Retkeilyajoperinne
| Retkeilyajoperinne |
|---|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Vuonna 1958 Helsingissä perustettu Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry (SAHK) on vuodesta 1959 alkaen järjestänyt vuosittain kesäaikaan vanhojen autojen ja moottoripyörien retkeilyajoja. Vuosien varrella yhdistykseen on liittynyt 31 aluekerhoa, ja nimi on muuttunut Suomen Ajoneuvohistorialliseksi Keskusliitoksi (SAHK), jossa paikalliskerhot ovat jäseninä. SAHK:n jäsenyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä on nykyisin noin 8500. Retkeilyajojen järjestysvastuu kiertää vuosittain SAHK:n jäsenyhdistysten kesken.
Yksi SAHK:n tarkoitusperistä on edistää ja tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja vanhojen ajoneuvojen säilymistä, konservointia ja entistämistä sekä näiden käyttöä osana liikkuvaa kulttuuriperintöä. Retkeilyajot tapahtumana on tärkeä keino koota vanhojen ajoneuvojen harrastajia yhteen liikkuvan kulttuuriperinnön äärelle. Ajojen järjestäjävastuun vaihtuminen mahdollistaa osallistumisen tapahtumaan kunkin harrastajan lähialueella.
Retkeilyajot on tarkoitettu kaikille vanhojen tieliikenteen ajoneuvojen harrastajille. Edellytyksenä osallistumiselle on hyväkuntoinen yli 30 vuotta vanha ajoneuvo. Retkeilyajo on harrastajille ja kerhojen jäsenille hyvä tilaisuus käyttää autojaan, sillä ne on tehty ajamista varten. Samalla myös paikallinen yleisö pääsee nauttimaan vanhoista ajoneuvoista.
SAHK:n järjestämien vuosittaisten retkeilyajojen lisäksi Suomessa järjestetään myös monien muiden yhdistysten omia ajotapahtumia. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Ajoneuvohistoriallisen Seuran Helatorstaiajot, Veteraanimoottoripyöräklubin Veteraaniralli tai Veteraanikuorma-autoseuran kolmesti vuodessa järjestettävät Keikat kukin eri puolilla Suomea. Myös useimmilla SAHK:n jäsenkerhoilla on omia säännöllisiä ajotapahtumia, perinteisimpänä ehkä Keski-Suomen mobilistien Talwiajot, joita on järjestetty jo yli 50 kertaa.
Perinteen harjoittaminen
Retkeilyajot koostuvat ajokilpailusta, asu-ajoneuvo-kilpailusta ja entistämiskilpailusta. Ajokilpailu sisältää ajoreitin, jonka varrella on tehtävärasteja. Niiltä saaduilla pisteillä määritellään osallistujien paremmuusjärjestys. Retkeilyajojen reitin pituus vaihtelee noin 100 kilometrin molemmin puolin. Reitti on valittu siten, että vanhat ajoneuvot kykenevät sen suorittamaan, ja muulle liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Samalla reitin tulee olla osallistujille mahdollisimman mielenkiintoinen. Yleensä tämä tarkoittaa pysymistä vanhemmalla tiestöllä, mikä toki sopii osallistuvien ajoneuvojen luonteeseen. Perinteitä omaavia tieosuuksia jopa suositaan. Reitin varrella järjestettävät tehtävät testaavat osallistujien tietoa esimerkiksi historiasta tai vanhoista ajoneuvoista ja lisäksi voi olla ajotaitoon liittyviä tehtäviä.
Asu-ajoneuvo-kilpailussa palkitaan parhaiten ajoneuvonsa aikakauden tyylin mukaan pukeutuneet ajoneuvokunnat. Asu-ajoneuvo-kilpailu on kuulunut retkeilyajojen perinteisiin alkuvaiheista lähtien. Kilpailun esikuvat ovat ulkomailta, eli jo 1930-luvulla englantilaisiin vanhojen autojen harrastukseen liittyviin tapahtumiin kuului historian elävöittäminen pukeutumalla aikakauden tyyliin. Kaikki ajojen osallistujat eivät osallistu kilpailuun, mutta tämä mahdollisuus säilyttää vanhojen ajoneuvojen harrastuksen kansainvälisiä perinteitä. Pukeutuminen ajoneuvon valmistusaikakauden mukaan antaa tapahtumalle myös lisänäyttävyyttä ja -tunnelmaa.
