Suomalainen joulupukkiperinne

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalainen joulupukkiperinne
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Suomi
Asiasanat joulupukki, joulupukit, joulu, vuotuisjuhlat, kalendaariperinne

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Joulupukki ja tonttu laavukahvilla joulukuussa 2015. Kuva: Kimmo Syväri. Visit Finland kuva-arkisto.

Suomalainen joulupukkiperinne tunnetaan koko Suomen alueella sekä maailmanlaajuisesti suomalaisyhteisöissä. Suomalaista joulupukkiperinnettä harjoittavat käytännöllisesti katsoen lähes kaikki suomalaiset perheet, ennen kaikkea lapsiperheet. Jouluaattona joulupukki elävänä fyysisenä henkilönä vierailee useimmissa lapsiperheiden kodeissa ilahduttamassa perheiden joulunviettoa, kysymällä lasten kuluneesta vuodesta ja hyvistä teoista, tuomassa lahjoja ja luomassa omalla olemuksellaan erityistä juhlan tunnelmaa. Tämä onkin suomalaisen joulupukkiperinteen huipentuma.

Joulupukkiperinnettä pitävät yllä ensisijaisesti vanhemmat kertoen lapsille jo pienestä pitäen joulupukista, mutta myös tiedotusvälineet kertomalla joulunvieton perinteistä ja joulupukista. Julkisen palvelun mediayhtiö, Yleisradio on tv-ohjelmistossaan omistanut jouluaaton aamupäivän Joulupukin kontaktiohjelmaksi. Jouluaaton aamupäivän ” Joulupukin kuumalinja ”- ohjelmaan lapset voivat soittaa puhelimitse joulupukille ja keskustella hänen kanssaan. Ohjelmaan voi myös lähettää sähköpostitse ja internetin kautta jouluterveisiä, joita luetaan ohjelman aikana.

Yleisradion uutistoiminta on jo 20 vuoden ajan tehnyt lyhyen tv-ohjelman Joulupukin matkaanlähdöstä Lapista kansainväliseen ohjelmajakeluun. Joulun alla 2016 se lähetettiin 80 maahan ja kansainvälisten kuvatoimistojen kautta se levisi ympäri maailman tv-katsojille joulua viettäviin maihin sekä myös Kiinan kansallisen tv-yhtiön CCTV:n ajankohtaisohjelmiin ja joihinkin islamilaisiin maihin kuten Malesiaan ja Indonesiaan.

Monissa suomalaisissa kaupungeissa järjestetään joulunavajaistapahtumia, joissa joulupukilla on keskeinen rooli. Rovaniemen Napapiirillä on järjestetty joulun avaus yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa jo vuosikymmeniä marras-joulukuun vaihteessa.

Perinteen harjoittaminen

Suomalainen tapa viettää joulua tarkoittaa usein perheiden yhteistä joulunviettoa, johon kuuluu yhdessäolo, jouluruokailu ja erityisesti lapsiperheissä joulupukin vierailu jouluaattona kodin joulujuhlassa. Joulupukki yleisen tavan mukaisesti kyselee ensin lasten kiltteydestä, sen jälkeen pienimmät saattavat ujostellen ja jännittäen esittää joululaulun. Tämän jälkeen joulupukki yleensä aloittaa lahjapakettien jakamisen, jossa lapset yleensä toimivat joulupukin apuna. Suomessahan useimmat lapset uskovat jopa kouluikään saakka, että Joulupukki on olemassa. Suomalaisessa perinteessä olennaista on se, että Joulupukki tulee Lapin Korvatunturilta, missä on lunta ja poroja, joilla Joulupukki liikkuu. Joulupukilla on ollut alusta pitäen lammasvuorinen pitkä turkki, joka sittemmin on saanut punaisen värin. Olennainen osa perinnettä ovat tontut, jotka pajassaan valmistavat vuoden aikana lahjat. Tonttujen asuste on perinteisesti harmaa verka-asu ja kaikilla myös joulupukilla on punainen pipolakki.

Suomalaiseen joulupukkiperinteeseen kuuluu olennaisesti jouluaattona joulupukin odottelu. Etenkin perheen pienimpien vuoksi joulupukin tulo on useimmin järjestetty jo myöhäiseen iltapäivään, jotta muu jouluaaton vietto kunkin perheen omine traditioineen sujuisi mutkattomasti.

Joulupukille kirjoitetaan edelleen ennen joulua kirjeitä, jotka pääosin sisältävät lahjatoiveita, osa kirjeistä myös lasten kertomuksia heidän kiltteydestään ja hyvistä teoistaan. Vuodesta 1985 lähtien Joulupukin Pääpostiin Rovaniemen Napapiirillä on vastaanotettu noin 18 miljoonaa kirjettä Joulupukille. Viime vuosina joulupukki on saanut vuodessa yhteensä yli 500 000 kirjettä noin 200 eri maasta. Vuonna 2016 joulupukki sai eniten kirjeitä Kiinasta, Italiasta ja Puolasta.

Joulunviettoa kotona 1960. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo.

