutta markkinoilla tavattiin tuttuja, tultiin huvittelemaan ja nauttimaan ohjelmasta sekä tekemään ostoksia. Esimerkiksi vuonna 1876 Rautalammilla markkinauutuutena olivat posetiivari ja elokuvia edeltänyt panoraamakone. Markkinoilla käynti saattoi syrjässä asuville olla ainoa vierailu kirkonkylässä koko vuoden aikana.

Tapahtuman luonne muuttui pikkuhiljaa ja kaupallisuus astui keskeiselle sijalle syksyisillä markkinoilla. Ohjelmistoon tulivat huutokaupat, karusellit, surmanajajat sekä ihmetystä herättäneet karhut ja käärmeet. Onpa pestuilla tiputettu pallonheitolla veteen jopa merenneitoja Linnanmäen huvipuiston tyyliin. Nuorisoa kiinnostivat työväen- ja seurojentalolla järjestetyt tanssit ja iltamat.

1970-luvulla Rautalammin kunnanhallitus nimesi toimikunnan, joka alkoi muokata tapahtumasta perinteitä kunnioittavaa ja rautalampilaisten paikallisidentiteettiä vahvistavaa pitäjäntapahtumaa. Tapahtumaa kehitettiin niin, että 1970-luvun puolivälissä markkinoiden oheen luotiin kaksipäiväinen tapahtuma, jota hallitsee edelleen paikallinen kulttuuri sekä urheilu.

Rautalammin pestuumarkkinoiden yhteydessä ollut rompetori 2000-luvun alusta. Kuva on otettu Turkkilanvuorelta. Kuvaaja Jorma Härkönen. Rautalammin museon kuva-arkisto.

Pestuumarkkinoita on vietetty Rautalammin keskustassa Kurssilanmäellä, keskusraitilla sekä nykyisellä paikalla Satakielistentien alkupäässä. Pestuuraitti Satakielistentiellä on harvinaisuus Suomessa. Pestuumarkkinoita järjestetään myös Elimäellä syyskuun alussa nimellä ”pestoomarkkinat”.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Rautalammin pestuumarkkinat on jokaisen rautalampilaisen mukaansa tempaava tapahtuma. Tapahtuman alkuperäinen tarkoitus eli palkkatyöläisten pestaaminen on jäänyt tapahtumasta pois ilmeisesti 1900-luvun vaihteen tienoilla. Markkinoilla rautalampilaiset vierailevat vauvasta vaariin. Jo leikki-ikäiset rautalampilaiset tietävät mitä pestuumarkkinat tarkoittavat, sillä markkinoilla on myös tarjontaa lapsille. Lapset kasvavat pikkuhiljaa kiinni markkinaperinteeseen ja oppivat, että markkinoiden eteen tehdään myös talkootyötä yhdistys- ja seuratoiminnan kautta.

Pestuumarkkinat ovat myös nuorille tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen paikka. Tätä ovat edesauttaneet pestuumarkkinoita edeltäneet paikallisia bändejä esitelleet pestuuperjantain musiikkitapahtumat.

Tapahtuman kautta lähes jokainen rautalampilainen osallistuu perinteen siirtämiseen. Myös paikkakunnan ulkopuolelta tulevat kauppiaat siirtävät perinnettä omalla tavallaan. Suuren yhteisen tapahtumaponnistuksen jälkeen rautalampilaiset ovat mieltäneet kautta aikojen, että pestuiden jälkeen tulee syksy ja vuodenkierrossa käännytään kohti loppuvuotta ja talvea.

Perinteen tulevaisuus

Rautalammin pestuumarkkinoiden tulevaisuus näyttää valoisalle. Markkinaviikonloppu on edelleen suosituin ja suurin tapahtuma Rautalammilla. Koko kunnan ja kuntalaiset kokoava tapahtuma herättää laajasti kiinnostusta myös muualla Suomessa, sillä kävijöitä saattaa markkinaviikonlopun aikana olla jopa 15 000, eli monin verroin enemmän kuin paikkakunnalla on asukkaita. Myös paikkakunnan yhdistykset ja yrittäjät ovat aktiivisesti mukana markkinaviikonlopun järjestämisessä ja organisoinnissa.

Pestuumarkkinat on ollut ennen laajalti levinnyt ilmiö Suomessa. 1800-luvun lopulla ja 1920-luvun alkupuolella vasemmistopiireissä pestaamiseen alettiin liittää orjakaupan leimaa. Markkinoiden tarkoitus muuttui, mutta perinne jäi elämään muun muassa Rautalammille kaupallisena markkinatapahtumana, jonne ihmiset tulevat edelleen tapaamaan toisiaan, viihtymään ja tekemään ostoksia. Laajapohjaisella ja monimuotoisella markkinaperinteellä on ainakin Rautalammilla hyvät edellytykset säilyä jatkossakin.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Rautalammin museo

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Pohjois-Savon maakuntamuseo

Rautalammin kunta

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Kulttuuripolku -sivut

Rautalammin kunta: Rautalammin Pestuumarkkinat

Ilmoinen, Iina: Ne niin sanotut ”pestuumarkkinat” Palkollisten pestuutapahtumat sanomalehdissä ja muistitiedossa vuosina 1880 – 1920. Pro Gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto, kevät 2018.

Pestuumarkkinat suomalaisena kulttuuri-ilmiönä. Sisä-Savon lehti 19.9.1975.