Saamelainen käsityöperinne

Sijainti	Suomi, Lappi
Asiasanat	alkuperäiskansa, saamelaiset, saamen kieli, saamelaiskulttuuri, tinatyöt, hopeatyöt, helmityöt

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Käsityötä harjoittavat sekä miehet että naiset. Yhteistä perinteen harjoittajille on, että he ylläpitävät saamelaista elämänmuotoa käsityöperinteen kautta. Saamelaisen käsityöperinteen ja sen merkityksen saamelaiselle etnisyydelle tuntevat kaikki saamelaiset ja käsityöperinne sitoo saamelaiset sukupolvien kulttuuriseen jatkumoon. Saamen käsityön tuotteita käytetään arkipäivässä, juhlissa, surussa ja virallisissa yhteyksissä. Saamen käsityön erityispiirteet vaihtelevat alueittain. Käsityön harjoittajat tiedostavat tämän eivätkä sekoita eri seutujen malleja ja perinnettä keskenään. Saamen käsityön tuotteita käyttävät kaikki saamelaiset.

Perinteen harjoittaminen

Saamen käsityö perustuu kahdeksaan saamelaiseen vuodenaikaan, raaka-aineiden hankintaan luonnosta, raaka-aineiden käsittelyyn ja saamen kielen erityisterminologiaan ja perinteiseen tietoon. Saamen käsityötä tehdään perinteisesti kotona ja taito opitaan sukuyhteydessä. Perinteeseen kuuluu itse käsityön lisäksi tietämys luonnosta, käsityön resursseista ja käsittelystä, käsityötaito (käsiala), tietämys käsityön kulttuurisesta taustasta, käytöstä ja merkityksestä.

Saamen käsityöperinteen väritys pohjautuu luonnon väreihin. Duodji kuuluu oleellisesti edelleen saamelaisten arkeen ja juhlaan. Duodjista on kehittynyt myös taidekäsityö. Saamen eri kieli- ja kulttuuriryhmillä on omat duodji-perinteet, koristelut, ornamentiikka ja värien käyttöperinteet. Lisäksi kulttuuriryhmän sisällä on alueellisia variaatioita ja saamelaissuvuilla on myös omat käsityöperinteen tavat.

Saamelainen perinnekäsityö käsitteenä kattaa kaikki käsityömuodot: tekstiilit ja helmityöt sekä nahasta, puusta, juuresta, tuohesta, luusta ja sarvesta tehdyt esineet ja tina- ja hopeakoristeiset esineet ja korut. Käyttöfunktio, materiaalituntemus ja sukuyhteys ovat merkityksellisiä saamen perinnekäsityön valmistamisessa. Käsityön materiaalin hankintaan ja tekemiseen on sidottu paljon saamenkielisiä merkityksiä, terminologiaa, perinteisiä tietoja ja taitoja.

Saamelainen käsityöperinne on saamelaisten aineetonta kulttuuriperintöä, perinteinen kulttuuri-ilmaus, osa saamelaisten perinteistä tietoa ja saamelaista kulttuurimuotoa. Saamen käsityö on vahvasti yhteydessä saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen, jotka tuottavat raaka-aineita käsityölle. Saamelaisen käsityön laadun takaamiseksi Saamelaisneuvosto on hyväksynyt saamenkäsityönmerkin viralliseksi tuotemerkikseen vuonna 1982. Sámi Duodji-merkki on käytössä kaikissa pohjoismaissa ja takaa, että tuote on tehty perinteisistä materiaaleista, täyttää duodjin, saamelaisen käsityön laatukriteerit ja on saamelaisen tekemä.

Perinteen taustaa ja historiaa

Saamen käsityö, duodji on ollut mielenkiintoinen osa-alue tutkijoille, matkustajille ja muille asiasta kiinnostuneille jo kauan aikaa. Noin viisikymmentä vuotta sitten saamelaiset ovat itse nostaneet saamen käsityön esiin keskusteluissa ja tutkimusaiheissa. Saamen käsityö on ollut perinteisesti käyttötavaraa arkielämän, elinkeinojen ja elämäntavan tarpeita varten. Materiaali on ollut aina keskisessä roolissa saamen käsityön valmistamisessa. Luonnon materiaalien hankintaan ja laatuun on vaikuttanut kuun kierto, sää ja luonnon olot. Materiaalit ovat kehittyneet ja muuttuneet kulttuurivaihdon, kaupankäynnin ja käsityömateriaalien kehittymisen johdosta. Poron nahka, puu, luu, sarvet, turkikset, kalannahka, juuret ja niiden ekologinen hyödyntäminen ovat säilyneet käsityöperinteen keskiössä.

