Salmiakki

Elävän perinnön wikiluettelosta
Salmiakki
Sijainti Suomi
Asiasanat Arki, salmiakki, makeiset, pastillit, lakritsi

Tyrkisk Peber makeisia, joita murskattiin ja sekoitettiin juomiin.

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Salmiakki tunnetaan Suomessa perinteisenä suomalaisena makeisena. Salmiakki tunnetaan koko Suomessa ja se usein yhdistetään suoraan suomalaiseen perinteeseen, ulkomailla se tunnetaan pohjoismaisena erikoisuutena, sillä sitä valmistetaan ja nautitaan säännöllisesti ainoastaan Pohjoismaissa, Saksassa ja Alankomaissa, joihin se levisi eri kauppareittien avulla.

Salmiakilla on myös oma yhdistyksensä- Suomen Salmiakkiyhdistys ry. Sen tavoite on pyrkiä “edistämään salmiakkikulttuuria henkisen puskutraktorin tavoin.” Yhdistys järjestää joka vuosi kahta erilaista tapahtumaa, jotka ovat Salmiakkigaala ja Salmiakkipiknik. Salmiakkigaalassa yhdistys jakaa joka vuosi Salmiakki Finlandia-pokaalin parhaan makeisen valmistajalle/maahantuojalle. Salmiakkipiknikillä maistellaan erilaisia uutuus salmiakkimakeisia, ja äänestetään ja arvioidaan jokainen. Salmiakkiyhdistyksen puheenjohtaja, Jukka Annala on kirjoittanut salmiakista kirjan, joka sai vuoden 2001 Tieto-Finlandiassa ehdokkuuden ja voitti vuoden kauneimman kirjan palkinnon.

Perinteen harjoittaminen

Salmiakkia valmistetaan yhdistämällä lakritsia ja ammoniumkloridia. Salmiakki on väriltään valkoista, mutta se usein värjätään tutuksi mustaksi lääkehiilen avulla. Salmiakkia ei ole perinteisesti valmistettu kotona, mutta salmiakkia on käytetty osana ruokareseptejä jo pitkän aikaa. Esimerkki salmiakin suomalaisuudesta on sen yhteys jussipaitoihin. Jussipaidat tunnetaan pohjalaisuuden tunnusmerkkinä ja koetaan hyvin suomalaisena, joten tästä salmiakkikuviokin saattoi saada inspiraationsa. Jussipaidoissa käytetään ns. “salmiakkikuviota” eli vinoneliötä.

Salmiakkia myydään kaupoissa erilaisten pussien muodoissa, ja valikoimia on suklaisesta suolaiseen monilta eri valmistajilta. Muutama salmiakkimakeinen on pysynyt hyllyissä vuosikymmeniä, enemmän kuin melkein mikään muu makeinen, kuten Merkkarit. Salmiakki on maultaan samaan aikaan makea ja suolainen. On myös salmiakkiin erikoistuneita nettikauppoja, joista saa erilaisia suosittuja ja uniikkeja salmiakkimakeisia vähän joka paikasta, kuten ruotsista. Klassisesti salmiakkia on myyty pastillien muodossa, joka voi olla usealle tunnetuin salmiakin muoto.

Salmiakkia on käytetty jopa lihan mausteena (salmiakkipossu), mutta useimmiten sitä on käytetty makeisissa, juomissa, jäätelössä, juomissa ja alkoholijuomissa (salmiakkikossu). Carol Wilson on myös tehnyt salmiakille ja lakritsille oman keittokirjan, joka julkaistiin vuonna 2019. Joidenkin mielestä salmiakin vahvan ja uniikin makunsa takia se on sopimaton lihalle tai makeiselle, mutta monelle se on suotava ja herkullinen maku, jota ei saa mistään muualta. Ulkomailla, kuten Yhdysvalloissa, salmiakki tunnetaan pohjoismaisena erikoisuutena.

Perinteen taustaa ja historiaa

Alun perin salmiakki ilmestyi Suomeen apteekissa yskänlääkkeenä jauheen muodossa. Apteekin salmiakissa on runsaasti enemmän ammoniumkloridia kuin normiversiossa, ja jauhetta nautittiin kaatamalla sitä kämmenelle ja nuolemalla sitä. Arvattavasti tuotteen epähygienian takia sitä on pikkuhiljaa vedetty pois myynnistä. Moni tuotevalmistaja kuten Haganol alkoi sitten myöhemmin valmistamaan apteekin salmiakkia tuotemerkkinä, jota saa nykyään apteekista vinoneliöpastillien muodossa. Tietokirjailija Jukka Annala on arvellut, että salmiakki on syntynyt juuri tästä apteekin salmiakista. Makeisena salmiakkia on nautittu jo 1930-luvulla.

