Sámi duodjeárbevierru (sámi duodji)

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sámi duodjeárbevierru (sámi duodji)
Sijainti Lappi
Asiasanat eamiálbmot, sámit, sámegiellla, sámekultuvra, duodji

Árbevieru hárjeheaddjit ja áššedovdit

Kuva: Paadar Images/Jan-Erik Paadar

Dujiiguin barget sihke albmát ja nissonat. Oktasaš ášši duojáriide lea, ahte sii doalahit sámi eallinvuogi duodjeárbevieru bokte. Sápmelaččat dovdet duodjeárbbi ja dan mearkkašumi etnihkalašvuhtii ja dat čatna sin buolvvaid kultuvrralaš jotkkolašvuhtii. Sámi duoji buktagat geavahuvvojit árgabeaivvis, ávvudeamiin, morrašiin ja virggálaš oktavuođain. Sámi duoji iešvuođat molsašuddet guovlluid mielde. Duojárat áddejit dán eaige sehkke iešguđet guovlluid málliid ja árbevieruid. Sámi dujiid geavahit buot sápmelaččat.

Árbevieruid mielde bargan

Sámi duodji vuođđuduvvo gávcci sámi jagiáigái, materiálaid čoaggimii luonddus, materiálaid gieđahallamii ja sámegiela spesiálaterminologiijai ja árbevirolaš dihtui. Sámi duodji duddjojuvvo árbevirolaččat ruovttus ja dáidu ohpojuvvo sohkaaoktavuođas. Árbevirrui gulla ieš duoji lassin diehtu luonddu birra, duoji resurššain ja gieđahallamis, duodjedáidu (čehppodat), diehtu duoji kultuvrralaš duogažis, geavahusas ja mearkkašumis.

Sámi duodjeárbevieru ivnnit vuođđuduvvet luonddu ivnnit. Duodji gulla čielgasit ain sámiid árgabeaivái ja ávvudeapmái. Duojis lea šaddan maiddái dáiddaduodji. Sámi iešguđet giella- ja kulturjoavkkuin leat iežaset duodji-árbevierut, hervemat , ornameanttat ja ivnnit geavahanárbevierut. Lassin kulturjoavkku siste leat iešguđege guovllu váriašuvnnat ja sámesogain leat maiddái iežaset duodjeárbevierut.

Sámi árbevirolaš duodji doahpagin sisttisdoallá buot duodjehámiid: tekstiilaid ja bearraldujiid sihke náhkis, muoras, veattis, beassis, dávttis ja čoarvvis duddjojuvvon diŋggaid ja datne- ja silbačikŋa diŋggaid ja čiŋaid. Geavahandárkkuhus, materiáladovdan ja sohkaoktavuohta leat mearkkašahttit sámi árbevierroduoji gárvvisteamis. Duoji materiála čoaggimii ja ráhkadeapmái lea čadnojuvvon ollu sámiid mearkkašumit, terminologiija, árbevirolaš dieđut ja dáiddut.

Sámi duodjeárbevierru lea sámiid immateriála kulturárbevierru, árbevirolaš kultur-ovdanbuktojupmi, sámiid árbevirolaš dieđu oassi ja sámi kulturhápmi. Sámi duodji lea nannosit oktavuođas sámiid árbevirolaš ealáhusaide, dego boazodollui, bivdui ja guolástussii, mat buvttadit materiálaid duoji atnui. Sámi duoji kvalitehta dáhkideami dihte Sámeráđđi lea dohkkehan sámeduodjimearkka iežas virggálaš gálvomearkan jagis 1982. Sámi Duodji-mearka lea geavahusas buot davviriikkain ja dáhkida, ahte buvtta lea duddjojuvvon árbevirolaš materiálain, deavdá sámi duoji kvalitehtakriteraid ja dan lea sápmelaš duddjon.

Kuva: Sámi Duodji ry


Árbevieru duogaš ja historjá

Sámi duodji lea leamaš beroštahtti suorgi dutkiide, turisttaide ja eará áššis beroštuvvan olbmuide jo guhkes áigge. Sullii vihttalogi jagi dassái sápmelaččat leat ieža buktán ovdan sámi duoji ságastallamiin ja dutkanfáttáin. Sámi duodji lea leamaš árbevirolaččat atnugálvu árgabeaivvis, ealáhusain ja eallinvuogis dárbbuid várás. Materiála leamašan álo dehalaš rollás duddjomis. Luonddu materiálaid čoaggimii ja kvalitehtii leat váikkuhan mánu birrajohtin, dálki ja luonddu dilit. Materiálat leat ovdánan ja nuppastuvvan kulturlonuhallama, gávppašeami, ja duodjemateriálaid ovdáneami geažil. Bohcco náhkki, muorra, dákti, čoarvi, dorka, čuopma, veaddi ja daid ekologalaš ávkkástallan lea seilon duodjeárbevieru guovddážis.

Sámegávttiin, gahpiriin, buvssain ja vuoddagiin hearvvaid hámit ja ivnnit leat muitalan gullevašvuođa sohkii dahje stuorátge guovloservošii. Visuálalaš mearkamáilmmi ornamenttat ja symbolat leat nannen oktavuođadovddu. Seamma ládje lea buot sámiide guoski otná beaivve mearkamáilmmi symbolat, dego leavga, ivnnit ja logot, mat nannejit sápmelaččaid oktii riikkaid rájiid rasta.