Entistämiskilpailussa kilpaillaan ajoneuvon entistämisen laadussa. Siihen osallistuvat eivät kilpaile keskenään, vaan kunkin kilpailuun osallistuvan ajoneuvon entistämistyön tasoa verrataan ennalta asetettuihin laatukriteereihin. Kilpailutapa vertautuu kansainvälisten suurten harrastajatapahtumien concours d’elegance -kilpailuihin. Suomessa entisöinnin laatukilpailujen ominaispiirteenä on eräänlainen syrjimättömyys, eli osallistuvien ajoneuvojen ei tarvitse olla poikkeuksellisen harvinaisia tai kalliita, vaan kaikki voivat osallistua. Tähän kilpailumuotoon osallistuu vain pieni osa retkeilyajojen autokunnista.
Retkeilyajot ylläpitävät vanhojen autojen harrastukseen liittyvää monipuolista tietotaitoa sekä autojen korjaamiseen ja kunnostamiseen liittyen, että varsinaista ajotaitoa. Mitä vanhemmasta ajoneuvosta on kyse, sitä enemmän ajoneuvon käyttötaito poikkeaa nykyajoneuvoista.
Perinteen taustaa ja historiaa
Suomen Automobiili-Historiallisen Klubin (SAHK) (nykyisin Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto) retkeilyajoperinne alkoi vuonna 1959 Helsingistä. Esikuvana retkeilyajojen kohdalla on ollut Ruotsissa kymmenen vuotta aiemmin perustetun Automobilhistoriska Klubbenin vastaava tapahtumatoiminta. Tänne vanhojen autojen ajokilpailujen esikuvat ovat puolestaan tulleet Englannista ja Keski-Euroopasta. Nämä taas perustuvat ennen toista maailmansotaa vallinneeseen nykyisestä kilpailuhenkisyydestä huomattavasti poikenneeseen rallikulttuuriin, esimerkkeinä alkuperäinen Monte Carlon ralli, tai monet Ranskan ja Keski-Euroopan autokilpailut. Suomessa Suomen Autoklubin kuuluisat Hangon ajot 1920- ja 30-luvuilla olivat tärkeä esikuva. Autoilun ja matkailun yksityisautoilijoiden keskusjärjestöllä, Autoliitolla, on taas jo vuodesta 1927 lähtien ollut vuosittain tähtiajot, jotka perusajatukseltaan ja osallistujille myönnettäviltä ajomerkeiltään muistuttivat hyvin paljon SAHK:n retkeilyajoja.
Jo Suomen Automobiili-Historiallisen Klubin perustamisvuonna 1959 järjestettiin vanhojen yli 25-vuotiaiden autojen paraati Helsingin kaupungin alueella. Ensimmäinen varsinainen retkeilyajo järjestettiin keväällä 1960, jolloin ajettiin Helsingistä Porvooseen ja takaisin. Reitillä oli tehtäviä ja picnic-tauko. Ensimmäisinä vuosina osallistuvia autokuntia oli noin 25, vanhimpana Ford vuodelta 1904. Näitä Porvoon retkeilyajoja järjestettiin neljä kertaa vuosina 1960–63. Vuoden 1963 ajossa oli mukana 9 ajoneuvokuntaa naapurimaasta Ruotsista ja autokuntia oli mukana yhteensä jo 50.
Kotimaassa ajettiin seuraavat ajot vuosina 1964–66 Helsingin ympäristössä. Vuonna 1966 ajo järjestettiin myös Tampereen seudulla, koska sinne oli perustettu kaksi vuotta aiemmin ensimmäinen SAHK:n paikalliskerho. Näin vanhoille autoille kertyi jo melkoisesti matka-ajoa, kun ajettiin Tampereelta Helsinkiin tai päinvastoin. Vuodesta 1967 alkaen retkeilyajot järjestettiin eri paikkakunnilla sitä mukaa kun perustettiin uusia paikalliskerhoja, jotka ottivat vastuulleen ajojen järjestämisen. Niinpä 1967 ajot olivat Hämeenlinnassa, 1971 Kotkassa, 1972 Turussa, 1974 Seinäjoella, 1975 Keuruulla, 1977 Kuopiossa, 1980 Vaasassa, 1982 Oulussa, 1984 Jyväskylässä, 1985 Lahdessa, 1991 Mikkelissä jne.
