Runolaulu kalevalaisten naisten harrastuksena

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helkanuoret harrastavat lausuntaa, muuta suullista ilmaisua ja kansanperinnettä - siis myös runolaulua.

Kuvaus

Kalevalaiset naiset harrastavatja tuovat toiminnassaan monin tavoin esiin runolaulua. Kalevalaiset naiset ovat taitavia sanaseppoja; he sepittävät kalevalamittaisia runoja itse tai laulavat runoja Kantelettaren tapaan mielellään. Nykyajan runolaulajat ovat suosittuja esiintyjiä kalevalaisten naisten tilaisuuksissa ympäri maan ja myös Ruotsissa ruotsinsuomalaisten kalevalaisten naisten tilaisuuksissa.

Monet kulttuuritilaisuudet alkavat edelleen kalevalaisella vieraan tervehdyksellä ”Kamanat kohottukohot”. Ei ole tavatonta, että paikallisten yhdistysten toimintakertomus saa kalevalamittaisen muodon kuuntelijoiden iloksi. Erilaiset lausuntaryhmät esittävät ja tulkitsevat nykyajan sovituksin kalevalamittaista runoutta, mutta myös uudempaa runoutta. Esimerkiksi Tähettäret Kuusankoskelta ja Virvat Helsingistä esiintyivät HAMissa Kalevalan päivänä 2017.

Tausta

Kalevalamittaista runolaulua on ihailtu ja harrastettu jo vuodesta 1935. Alkuaikoina 1940–1950-luvuilla runolaulajia tuettiin myös taloudellisesti ja heitä kutsuttiin ravintola Kestikartanoon Helsinkiin esiintymään. Lasten ja nuorten tutustuttamiseksi runolauluun perustettiin v. 1949 helkatoiminta. Aluksi runoja haluttiin nimenomaan lausua, sillä sanataiteeseen ja kieleen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Helkanuorissa runolaulu elää tänä päivänä kerhoissa sekä lausuttuna että laulettuna sekä omia runoja kirjoittamalla. Toiminnan tavoitteena on tarjota harrastajille onnistumisen kokemuksia ja valmiuksia sujuvaan itseilmaisuun turvallisessa ympäristössä.

Esimerkkinä ote äänekoskelaisen Seija Tuohesmaan Nyky-Kanteletaresta
Runolaulua Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden 2011 kulttuuripäivillä Akkain praasniekassa Ilomantsissa.
Runolaulua Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden 2011 kulttuuripäivillä Akkain praasniekassa Ilomantsissa.

”Juhannus runo-Suomessa”

Vipusemme virsiniekka,

sanaseppo selkokieli

unen siivin saapui kerran

Kalevalan kankahille,

runo-Suomen rantamille ...

Tulevaisuus

Kalevalan lukeminen päiväkodeissa ja kouluissa herättää nuorten kiinnostusta omiin juuriin. Kalevalan tulkintaa säestetään omintakeisin muistoin ja tarinoin, jotka lisäävät tietoa lähimenneestä. Kalevalaiset naiset edistävät tietoa Kalevalan tarinoista ja runolauluperinteestä erilaisten leikkimielisten kirjoitus- ja piirustuskilpailujen avulla. Tarinoiden pohjalta nuoret innostuvat tekemään draama- ja mobiilisovituksia, näytelmiä, räppiä ja videoita.

Kalevalan visualisointi on suosittu keino varsinkin päiväkotien ja ala-asteen oppilaiden kanssa. Kulttuurityötä tehdään myös kirjastojen, vanhusten ja maahanmuuttajien kanssa. Kalevalan hahmot tekevät Suomen menneisyyden inhimilliseksi, näin on koettu myös maahanmuuttajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Viemällä Kalevalan tarinoita vanhusten palvelutaloihin virkistetään vanhusten muistia.

Runolauluperinne on kalevalaisten naisten sydäntä lähellä oleva harrastus, jota vaalitaan ja uudistetaan mielikuvitusta käyttäen hyvinkin luovasti. Kalevalamittaisen runolaulun edistäminen aktivoituu vuosittain erityisesti Kalevalan päivän aikoihin, jolloin kalevalaiset naiset järjestävät monenlaisia tilaisuuksia Kalevala-juhlista erilaisiin kilpailuihin.


Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuuripäivien kulkue Tampereella vuonna 2013.
Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuuripäivien kulkue Tampereella vuonna 2013.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Kalevalaisten Naisten Liitto edistää suomalaista kulttuuriperintöä, mukaan lukien runolaulu, nykyajassa. Liitossa on 55 jäsenyhdistystä Suomessa ja neljä Ruotsissa. Jäseniä yhdistyksissä on yhteensä lähes 4 000. Kalevalaiset naiset ovat naisverkosto, jossa on mukana niin runolaulun harrastajia, kuuntelijoita kuin nykyrunolaulajia.


Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

www.kalevalaistennaistenliitto.fi

Anneli Mäkelä: Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto 50 vuotta. 1984

Pirta-lehti. Julkaisija Kalevalaisten Naisten Liitto