Suomalainen pääsiäisen vietto
| Suomalainen pääsiäisen vietto | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhla ja sitä viettää kolmasosa maailman väestöstä. Kristityt juhlivat pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäinen ei ole vain tiettyjen ihmisten juhla vaan kuka vain voi juhlia pääsiäistä. Juutalaisuudessa vietetään viikon kestävää pesah-juhlaa Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä osittain johtuu myös sana pääsiäinen. Pesahin ajankohta määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan ja sijoittuu pääsiäisen tavoin yleensä huhtikuulle, joskus myös maaliskuulle. Kristittyjen pääsiäinen pohjautuu juutalaiseen pesahiin, mutta on saanut uuden sisällön.
Perinteen harjoittaminen
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee ja vuodesta riippuen sitä vietetään aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeisintään 25. huhtikuuta. Pääsiäissunnuntai osuu usein kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeiselle sunnuntaille, mutta tarkka ajankohta noudattaa ikivanhaa laskelmaa ja määräytyy tähtitieteessä käytetyn metonin ajanjakson mukaan. Pääsiäistä juhlitaan Suomessa monella eri tavalla, muun muassa pääsiäismunilla. Pääsiäismunat ovat syntymän ja elämän symboleja ja elämän symboleja. Pakanauskonnoissa munan ajateltiin olevan taikakalu, jonka Eostrea-jumala munii. Vastalahjaksi tästä taikakalusta annettiin värjättyjä munia. Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen on kuulunut muun muassa mämmin syönti, pääsiäismunien maalaaminen, virpominen ja rairuohon kasvattaminen. Virpomisen traditioon on sekoittunut kansanuskoa ja kristinuskoa. Suomalais-ugrilaiset kansat ajattelivat, että puut ja oksat sisältävät taikavoimia: oksan heiluttaminen ajaa pahat henget pois ja tuo onnea. Oksat olivat osa katolista pääsiäistä jo 500-luvulla. Pajun oksat symboloivat palmun oksia, joilla ihmiset tervehtivät Jeesusta, kun hän ratsasti Jerusalemiin aasilla. Paju on pohjoinen versio palmusta. Pääsiäisenä on myös tapana sytyttää pääsiäiskokko.
Perinteen taustaa ja historiaa
Kristityille pääsiäinen on osa kirkkovuoden adventista helluntaihin ulottuvaa jaksoa. Vanhastaan pääsiäisen alusaika on alkanut jo laskiaisena, jonka jälkeen laskeuduttiin paastoon. Paasto päättyi pääsiäisen suureen juhlaan. Palmusunnuntain ja pääsiäissunnuntain välissä olevaa viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi ja piinaviikoksi, itäisessä perinteessä suureksi viikoksi. Viikon aikana kristityt hiljentyvät muistelemaan Jeesuksen ylösnousemista ja kuoleman voittamista. Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä. Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen vuoksi. Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä. Kirkkovuodessa pääsiäisen vietto jatkuu yhtä pitkään kuin paastoaika eli 40 päivää. Uskotaan, että Jeesus myös kulki maan päällä juuri 40 päivän ajan opettaen seuraajiaan. Pääsiäisenaika loppuu viimein helatorstaihin, jolloin juhlitaan Kristuksen taivaaseenastumista.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Perinnettä välitetään eteenpäin muun muassa virpomalla, asettamalla pääsiäismunia ja keltaisia tipuja ympäriinsä, pääsiäiskokoilla, ruualla esimerkiksi mämmi ja kasvattamalla rairuohoa. Joillakin kaupungeilla on pääsiäisenä tapana koristella kaupunkia. 1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai joksikin muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkinnoksi makeisia tai vastaavaa.
Perinteen tulevaisuus
Vaikka vuosisatojen kuluessa ihmisten suhde uskontoon on maallistunut, viettää pääsiäistä edelleen kolmasosa maailman väestöstä. Pääsiäisen vietto yhdistää laajasti eri uskontokuntia. Koska pääsiäinen päättää laskiaisena alkaneen paaston, siihen liittyy myös vahva ruokaperinne. Mämmi, kananmunat, pasha ja lammas kuuluvat pääsiäisen ruokapöytiin. Pääsiäiseen kuuluu yleensä se, että perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen viettämään sitä.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Taide ja luova ilmaisu - valinnaisryhmä Jedu Nivala
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen
https://www.paivyri.fi/info/juhlapyha/paasiainen/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1358203
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4isen_perinteet
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5f/Paasiaiskokko.jpg
https://p2.piqsels.com/preview/804/828/869/banner-header-easter-cross-thumbnail.jpg
https://p0.piqsels.com/preview/778/656/896/easter-holidays-easter-lawn-eating.jpg