Vuoden 1986 ajo oli auton historiaa kunnioittava Auton 100-vuotisjuhla, jolloin ajo lähti Uudenkaupungin autotehtaalta ja päätyi Poriin, jossa yli 200 autokuntaa kerääntyi puuvillatehtaan pihalle yleisön nähtäväksi. Yleisö pääsi tutustumaan myös vanhojen autojen kiihdytysajoihin Porin keskustassa. Ensi kertaa oli mukana myös autokuntia Baltian maista. Vastavuoroisesti Suomesta on osallistuttu Baltian maiden ja Ruotsin vastaaviin retkeilyajoihin. Onpa muutama suomalainen uskaltautunut jopa vain ennen vuotta 1905 valmistetuille autoille rajattuun Lontoo-Brighton-retkeilyajoon.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Retkeilyajojen järjestämisen perinne siirtyy SAHK:n jäsenyhdistysten välillä ja yhdistysten sisällä sukupolvelta toiselle käytännön ajojärjestelyjen myötä. Retkeilyajojen järjestämisoikeutta haetaan viimeistään ennen edellisen vuoden tapahtumaa, ja keskusliitto avustaa järjestämisessä sekä tietotaitoa siirtämällä että taloudellisesti. Yhdistysten sisällä järjestelyihin pyritään mobilisoimaan laaja porukka, jossa aiemminkin tapahtumien tuotantoon osallistuneet osallistavat nuorempiaan. Järjestelyissä on usein mukana myös paikallisia poliittisia päättäjiä tai liike-elämää, tuovathan ajot paikalle satoja matkailijoita.
Retkeilyajot keräävät sekä pitkään mukana olleita että uusia osallistujia vuosittain. Merkittävä osa on paikallisia harrastajia tai lähialueilta tulleita. Monet matkustavat myös kauempaa, mutta varsinkin vanhimmat ajoneuvot siirtyvät tällöin ajopaikalle lavetilla.
Retkeilyajot tuovat usein paikalle myös yleisemmin vanhoista ajoneuvoista kiinnostuneita. Eri kaupunkien alueella järjestettävät ajot tarjoavat paikallisille asukkaille sekä autoentusiasteille hyvän tilaisuuden nähdä autoliikenteen liikkuvaa kulttuuriperintöä, eikä vain museoissa seisovia autoja.
Retkeilyajoista tiedotetaan ennen kaikkea SAHK:n omassa Automobiili-lehdessä sekä paikalliskerhojen lehdissä. Lisäksi tapahtuma esitellään kaupallisissa lehdissä, kuten Mobilistissa, Klassikoissa ja Retrossa. Yleensä myös valtakunnalliset tai paikalliset sanomalehdet huomioivat retkeilyajotapahtuman. Tänä päivänä tiedottaminen tapahtuu entistä enemmän verkossa SAHK:n omilla kotisivuilla tai sosiaalisen median eri kanavilla.
Ajoja on alusta alkaen tallennettu kuviin ja videoihin. Vuodesta 1975 alkaen on tehty ajojulkaisuja, joissa on kuvat kaikista osallistuvista autoista. Sanomalehdet julkaisevat mielenkiintoisia artikkeleita kunkin paikkakunnan ajoista, ja näitä artikkeleita on tallennettu leikekirjoihin. Aineistot ovat osin hajallaan, mutta merkittävää osaa säilytetään SAHK:n ja sen kerhojen arkistoissa, ja tällä hetkellä ajojen historiaa tutkitaan ja tallennetaan SAHK:n Automobiili-lehden artikkelisarjaan, jossa pyritään kuvaamaan ajojulkaisuja edeltäneen ajan retkeilyajojen järjestäminen ja reitit sekä merkittäviä osallistujia, ajoneuvoja ja tapahtumia kultakin vuodelta.
Merkittävin tekijä retkeilyajojen perinteen turvaamisessa on uusien nuorien harrastajien saaminen mukaan vanhojen ajoneuvojen harrastukseen ja harrasteajoneuvojärjestöjen toimintaan. Yhdistysten toiminta on riippuvaista jäsenrahoituksesta ja innokkaista vapaaehtoisista, vaikka ulkopuolista avustusta pyritäänkin jatkuvasti hankkimaan. SAHK on toistaiseksi onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä ja sen toiminta, jäsenedut ja edunvalvonta koetaan ilmeisen merkittäviksi jäsenten keskuudessa.
