Runolaulu kalevalaisten naisten toiminnassa
Kuvaus
Kalevalaiset naiset tuovat runolaulua esiin järjestötoiminnassaan monin tavoin. Runolaulu kuuluu esimerkiksi Kalevalan päivän juhliin ja muihin kulttuuritapahtumiin. Kansanmusiikkikoulutuksen saaneet runolaulajat ovat suosittuja esiintyjiä kalevalaisten tilaisuuksissa, myös ruotsinsuomalaisten parissa Ruotsin puolella. Runolaulua lauletaan vuorolauluna esilaulajan johdolla, joka on usein musiikin ammattilainen. Turun Kalevalaiset läpilaulavat Kalevalaa kirjastolla kerran kuussa. Kalevalan läpilaulaminen herättää kaiken ikäisten ja eri taustaisten ihmisten kiinnostusta suulliseen perinteeseen.
Kalevalaisten Naisten Liiton järjestämissä Kalevalan kutsu -laulupajoissa lauletaan vuosina 2025–2026 runolaulajan johdolla eri puolilla Suomea Alfred Kordelinin säätiön tuella. Kalevalan ääneen laulaminen on osa Kalevalan Euroopan kulttuuriperintötunnus -verkoston toimintaa, jossa pääsee matalalla kynnyksellä tutustumaan runolaulun maailmaan.
Monet juhlat ja pidot alkavat usein kalevalaisella vieraan tervehdyksellä ”Kamanat kohottukohot”. Lausuntaryhmät esittävät ja tulkitsevat nykyajan sovituksin kalevalamittaista runoutta. Esimerkiksi Tähettäret Kuusankoskelta ja Virvat Helsingistä lausuvat kansanrunoutta osana ohjelmistoaan.
Uusia kalevalamittaisia runoja myös sepitetään ajankohtaisista aiheista ja omasta elämästä.
Tausta
Kalevalamittaista runolaulua on ihailtu ja vaalittu järjestön syntyajoista vuodesta 1935 lähtien. Alkuaikoina 1940–1950-luvuilla runolaulajia tuettiin myös taloudellisesti ja heitä kutsuttiin ravintola Kestikartanoon Helsinkiin esiintymään. Kansanrunoja myös lausuttiin ja runosäkeitä käytettiin painettuina tervehdyksissä, korteissa ja käsiohjelmissa.
Lasten ja nuorten tutustuttamiseksi runolauluun perustettiin v. 1949 helkatoiminta. Aluksi runoja haluttiin nimenomaan lausua, sillä sanataiteeseen ja kieleen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Helkanuorissa runolaulu elää nykyään kerhoissa sekä lausuttuna että laulettuna sekä omia runoja kirjoittamalla. Toiminnan tavoitteena on tarjota harrastajille onnistumisen kokemuksia ja valmiuksia sujuvaan itseilmaisuun turvallisessa ympäristössä.
Tulevaisuus
Runolaulukulttuuri on kalevalaisten naisten sydäntä lähellä oleva asia, joka kulkee mukana yhdistystoiminnassa. Sitä uudistetaan mielikuvitusta käyttäen hyvinkin luovasti. Kalevalamittaisen runolaulun edistäminen aktivoituu vuosittain erityisesti Kalevalan päivän aikoihin, jolloin kalevalaiset naiset järjestävät monenlaisia tilaisuuksia Kalevala-juhlista erilaisiin kilpailuihin, joissa runolaulu voi olla osana muuta ohjelmaa.
Kalevalan saama Euroopan kulttuuriperintötunnus auttaa pitämään esillä myös eepoksen taustalla olevaa runolaulukulttuuria ja soveltamaan sitä eri tilanteisiin. Aineeton kulttuuriperintö ja suullinen perinne kiinnostavat enenevässä määrin, kun ihmiset etsivät yhteisöllisiä elämyksiä ja syvempiä kulttuurisia merkityksiä digitaalisen arjen vastapainoksi. Yhdessä laulaminen tekee hyvää jokaiselle.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Kalevalaisten Naisten Liitto edistää suomalaista kulttuuriperintöä, mukaan lukien runolaulu, nykyajassa. Liitossa on 47 jäsenyhdistystä, joista 3 on Ruotsissa. Jäseniä yhdistyksissä on yhteensä lähes 2 500. Kalevalaiset naiset ovat naisverkosto, jossa on mukana runolaulun ihailijoita, kuuntelijoita ja laulajia.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Anneli Mäkelä: Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto 50 vuotta. 1984
Kulttuurilehti Pirta, julkaisija Kalevalaisten Naisten Liitto
www.kalevalaistennaistenliitto.fi