Perinteen taustaa ja historiaa

Suomalainen joulupukki on syntynyt monista aineksista. Se on risteytetty eurooppalaisista lahjojenjakajaolennoista ja kotimaisista rumista nuuttipukeista. Tärkein esikuva on ollut Pyhä Nikolaus, joka oli yleisimmin tunnetun tarinan mukaan piispa ja eli 300-luvulla Myrassa, Vähässä-Aasiassa. Nikolaus oli hurskas hyväntekijä ja lasten, erityisesti orpolasten, suojelija. Hän auttoi alamaisiaan eri tavoin. Nikolaus esimerkiksi lahjoitti köyhälle miehelle kultarahoja, jotta tämä saisi tyttärelleen myötäjäiset ja siten tyttären naimisiin. Nikolaus-piispasta tuli näkymätön, salainen lahjojen antaja. Pyhimyksen maine levisi moniin maihin ja hänen merkkipäivänään 6. joulukuuta alettiin antaa lahjoja. Esimerkiksi hollantilaiset saavat lahjansa edelleen sinä päivänä. Amerikkalaisten Santa Claus on Nikolauksen muunnelma.

Hollantilaiset siirtolaiset veivät lahjojenjakajan mukanaan Amerikkaan ja siellä pyhimys alettiin yhdistää joulukuun kuudennen sijasta kristilliseen jouluun. Nikolaus muuttui Santa Clausiksi ja koki muodonmuutoksen; siitä tuli lihava, iloinen, vanha ja isällinen hahmo. Amerikkalainen Santa Claus asuu Pohjoisnavalla ja saapuu jouluyönä porovaljakolla ja pudottaa lahjat savupiipusta. Suomessa nykyisin tunnetun joulupukin edeltäjiä olivat nuuttipukit, jotka kulkivat taloissa eivät suinkaan antamassa lahjoja, vaan pyytämässä ruokaa ja juomaa erityisesti viinaa tai olutta. Nuutinpäivän pukkiperinne elää edelleen muutamilla paikkakunnilla Satakunnassa.

Suomalainen joulupukki on saanut paljon vaikutteita amerikkalaisesta kollegastaan. Mutta suomalainen pukki tulee henkilökohtaisesti tervehtimään lapsia ja jakamaan lahjoja, kun taas amerikkalainen pukki näyttäytyy lapsille vain tavarataloissa. Tämä henkilökohtainen taloissa kiertely on joulupukkimme suomalaisin piirre ja peräisin nuuttipukeilta. Joulupukin vierailut kodeissa alkoivat 1920-luvulla ja vähitellen lisääntyivät kaikissa yhteiskuntaluokissa, alkuun joulupukit vierailivat enimmäkseen porvariskodeissa.Sotien aikana joulupukkeja vieraili myös rintamajoukkoja ilahduttamassa.

Joulupukki ja tonttuja Elannon Iskun joulujuhlassa 1954. Kuvaaja tuntematon. Helsingin kaupunginmuseo.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Perheissä joulupukkiperinne siirtyy sukupolvelta toiselle ja myös kehittyy ja voi saada uusia piirteitä. Vanhat perhealbumien valokuvat, nyttemmin tietokoneen valokuvakansiot ja suvun vanhimpien muistelot kannattaa käydä läpi perheen kesken, kun tulevan joulun viettoa suunnitellaan. Perinne kulkee perheissä ja jouluaaton eteneminen on omaksuttu lapsuudenkodeista ja niissä pyritään noudattamaan ainakin joitakin vanhempien muistamia ja mieleen painuneita kokemuksia.

Joulupukin perinnettä vaaliva Joulupukkisäätiö pyrkii omalta osaltaan ylläpitämään suomalaista joulupukkiperinnettä ja myös jakamaan tietoa joulupukin toimintavoista kaikille, jotka tuovat esille joulupukin, myös kansainvälisesti. Sääntöjensä mukaisesti ” säätiö kehittää ja ylläpitää maailmanlaajuista mielikuvaa Suomesta oikeana jolulumaana ja joulupukin kotimaana sekä luoda edellytyksiä tämän mielikuvan hyödyntämiselle sekä edistää maailman lasten hyvinvointia. ” Joulupukkisäätiö vahvistaa suomalaista joulupukkikulttuuria- ja perinnettä. Säätiö pyrkii olemaan suomalaisen joulupukkikulttuurin vaalija ja tiedottaja. Suomalaista joulupukkiperinnettä pyritään viemään myös ulkomaille ja siten kertomaan suomalaisista tavoista. Hyödyntäminen on kohdistunut lähinnä matkailuedistämiseen ja joihinkin vienninedistämistapahtumiin. Joulupukkisäätiön tarkoitus on koota joulupukin suomalainen tarina laajemmaksi yhtenäiseksi aineistoksi.