Harrastus muuttuu ajan myötä, ja nykyisin retkeilyajoihin osallistuvat vanhat ajoneuvot ovat vuosikymmeniä tuoreempia kuin ajojen alkuaikoina. 1960-luvulla osallistujat ajoivat pääosin 1920-luvun kalustolla, kun taas nykyään painopiste on 1960–1970-lukujen autoissa. Toki nykyäänkin mukana on joitakin SAHK:n alkuajoista muistuttavia lähes satavuotiaita ajoneuvoja, mutta tuoreimmat osallistujat ovat nykyisin 1990-luvulta. Yleisesti voi sanoa, että ihmisillä on taipumus harrastaa oman lapsuutensa ja nuoruutensa suosikkiajoneuvoja. Perinne siis muuttuu, mutta sen ydin pysyy samankaltaisena ja tunnistettavana.
Keskeistä on myös, että vanhoja ajoneuvoja yleensä voidaan harrastaa ja niillä voidaan turvallisesti ajaa. Ajoneuvot eivät useinkaan ominaisuuksiltaan tai varusteiltaan vastaa nykyautoja. SAHK pyrkii edunvalvonnallaan varmistamaan, että viranomaiset ja suuri yleisö jatkossakin ymmärtävät harrastajien tarpeet ja harrastuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen. SAHK ja muut harrastejärjestöt ovat myös selvittäneet vanhojen ajoneuvojen harrastuksen taloudellisia, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia jotta nämä voidaan osoittaa viestinnässä. Museoajoneuvot ja muut vanhat ajoneuvot ovat normaalin katsastustoiminnan piirissä ja niihin sovelletaan yleisiä lakeja ja määräyksiä. Asianmukaisesti ja osaavasti käytettyinä ne eivät muodosta ympäristö- tai liikenneriskiä.
Ajoneuvomuseoilla on tärkeä rooli ajoneuvohistorian tallentamisessa ja sen tunnetuksi tekemisessä. Retkeilyajot näkyvät myös tieliikenteen valtakunnallisen vastuumuseon Mobilian, Vehoniemen automuseon sekä muiden yhdistysten omistamien ja yksityisten ajoneuvomuseoiden tiedotuskanavissa. Ajoneuvomuseot ovat usein myös oheiskohteina ajojen reiteillä.
Perinteen tulevaisuus
SAHK:n aluekerhot vuorotellen ottavat ajojen järjestelyvastuun, joten 65 vuotta jatkuneella perinteellä on vahva tulevaisuus. Osallistujat pitävät myös tärkeänä osallistua jokaiseen ajoon ja samalla pääsevät tutustumaan muihin seutuihin parhaaseen kesäaikaan. Yleensä seuraavat järjestettävät ajot ovat tiedossa kaksi vuotta etukäteen. Usein on ollut mukana autojen lisäksi muutamia moottoripyöriä sekä kuorma- ja linja-autoja. Toisaalta Veteraani Kuorma-autoseura ja Veteraani Moottoripyörä Klubi järjestävät myös omia retkeilyajojaan, kuten myös vuonna 1964 SAHK:sta eriytynyt Autohistoriallinen Seura (AHS).