Salmiakkikoskenkorva tunnetaan Suomen alkoholihistoriassa äärimmäisen suosittuna juomana. Se tuotiin markkinoille 1993 ajankohtaisen baareissa tapahtuvan salmiakkivillityksen takia, sillä monet halusivat salmiakkia, eli Tyrkisk Peber-pastilleja, sekoitettavan mausteeksi juomiinsa. Vastauksena villitykseen Koskenkorva päätti valmistaa oman salmiakkijuomansa, Salmiakkikoskenkorvan. Salmiakkikossu päätettiin vetää pois markkinoilta sen räjähdysmäisen suosion takia nopeasti ilmestymisensä jälkeen, joka oli laajalti sen alkoholipitoisuuden- verrattuna halpaan hintaan sekä hyvään makuun ansiota. Juoma tuotiin takaisin myöhemmin kaikessa hiljaisuudessa, mutta ostoryntäystä ei tapahtunut sen uuden korkean hinnan takia.

Muutaman vuoden ajan salmiakin ammoniumkloridin määrä rajoitettiin lailla seitsemään prosenttiin koko koostumuksesta, sillä sen katsottiin nostavan verenpainetta nautittuna liian suurissa määrissä säännöllisesti. Laki kumottiin kuitenkin myöhemmin, sillä verenpaineen kohoamisen todettiin johtuvan salmiakissa käytettävästä lakritsiuutteesta.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Moni suomalainen maistaa jo lapsena salmiakkia, joten maku on tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle pienestä pitäen. Eri valmistajien salmiakkituotemerkkejä on jo niin monta, että lapsen on hankala välttyä maistamasta salmiakkia jossain vaiheessa jo nuoruudessaan. Moni vanhempi jopa mainostaa salmiakkia lapsilleen erikoisena ja väkevänä herkkuna, ja yhteisöt kuten Suomen Salmiakkiyhdistys levittää perinnettä aktiivisesti eteenpäin. Salmiakkia käytetään myös yhä enemmän makuna muissakin makeisissa, kuten suklaassa ja jäätelössä. Ulkomaillekin salmiakki leviää tätä nykyä, sillä salmiakki erikoisuutensa vuoksi valitaan usein tuliaiseksi esimerkiksi ulkomaiselle ystävälle, jotka internet-ajassa ovat yleistyneet ennennäkemättömällä tavalla.

Perinteen tulevaisuus

Internet-ajassa salmiakin tulevaisuus on kirkas, sillä yhä useampi ihminen tietää salmiakin olemassaolosta ulkomailla, ja suomalaiset tuttuun tapaan ovat varsin ylpeitä joka kerta, kun Suomi mainitaan missään. Luulen, että yhä useampi suomalainen tuntee salmiakin nauttimisen olevan hyvin suomalainen asia, ja yhä useampi luultavasti tykästyy salmiakkiin ja levittää sitä eteenpäin. Ei olisi yllätys, jos joskus tulevaisuudessa salmiakista tulisi maailmanlaajuisesti tunnettu makeinen.

Ammoniumkloridin terveyshuolet ovat tosin osittain ihmisille arka asia, ja monet luultavasti jättävät syömättä juuri sen takia. Salmiakin ja lakritsin nauttimisella on myös todettu erilaisia mahdollisia terveyshaittoja. Raskausaikana niillä on todettu olevan mahdollisesti yhteyksiä lasten tarkkaavaisuushäiriöihin, ja nykyinen suositus ei suosittele salmiakin tai lakritsin syöntiä raskauden aikana. Salmiakin tai lakritsin säännöllinen tai päivittäinen nauttiminen nostaa myös verenpainetta, ja niiden ylensyönti voi johtaa pahimmassa tapauksessa hypokalemiaan, ja on johtanut jopa sydänpysähdykseen. Tästä huolimatta makeinen on täysin harmiton normaaleissa määrin.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Taide ja luova ilmaisu -valinnaisryhmä JEDU Nivala

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Jukka Annala, Salmiakki, Nemo 2001

Carol Wilson, Lakritsi- ja salmiakkikeittokirja, Minerva 2019

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/52dc0ba9-8494-4215-b3d1-9dfa65c86cfb

https://fi.wikipedia.org/wiki/Salmiakki

Salmiakki.fi

https://www.youtube.com/watch?v=EZgFKC5C1WQ