Saamenpuvuissa, päähineissä, housuissa ja pauloissa koristeiden( saam. hearvvat) muodot ja värit ovat ilmaisseet kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaankin alueelliseen yhteisöön. Visuaalisen merkkimaailman ornamentiikka ja symbolit ovat vahvistaneet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla tavalla kaikkia saamelaisia koskeva nykypäivän merkkimaailma, kuten lippu, värit ja logot, yhdistävät eri maiden saamelaisia toisiinsa.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Perinteisesti duodji-taito ja perinne siirretään sukupolvelta toiselle. Saamen käsityöperinne on uhanalaistunut 1900-luvun yhteiskunnallisten prosessien seurauksena. Saamelaista käsityöperinnettä on otettu osaksi peruskoulutusta ja ammatillista koulutusta, mutta käsityöperinteen opetuksen avaaminen kaikille kiinnostuneille on tuonut eettisiä ongelmia sekä vaikuttanut saamen käsityöntekijöiden työllistymismahdollisuuksiin. Sámi Duodji- järjestö, saamelaiset käsityön tekijät, vanhemmat sekä lainsäädännön ja opetuksen kehittäminen ovat ratkaisevaa saamelaisen käsityöperinteen turvaamiseksi. Sámi Duodji-yhdistys neuvoo saamelaisen käsityön valmistamisessa ja opetusta annetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksissa Inarissa ja Jokkmokissa sekä saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi Allaskuvla) Kautokeinossa.

Perinteen tulevaisuus

Saamen käsityön merkitys saamelaisyhteisölle on suuri. Saamelaiset iästä riippumatta arvostavat käsityötä ja pitävät sitä tärkeänä saamelaiskulttuurin erityisarvona. Inarin- ja koltansaamen käsityöperinne ovat hyvin uhanalaisia. Käsityön valmistaminen vaatii pitkäjännitteistä sitoutumista, luonnon tuntemista ja omistautumista työlle. Saamelaisnuoret kokevat opiskelun kotiseutualueen ulkopuolella vaikuttavan duodjin oppimiseen heikentävästi. Saamelaisnuoret puhuvat ns. etnostressistä, jossa oma osaamattomuus häiritsee. Saamelainen käsityö on riippuvainen luonnosta ja poronhoidosta. Saamelaista käsityötä uhkaavat myös myyntitarkoitukseen tehdyt halpakopiot, saamen puvun väärinkäyttö, saamen puvun hyödyntäminen pilailutuotteissa ja matkamuistoteollisuus. Käsityöperinteen oppilaitoksissa tapahtuva koulutus ja suomalaisen yhteiskunnan haluttomuus tunnustaa saamelainen käsityö saamelaiskulttuuriin ja saamelaisuuteen kuuluvaksi alkuperäiskansaoikeudeksi uhkaavat saamelaisen käsityöperinteen säilymistä. Saamen käsityön korkeat valmistuskustannukset sekä korkea arvolisäverotus nostavat saamen käsityön hintaa ja myös markkinoita. Saamen käsityön arvolisäveron alentaminen parantaisi saamen käsityön kilpailuasemaa, markkinoita sekä käsityön tekijöiden tulotasoa.

Perusopetuksen paikallisissa opetussuunnitelmissa otetaan vähän huomioon saamen käsitöitä, duodjia. Nuorille tulee luoda puitteet omaksua saamelaiseen perinnekäsityöhön liittyviä tietoja ja taitoja. Perinne säilyy niin kauan, kun aktiivisia saamen käsityöntekijöitä on yhteisössä siirtämässä perinnettä, käsitöitä käytetään ja ne saavat näkyvyyttä myös yleisellä tasolla. Saamelaisen taidekäsityön tekijät ovat merkittävässä roolissa duodjin näkyvyyden saavuttamisessa. He muovaavat perinteisiä malleja designin keinoin näyttelyesineiksi ja myytäväksi suuremmalle kohderyhmälle, saamelaisyhteisön ulkopuolelle. Taide-käsityön( saam. dáidda-duodji) työstämisen pohjalla täytyy olla perinteisen saamelaisen käsityön tuntemus. Saamelaisnuorilla on halu oppia perinteisen saamen käsityön osa-alueita. Harvoilla saamelaisnuorilla on mahdollisuus oppia saamen perinteisen käsityön valmistamista pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti. Kuitenkin nuorilla on halu oppia saamen käsityöhön liittyviä osa-alueita ja valmistusmetodeja. Sámi Duodji -yhdistyksen ja oppilaitosten lyhytkurssit ovat merkittäviä nuorille ja kaikille kiinnostuneille. Käsityön taitajat toimivat opettajina kursseilla ja siirtävät tietojaan- ja taitojaan kurssi-toiminnassa.