Kaiken yhdistystoiminnan tapaan myös SAHK:n Retkeilyajojen tulevaisuus on riippuvainen innostuneista ja sitoutuneista vapaaehtoisista. Toistaiseksi järjestävä aluekerho on aina löytynyt hoitaen asiaan kuuluvat tehtävät kunnialla.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto (Finlands fordonshistoriska centralförbund rf) jäsenyhdistyksineen:
Helsingin Seudun Automobiiliklubi HAK ry, Turun Seudun Mobilistit ry, Satakunnan Mobilistit ry, Tampereen Seudun Mobilistit ry, Päijät-Hämeen Mobilistit ry, Kymen Automobiilikerho ry, Mikkelin Mobilistit ry, Keski-Suomen Mobilistit ry, Seinäjoen Seudun Mobilistit ry, Vaasan Veteraaniautoseura ry, Keski-Pohjanmaan Automobiilikerho ry: Facebook: Keski-Pohjanmaan Automobiili Kerhho ry, SA-HK Savon Kerho ry, Pohjois-Karjalan Automobiilikerho ry, Kainuun Mobilistit ry, Oulun Seudun Mobilistit ry, Lapin Mobilistit ry, SA-HK Vakka-Suomen kerho ry, Hämeen Mobilistit ry, Sisä-Savon Mobilistit ry, Veteraanikuorma-autoseura ry, Parkanon Seudun Mobilistit ry, Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry, Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap rf, Koillis-Savon Wanhojen Ajoneuvojen Harrastajat ry, Rauman Seudun Mobilistit ry, Ylä-Savon Mobilistit ja Konepyöräilijät ry, Kuusamon Seudun Mobilistit ry, Ylä-Pirkanmaan Mobilistit ry:, Pargas Retro Cars rf, Savonlinnan Moottorikerho ry, Ikaalisten Seudun Ajoneuvoharrastajat ry
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Videolinkit
SAHK:n Retkeilyajot 2025 - Bothnia Rally, Pietarsaari.
SAHK Retkeilyajojen 2025 palkintojenjako, Pietarsaari.
SAHK: Retkeilyajot 2024, Tampere.
SAHK:n retkeilyajot, 2019, Vantaa: Klassikkoautoja ja historian havinaa Vantaalla
SAHK:n retkeilyajot, 2019, Vantaa: Vanhat automobiilit Kulttuuriajo 2019.
SAHK Retkeilyajot 2016, Päijät-Häme ajo, Hollolan kirkolla, video 1, video 2.
SAHK:n Retkeilyajot 2010, Kangasalan Auton ja tien museo Mobilian pihasta.
Alan toimijoiden sivustoja
Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto ry. SAHK:n jäsenyhdistykset:
SAHK:n jäsenyhdistykset
Helsingin Seudun Automobiiliklubi HAK ry.
Tampereen Seudun Mobilistit ry.
Seinäjoen Seudun Mobilistit ry.
Keski-Pohjanmaan Automobiilikerho ry.
Pohjois-Karjalan Automobiilikerho ry.
SA-HK Vakka-Suomen kerho ry
Parkanon Seudun Mobilistit ry.
Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry.
Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap rf.
Koillis-Savon Wanhojen Ajoneuvojen Harrastajat ry.
Ylä-Savon Mobilistit ja Konepyöräilijät ry.
Kuusamon Seudun Mobilistit ry.
Ikaalisten Seudun Ajoneuvoharrastajat ry.
SAHK:n edunvalvonta jäsenyhdistykset
Suomen Mercedes-Benz Klubi ry.
Kirjallisuus ja artikkelit
Mobilian arkisto, Vehoniemen automuseon arkisto, jäsenyhdistysten arkistot: ajoista tehdyt ajojulkaisut, SA-HK Retkeilyajo 1975-, valokuvat, kaitafilmit, videot
Ajetaanpa automobiililla: Suomen automobiili-historiallinen klubi 1959–1989. (1989) SAHK.
Annetaanpa välikaasua: 50 vuotta autohistoriallista osaamista. (2009) SAHK.
Ajetaanpa automobiililla: Suomen automobiili-historiallinen klubi 1959–1989. (1989) SAHK.
Annetaanpa välikaasua: 50 vuotta autohistoriallista osaamista. (2009) SAHK.
SAHK:n Retkeilyajojen uusin ajojulkaisu (julkaistaan ennen ajoa).
- Ilmiöt
- Juhlat ja tavat
- Ajoneuvoharrastus
- Autoharrastus
- Autoala
- Autoilijat
- Autoilu
- Autoliikenne
- Automatkailu
- Autonkuljettajat
- Autonäyttelyt
- Autosuunnistus
- Autot
- Autotekniikka
- Entisöinti
- Harrastelehdet
- Harrastematkailu
- Henkilöautot
- Henkilöhistoria
- Historian elävöittäminen
- Kuorma-autoliikenne
- Kuorma-autonkuljettajat
- Kuorma-autot
- Liikenneväylät
- Matkailu
- Mobilistit
- Moottoriajoneuvot
- Moottoripyöräilijät
- Moottoripyöräily
- Moottoripyörät
- Mopoilu
- Mopot
- Museoajoneuvot
- Museoautot
- Tieliikenne
- Tiet
- Vintage