Árbevieru ovddiideapmi

Kuva: Sámi Duodji ry

Árbevirolaččat duodjedáidu ja árbevierru sirdojuvvo buolvvas bulvii. Sámi duodjeárbevierru lea šaddan áitatvuložin 1900-logu servodat proseassaid čuovvumuššan. Sámi duodjeárbi lea váldon vuođđoskuvlejumi ja ámmátskuvlejumi oassin, muhto duodjeárbevieru oahpahusa rahpan buot beroštuvvan olbmuide lea dagahan etihkalaš váttisvuođaid sihke váikkuhan sámi duojáriid bargguiduvvanvejolašvuođaide. Sámi Duodji- searvi, sámi duojárat, váhnemat sihke láhkamearrádusat ja oahpahusa ovddideapmi lea mearkkašahttit sámi duodjeárbevieru dorvvasteami dihtii. Sámi Duodji-searvi rávve duddjomis ja oahpahus addojuvvo Sámi Allaskuvllas Guovdageainnnus, Sámi oahpahusguovddážis Anáris ja Johkamohkis.

Árbevieru boahtteáigi

Sámi duoji mearkkašupmi sámeservošii lea stuoris. Sámit, agis fuolakeahttá atnet árvvus duoji ja atnet dan dehalaš sámekultuvrra iešvuohtan. Anáraš- ja nuortalaš sámiid duodjeárbevierut leat hui áitatvuložat. Duddjon gáibida guhkesáigge čatnašuvvama, luonddu dovdama ja oamasteami iežas bargui. Sámenuorat vásihit ahte studeren ruovttuguovllu olggobealde váikkuha heajudahtti láhkai duoji oahppamii. Sámenuorat hupmet ng. etnostreassas, mas iežas oahppameahttunvuohta hehtte. Sámi duodji lea sorjavaš luonddus ja boazodoalus. Sámi duoji uhkidit maiddái vuovdindárkkuhussii duddjojuvvon hálbbeskopiijat, sámegávtti boasttogeavaheapmi, sámegávtti ávkkástallan bilkošanbuktagiin ja mátkemuitoindustriija. Oahppolágádusain dáhpáhuvvi duodjeárbevieru skuvlen ja suopmelaš servodaga dáhtuhisvuohta dovddastit sámi duoji sámekultuvrii ja sápmelašvuhtii gullevažžan eamiálbmotvuoigatvuohtan uhkidit sámi duodjeárbevieru seailuma. Sámi duoji alla válmmaštangolut ja alla árvvulassevearuhus bajidit sámi duoji hatti ja maiddái márkaniid. Sámi duoji árvvulassevearu vuolideapmi buoridivččii sámi duoji gilvvohallansaji, márkaniid sihke duojáriid dietnasa.

Duodji váldo unnan vuhtii vuođđooahpahusa báikkálaš oahppoplánáin. Nuoraide ferte láhčit dilálašvuođaid oahppat sámi árbevirolašduodjái gullevaš dieđuid ja dáidduid. Árbevierru seailu nu guhká, go aktiivalaš sámi duojárat leat servosiš sirdimen árbevieru, duojit geavahuvvojit ja dat ožžot oainnusvuođa maiddái almmolaš dásis. Sámi dáiddaduoji duojárat leat mearkkašahtti rollás duoji oainnusvuođa joksamis. Sii ráhkadit árbevirolaš málliid vuođul designa čájáhusdiŋgan ja vuovdinládje stuorát čuozáhatjovkui, sámeservoša olggobeallai. Dáidda-duoji hábmema vuođđun ferte leat árbevirolaš sámi duoji dovdan. Sámenuorain lea hállu oahppat árbevirolaš sámi duoji surggiid. Hárve sámenuorain lea vejolašvuohta oahppat duddjoma ollislaččat ja viidát. Goitotge nuorain lea hállu oahppat sámi duodjái gullevaš surggiid ja duddjonmetodaid. Sámi Duodji -searvvi ja oahppolágádusaid oanehisgurssat leat dehalaččat nuoraide ja buohkaide geain lea beroštupmi. Duodječeahpit doibmet oahpaheaddjin gurssain ja sirdet dieđuideaset- ja dáidduideaset gursa-doaimmas.

Searvvit mat leat álmmuhusa duohkin

Sámi Duodji ry, Anár/Inari/ Finland http://www.samiduodji.com

Gáldut ja liŋkkat eará diehtogálduide

Sámemusea SIIDDA čoakkáldagat

Sámi duojit

Sámi oahpahusguovddáš, garra materiálat

Sámeduodji artesaana-oahppit

Sámeduoji vuovdin

Sámeduojáriid searvi Ruoŧas


Buljo, Karen Marie Eira 1996. Gámagoarrun. Sámi oahpahusráđđi.

Guttorm. Gunvor 2010. Duodjáris duojárat – duddjon ealiha duodjedigaštallama. Davvi Girji.

Guttorm, Gunvor & Labba, Solveig 2008. Ávdnasis duodjin Dipmaduodjesánit. DAT.

Lehtola, Jorma (toim.) 2006. 30 vuotta käsityö sydämellä - Sámi Duodji ry 1975-2005. Inari: Kustannus-Puntsi.

Lehtola, Veli-Pekka 1997. Saamelaisten historia, yhteiskunta ja taide. Inari: Kustannus-Puntsi.

Pennanen, Jukka & Näkkäläjärvi, Klemetti 2000. Siiddastallan - siidoista kotikyliin. Oulu: Pohjoinen. Pietilä, Urho A. 1984. Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja. Pietilät Oy.

Rácz, István 1972. Saamelaista kansantaidetta. Helsinki: Otava.

Sámi Duodji Ry 2010. Suomen saamelaispuvut. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.

Sarre, Ella 2012. Anaraš pivtastem. Sämitigge.