Yleisradion Elänä arkisto on kaikille avoin palvelu, josta voi käydä katsomassa joulupukista kertovaa filmi- ja videomateriaalia vuosien varrelta. Suomalaisen kirjallisuuden seura on koonnut suomalaisia joulupukkikokemuksia, niitä on julkaistu lainauksina joulua käsittelevissä kirjoissa, mutta itse arkistomateriaali on vaikeammin käytössä verrattuna Yleisradion avoimeen arkistopalveluun. Suomalaiset kirjastot ovat myös kiitettävästi järjestäneet erikoishyllystöjä marras- joulukuussa jouluaiheiseille kirjoille.

Joulupukki on nykyisin vahvasti esillä myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, WhatsAppissa ja esimerkiksi kiinalaisissa Weibossa ja WeChatissa.

Joulupukin Kammari Rovaniemellä toimii Joulupukin pajakylässä. Ensimmäisiä suunnitelmia Joulumaasta tehtiin jo 1970-luvulla, mutta nykyisen muotonsa ja laajuutensa Pajakylä on saanut 2000-luvun alussa. Joulupukin Kammari on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1985. Suomalaisesta joulupukista kerrotaan myös ulkomaisille toimittajille, jotka vierailevat Suomessa ulkoministeriön ja Visit Finlandin kutsumina. Rovaniemellä vieraili vuoden 2016 aikana lähes 1000 kansainvälistä mediavierasta raportoimassa joulupukista. Rovaniemen Joulupukin kammarissa vieraat voivat tavata suomalaisen joulupukin, käynti joulupukin luona on vierailijoille maksuton. Vuoden aikana Joulupukin kammarilla käy yli puoli miljoonaa vierasta ja joulukuussa kävijöitä on lähes 100.000 noin 130 eri maasta. Joulupukki on nykyisin vahvasti esillä myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, WhatsAppissa ja esimerkiksi kiinalaisissa Weibossa ja WeChatissa.

Joulupukki ja lapsi. Kuva: Juha Kärppä. Visit Finland kuva-arkisto.

Perinteen tulevaisuus

Perinne säilyy osana suomalaisten perheiden joulunviettoa ainakin niissä perheissä, joissa joulu vietetään kotimaassa. Koulujen tiukentuneiden lomamääräysten vuoksi perheiden ulkomaanmatkailu lisääntyy joululomien aikana ja silloin joulupukkiperinne unohdetaan ja jäljelle vain lahjojen antaminen. Sillä voi olla vaikutusta tulevien aikuisten joulunviettoperinteisiin. Joulu sinänsä on niin vahva osa suomalaisuutta, ettei se ole vaarassa hävitä ihmisten mielistä, mutta perinne voi muuttaa muotoaan. Perinteen turvaaminen-osassa mainitut ajatukset voivat vaikuttaa suomalaiseen joulupukkiperinteeseen positiivisesti. Samoin mahdollisen selvityksen tekeminen Suomen joulupukkistrategian tarpeellisuudesta ja sen mahdollinen toteutuminen vahvistavat joulupukkiperinteen säilymistä ja kehittymistä.

Tärkeää perinteen tulevaisuuden kannalta on joulupukin tarina, millainen sen halutaan olevan ja mihin tarkoitukseen sitä mahdollisesti tarvitaan. Joulupukkiperinteen säilyminen ja kehittyminen ei voi olla yksinomaan kaupallisten pyrkimysten edistäminen. Joulupukkisäätiö selvittää parhaillaan, pitäisikö Suomeen laatia kansallinen joulupukkistrategia. Tarkoitus on vahvistaa joulupukin tehtävää edistää hyvien tekojen tekemistä ja kiltteyttä sekä niiden palkitsemista ja siten ehkäistä joulupukin käyttöä puhtaasti kaupallisten intressien edistäjänä. Joulupukkisäätiö voi entistä aktiivisemmin myös ehdottaa tiedotusvälineille joulupukkiaiheista sisältöä hyvissä ajoin ennen suomalaista joulunaikaa. Ympärivuotisesti joulupukki on yleisön tavattavissa Rovaniemellä Joulupukin kammarissa. Suomalainen joulupukki on myös vastaanottamassa ulkomaisia risteilyturisteja Helsingin Länsisataman terminaalissa ensimmäistä kertaa kesäkautena 2017.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Joulupukkisäätiö, Visit Finland

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

YLE Elävä arkisto: Joulupukki muitten silmin (1966)

Visit Rovaniemi:Joulupukki ja joulun taika

Joulupukin kammari

Santa Claus Finland

M&M 14.3.2017: Uusi tutkimus selvitti Suomen kiinnostavimmat brändit

M&M 22.9.206: Joulupukki sai oman tilin Kiinan Weibo-palveluun

M&M 16.12.2015: Joulupukki kiinnostaa - Rovaniemi vetää kansainvälisiä mediaryhmiä

Lapin Kansa 16.10.2015: Turistimagneetti, joka tuottaa häpeää

YLE Uutiset 23.12.2010: Joulupukki lähtee matkaan

Aalto Satu ( toim. )1999: Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Karisto. Nirkko Juha - Vento Urpo ( toim. ) 1998 (1994): Joulu joutui - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia. SKS.